Alumnitoimintaa Tampereella 30 vuotta

Julkaistu 5.9.2017 - 12:41
Alumnilounas/ Kuva: Jonne Renvall
Rehtori Liisa Laakso lupaili alumnilounaalla, että yliopisto ottaa jatkossa alumnitoiminnan entistä tehokkaampaan käyttöön. Kuva: Jonne Renvall

Matti Parjasen Amerikan-tuliaisena tuoma alumni-idea hyväksyttiin vasta alkutyrmäyksen jälkeen

Matti Parjanen/ Kuva: Erkki Karén
Matti Parjanen alumnitoiminnan kultaisina alkuvuosina. Setelit kädessä vihjaavat siihen, että rahalahjoituksiakin voidaan ottaa vastaan. Kuva: Erkki Karén

Tampereella alkoi 1987 ensimmäisenä Suomessa yliopistollinen alumnitoiminta, jonka 30-vuotista taivalta juhlittiin alumnilounaalla Tampereen yliopiston lukuvuoden avajaisten yhteydessä.

Alumnityön käynnisti kamarineuvos Matti Parjanen, jota yliopiston johti kiitti tulevaisuuteen suuntaavalla lahjalla.

Parjanen saa kunnian istuttaa kampusalueelle alumnien puun, rusokirsikan, jonka tiedetään kasvavan vanhaksi ja kauniiksi.

Amerikan-ideat vaativat
vuosien kypsytyksen

Matti Parjanen muisteli kiitospuheessaan tuoneensa 1980-luvulla Amerikan stipendimatkaltaan kaksi tuliaisideaa, joista ”molemmat torpattiin välittömästi jo ennen kuin ehdin Amerikan verkkareita edes riisua”.

Ensimmäinen idea oli yliopisto-opetuksen arviointi, jolle opettajat antoivat täystyrmäyksen. Opetuksen arvioinnista tuli yliopistotyön arkea vasta vuosia myöhemmin.

Toinen tyrmätyistä Amerikan-ideoista oli alumnitoiminta, joka Yhdysvalloissa tuotti yliopistolle suurlahjoituksia tutkimus- ja rakennushankkeisiin, jopa urheiluhalleihin ja hotelleihin.

Alumnitoiminnan suomalainen pioneeriversio toteutui vasta Tarmo Pukkilan rehtorikaudella vuoden 1987 alussa.

Ajatus alumnityöstä tutkintonsa suorittaneiden toimintana ei onnistunut, sillä monet menestyneet Tampereen alumnit eivät olleetkaan suorittaneet tutkintoaan loppuun. Parjanen kirjoitti säännöt uusiksi siten, että alumneiksi kelpasivat ”Tampereen yliopistossa ja sen edeltäjässä YKK:ssa opiskelleet”.

Aluksi Parjanen torjui kaikki toimittajien vihjailut siitä, että alumnitoiminta tarkoittaisi varojen keruuta yliopistolle Amerikan malliin. Kuitenkin jo vuonna 1989 yliopiston hallitus päätti, että varoja voitaisiin hankkia opiskelijoiden kansainvälisiä stipendejä varten.

”Olkaamme ylpeitä
omasta yliopistosta”

Matti Parjanen toivoi, että alumniprofessorin titteli otettaisiin uudelleen käyttöön. Ajatus hylättiin aikanaan, kun Kalevi Sorsan nimitys alumniprofessoriksi herätti Professoriliiton arvostelua.

– Nykyäänhän kaikissa maamme yliopistoissa on erilaisia määräaikaisia vierailevia professoreita, monen kirjavin tittelein ja ei-tohtorin taustoin. Alumniprofessori olisi mielestäni nyt ihan edistyksellinen titteli, Parjanen perusteli.

Parjanen toivoi, että yliopisto voisi harjoittaa näkyvämpääkin toimintaa alumneillaan.

– Tämän päivän yliopistolaitoksemme on omaksunut monia amerikkalaisia malleja ja toimintatapoja. Olisiko mahdotonta, että myös Suomessa alumnit olisivat Amerikan malliin julkisesti ylpeitä omasta Alma materistaan? Alumnin 20-vuotisjuhlia vietettiin eduskunnassa, jonka edustajista kokonaista 38 oli silloin Tampereen yliopiston alumneja.

Parjanen toivoi tehtäväksi historiateosta, joka kertoisi tämän Suomen ensimmäisen yliopistollisen alumnitoiminnan 30-vuotisesta pioneeritaipaleesta.