Toiminnan sääteleminen värinäherätteiden avulla

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Pinni B -rakennus, Kampuskappeli B 5103, Kanslerinrinne 1

PsM Jani Lylykankaan väitöstilaisuus

Regulating human behavior with vibrotactile stimulation (Ihmisen toiminnan sääteleminen värinäherätteiden avulla)

Väitöskirja kuuluu vuorovaikutteisen teknologian alaan.

Vastaväittäjänä on apulaisprofessori, Ph.D. Mounia Ziat (Northern Michigan University, Yhdysvallat). Kustoksena toimii professori Veikko Surakka.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Ihmisen käyttäytymistä voidaan ohjata keinotekoisesti tuotetuilla tuntoaistimuksilla

Tuntoaistilla on keskeinen osa ihmisen käyttäytymisessä. Ympäristöstä saatavat tuntoaistimukset ohjaavat tarkkaavaisuuttamme, säätelevät kehomme liikkeitä ja virittävät meissä erilaisia tunnekokemuksia. Tuntoaistimukset säätelevät siis toimintaamme monin eri tavoin. Tämän vuoksi tuntoaistin käyttämistä tiedonvälityskanavana on viime aikoina alettu hyödyntää yhä enemmän myös ihmisen ja teknologian välisessä vuorovaikutuksessa. Monet laitteet välittävät käyttäjälle keinotekoisesti tuotettuja tuntoaistimuksia, joista tuttuja esimerkkejä ovat värisevät peliohjaimet, puhelimen värinähälytys ja kosketusnäytön painamisesta seuraava värinäpalaute. Tuntoinformaatiosta on hyötyä erityisesti henkilöille, joilla on rajoitteita näkö- ja kuuloaistissa, mutta aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tuntoaistin avulla on mahdollista välittää tietoa jopa näkö- tai kuuloaistia nopeammin ja tehokkaammin, jolloin siitä voivat hyötyä kaikki käyttäjät.

Toistaiseksi on kuitenkin tutkittu melko vähän sitä, miten hyvin teknologian välittämät tuntoaistimukset toimivat ihmisen havaitsemisen ja toiminnan säätelyn kannalta. Kokeellista tutkimusta tarvitaan, jotta voidaan varmistaa, tulkitsevatko käyttäjät tuntoaistimusten merkityksen niin kuin suunnittelija on alun perin ajatellut, ja aiheuttavatko ne toivotun kaltaisen reaktion. Väitöskirjassa tutkittiin, millaisia intuitiivisia eli välittömiä, puhtaasti ensivaikutelmaan perustuvia tulkintoja ihmiset tekevät värinän avulla toteutetuista liikuntaohjeista sekä miten hyvin keinotekoisesti tuotetut tuntoaistimukset toimivat liikesuorituksen ohjaamisessa visuaalisesti esitettyihin ohjeisiin verrattuna. Tunnetason kokemuksia mittaamalla pyrittiin lisäksi varmistamaan, että käytetyt signaalit ovat riittävän voimakkaita, mutta eivät toisaalta tunnu liian epämukavilta. Tutkimukset toteutettiin kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa sekä aidossa käyttötilanteessa ryhmäliikuntaharjoituksen aikana.

Väitöskirjan tulokset osoittivat, että ihmisen toimintaa on mahdollista ohjata keinotekoisesti tuotetun tuntoinformaation avulla monipuolisesti. Systemaattisesti kontrolloidun kokeellisen tutkimuksen avulla on mahdollista suunnitella värinällä tuotettuja ohjeita esimerkiksi liikuntasuorituksen nopeuden säätelemiseksi siten, että suurin osa käyttäjistä ymmärtää ohjeiden merkityksen samalla tavalla jopa ilman opettelua. Värinäohjeet arvioitiin pääosin miellyttäviksi ja monissa tilanteissa ne toimivat joko yksinään tai samanaikaisesti visuaalisten ohjeiden kanssa esitettynä pelkkiä visuaalisia ohjeita paremmin. Tuloksia on mahdollista hyödyntää esimerkiksi autoilussa. Simuloidussa ajotilanteessa kaasupolkimen kautta välitetty värinä osoittautui hyödylliseksi. Värinävaroituksen avulla voitiin huomattavasti lyhentää kuljettajan jarrutusreaktioaikaa ja auton pysähtymismatkaa. Yleisesti ottaen väitöskirjan tuloksilla on merkitystä kehitettäessä uusia tuntoaistia hyödyntäviä sovelluksia. Keinotekoisesti tuotettujen tuntoaistimusten avulla voitaisiin parantaa turvallisuutta ja teknologioiden käytettävyyttä vähentämällä näkö- ja kuuloaistin välityksellä esitettävän tiedon määrää ja siitä aiheutuvaa kuormitusta esimerkiksi liikenteessä ja liikuntasuorituksen aikana.

 
                                          ******

PsM Jani Lylykangas on suorittanut psykologian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän työskentelee tutkijana Tampereen yliopistossa.

Lylykankaan väitöskirja ilmestyy sarjassa Dissertations in Interactive Technology, Number 25. Väitöskirja ilmestyy sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1775, Tampere University Press 2017.