Tumakuljetusproteiini KPNA7 ja sen lastiproteiinit syövässä

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, auditorio F114, Arvo Ylpön katu 34

FM Elisa Vuorisen väitöstilaisuus

Nuclear import protein KPNA7 and its cargos : Diverse roles in the regulation of cancer cell growth, mitosis and nuclear morphology (Tumakuljetusproteiini KPNA7 ja sen lastiproteiinit : Monimuotoisia syöpäsolujen kasvun, tumanjakautumisen ja tumarakenteen säätelijöitä)

Väitöskirja kuuluu syöpäbiologian alaan.

Vastaväittäjänä on professori Jukka Westermarck (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Anne Kallioniemi.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Tumakuljetusproteiini KPNA7 ja sen lastiproteiinit - monimuotoisia syöpäsolujen kasvun, tumanjakautumisen ja tumarakenteen säätelijöitä

Aitotumallisilla eli eukaryoottisilla soluilla tumakalvo erottaa tuman solulimasta ja muodostaa esteen solulle tärkeiden molekyylien, kuten proteiinien, kulkeutumiselle tuman ja soluliman välillä. Solunsisäisen tasapainon ylläpitämiseksi solut tarvitsevat kuljetusmekanismin, jonka avulla molekyylit kuljetetetaan aktiivisesti osastosta toiseen niiden oikeaan toimipaikkaan. Häiriöt tumakuljetuksessa voivat johtaa moniin sairauksiin, esimerkiksi syöpään.

Karyoferiini alfa –perheen jäsenet ovat kuljetusproteiineja, jotka huolehtivat muiden proteiinien kuljetuksesta tumaan. Karyoferiini alfa 7 (KPNA7) on tämän perheen uusin ja ja vähiten tunnettu jäsen. KPNA7:ää koodaava geeni sijoittuu genomissa alueelle, joka on monistunut erityisesti haimasyövässä, johtaen geenin epänormaalin korkeaan ilmentymistasoon. Geenit, joilla esiintyy vastaavankaltaista syövässä kohonnutta ilmentymistä, ovat mielenkiintoisia tutkimuskohteita, sillä niiden kautta voidaan mahdollisesti löytää uusia keinoja syövän diagnosointiin ja hoitoon.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa KPNA7-geenin ilmentymistasoja syöpäsoluissa ja aikuisen terveissä kudoksissa sekä selvittää KPNA7:n merkitystä syöpäsolujen kasvulle, pahanlaatuisille piirteille, tumanjakautumiselle ja tumarakenteen ylläpidolle. Lisäksi pyrittiin tunnistamaan KPNA7:n tumaan kuljettamia proteiineja.

Tutkimuksessa todettiin, että KPNA7-geeniä ilmennetään haima- ja rintasyöpäsoluissa eri tasoilla, kun taas terveissä aikuisen kudoksissa geeniä ei juuri ilmennetä. Korkeimmat ilmentymistasot havaittiin haimasyöpäsoluissa, joissa on KPNA7:n sisältävän geenialueen monistuma. Geenin merkitystä syöpäsolujen toiminnalle tutkittiin hiljentämällä KPNA7 useassa eri syöpäsolulinjassa ja tarkastelemalla hiljennyksen aiheuttamia muutoksia solujen toiminnassa. KPNA7-geenin hiljennys vähensi dramaattisesti solujen kasvua ja pahanlaatuisia piirteitä. Lisäksi geenin hiljentäminen häiritsi solujen tumanjakautumista eli mitoosia ja aiheutti epänormaalin, lohkomaisen tuman muodon.

Toiminnallisista kokeista saadut tulokset johtivat teoriaan, että KPNA7-geenin hiljentämisen seurauksena KPNA7-proteiinin tumaan kuljettamien lastiproteiinien solunsisäinen sijainti muuttuu, mikä puolestaan saa aikaan kaikki yllä mainitut vaikutukset solujen käytöksessä. Tämän vuoksi tutkimuksessa myös pyrittiin tunnistamaan KPNA7:n tumaan kuljettamia proteiineja syöpäsoluissa. Tutkimuksessa tunnistettiin ja vahvistettiin kaksi uutta KPNA7:n rahtiproteiinia, joilla havaittiin myös olevan kasvua säätelevä rooli haimasyöpäsoluissa.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että KPNA7 osallistuu syöpäsolujen kasvun ja elinkyvyn säätelyyn. Todennäköisesti säätely tapahtuu ainakin osittain KPNA7:n tumaan kuljettamien proteiinien kautta. Tulokset myös tarjoavat uutta tietoa KPNA7:n osuudesta asianmukaisen tumanjakautumisen ja tuman rakenteen säätelyssä, ja syventävät tietämystämme tumakuljetusproteiinien merkityksestä syövän synnyssä.  

                                          ******

Vuorisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2346, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1851, Tampere University Press 2018.