Puolisulkuharjoitteet

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Virta-rakennus, auditorio 109, Åkerlundinkatu 5

Järjestäjä(t)
Marco Guzman

Licenciado en Fonoaudiologia Marco Guzmanin väitöstilaisuus

Semioccluded Vocal Tract Exercises: A physiologic approach for voice training and therapy (Puolisulkuharjoitteet: fysiologinen lähestymistapa äänen harjoittamiseen ja terapiaan)

Väitöskirja kuuluu puhetekniikan ja vokologian alaan.

Vastaväittäjänä on professori Mieke Moerman (Ghentin yliopisto, Belgia). Kustoksena toimii professori Anne-Maria Laukkanen.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Tutkimus ääntöväylää ahtauttavien ääniharjoitusten vaikutuksista

Äänen harjoittamisessa ja terapiassa käytetyt menetelmät voidaan jaotella äänen terveyttä edistäviin, psykologisiin seikkoihin pohjautuviin, äänioireiden mukaisiin tai kokonaisvaltaisesti äänielimistön toimintaan vaikuttaviin niin sanottuihin fysiologisiin menetelmiin. Viimeksi mainituista on olemassa toistaiseksi eniten tutkimustuloksia. Fysiologisissa ääniharjoitusmenetelmissä käytetään ääntöväylän ahtauttamista. Tällaisia harjoituksia ovat soinnillisten frikatiivien (esim. v, z), nasaalien (esim. m), suppeiden vokaalien (kuten y) tai täryäänteiden (kuten r, huulilla päristely) tuottaminen ja erilaisiin putkiin ääntäminen. Putken toista päätä voidaan pitää joko ilmassa tai vedessä. Kaikilla edellämainituilla tavoilla hidastetaan ilman virtausta ääntöväylästä.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, mitä ääntöelimistössä tapahtuu näiden harjoitusten aikana ja säilyykö mahdollinen vaikutus äänessä harjoituksen jälkeen. Tutkimuksessa tarkasteltiin ääntöväylää, äänihuulivärähtelyä ja äänentuotossa käytettyä ilmanpainetta sekä äänen akustista rakennetta ja äänestä saatavia kuulohavaintoja. Menetelminä käytettiin mm. tietokonetomografiakuvausta ja ylinopeuskuvausta. Tutkimushenkilöinä (yhteensä 75) oli sekä terveäänisiä äänellisesti koulutettuja ja kouluttamattomia että erityyppisistä äänihäiriöistä kärsiviä potilaita.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että puolisulkuharjoitteet vaikuttavat samanaikaisesti kolmeen äänentuoton osatekijään (ilmanpaine, äänihuulivärähtely ja ääntöväylän koko ja muoto). Havaituista muutoksista on hyötyä niin äänen kouluttamisessa kuin äänihäiriöiden hoidossa. Ne edistävät tehokkaamman (kuuluvamman) ja taloudellisemman (vähemmän kuormittavan ja siten paremmin kestävän) äänen tuottoa. Vahvemman ilmavirtausvastuksen tuottavilla harjoituksilla (ääntäminen ahtaaseen pilliin tai putkeen, jonka toinen pää on upotettu esim. 10 cm syvyyteen veteen) saadaan aikaan suurempia muutoksia, joten ne voivat olla tehokkaampia. Toisaalta ne vaikuttavat äänihuulivärähtelyä tehostavasti, mikä soveltuu esimerkiksi voimattoman äänen harjoittamiseen (esim. ikääntyvien ääni, äänihuulihalvaus). Ponnisteisen, puristeisen äänen rentouttamiseen puolestaan soveltuu paremmin pienempää vastusta tarjoavat harjoitteet kuten ääntäminen putkeen, jonka toinen pää on vain pari senttiä vedenpinnan alapuolella.    

                                          ******

Marco Guzman on suorittanut Licenciado en Fonoaudiologia -tutkinnon Chilen yliopistossa.

Guzmanin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2265, Tampere University Press, Tampere 2017. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1766, Tampere University Press 2017.