Älykkäät terveyspalvelut eivät tarvitse sote-uudistusta

Julkaistu 12.1.2018 - 16:09
Jarai Stenvall/ Kuva: Jonne Renvall
Sote-uudistuksesta piti tulla älykäs, mutta Jari Stenvallin mukaan älykkyyttä siinä ei näy enää edes muodollisesti. Hän ihmettelee, miksi järkevätkin ihmiset tyhmistyvät nykyjärjestelmässä. Kuva: Jonne Renvall

Professori Jari Stenvall sanoo, että palveluvallankumouksessa älykkyys on rakenteita tärkeämpää

Teksti: Heikki Laurinolli

Sote-uudistusta ei tarvittaisi lainkaan, jos älykkäät digitaaliset palvelut osattaisiin toteuttaa loppuun saakka, sanoo Tampereen yliopiston hallintotieteen professori Jari Stenvall.

Stenvall arvioi älykkäiden palveluiden merkitystä Petri Virtasen kanssa kirjoittamassaan kirjassa Intelligent Health Policy, jonka Springer-kustantamo julkaisi alkuvuodesta.

– Digitaalisuuden edistämiseksi ei tarvita maakuntamallia. Palveluvallankumous voidaan toteuttaa muullakin tavoin, mutta voidaan se tehdä myös maakuntamallilla, jos maakunnassa on ymmärrystä, Stenvall sanoo.

Älykkyys katosi
sote-uudistuksesta

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksella piti kehittää älykästä toimintaa, mutta Jari Stenvallin mukaan valmistelu ei ole ollut lupauksia herättävää.

– Käytännön ongelma on siinä, miksi järjestelmät ja toimintatavat ovat sellaisia, että järkevät ihmiset niissä tyhmistyvät uudistuksia suunniteltaessa.

Esimerkkinä järjettömyydestä Stenvall pitää maan hallituksen sote-ehdotuksia, jotka on todettu perustuslain vastaisiksi.

– Miten se on mahdollista? Mikä tässä systeemissä on sellaista, että järkevät ihmiset haksahtavat tekemään laittomaksi todettuja ehdotuksia? En myöskään ymmärrä, miksi julkisen hallinnon uudistukset toistuvasti muotoutuvat jonkun sisäpiirin valmistelemaksi uudistukseksi.

Stenvall tähdentää, että teknologisoituvassa maailmassa kysymys on siitä, että pystyttäisiin katsomaan asioita eteenpäin eikä taaksepäin.

– Jos katsomme eteenpäin vain historiatiedon varassa, niin me emme pärjää. Niin nopeasti maailma muuttuu. Tarvitaan tapa, jolla ihmisten kyvykkyyksiä pystytään hyödyntämään paremmin ja saamaan ne esiin.

Turhaa tappelua
maakuntamallista

Petri Virtanen ja Jari Stenvall kirjoittavat kirjassaan siitä, että hallinnon uudistamista voidaan tehdä toisellakin tavalla. Vaihtoehtoinen tapa ajatella sote-palveluita olisi miettiä esimerkiksi digitaalista palveluintegraatiota, jolla voidaan sovittaa palvelut ja teknologian ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin.

– Tämä kaikki on jo itsessään niin iso muutos, että tämä riittäisi yksin julkisen hallinnon uudistukseksi, Stenvall sanoo.

Palveluita koskevan ajattelun uudistaminen on iso kulttuurinen muutos. Toisinaan se on ollut jopa niin suuri muutos, että sitä yrittäneet johtajat ovat joutuneet vastarinnan takia jättämään tehtävänsä.

Pahimmillaan maakunnat
voivat jarruttaa kehitystä

Sote-uudistuksen perustuslakikriisejä, maakuntamalleja ja valinnanvapauskiistelyä ei Jari Stenvallin mukaan lainkaan tarvittaisi, jos energia olisi laitettu todelliseen palveluvallankumoukseen.

Stenvall myöntää, että uusi teknologia johtaa osin myös toimintojen keskittymiseen.

– Teknologia usein hajauttaa ja keskittää. On esimerkiksi oman terveydentilan analysointiin liittyviä teknologioita, joiden käytössä on sama, asutko Raumalla vai Tampereella. Näitä kannattaa kehittää keskitetysti. Toisaalta palvelut tarvitsevat aina myös ihmisten lähellä olevia paikallisia palveluita.

Maakuntamalli voi jarruttaa kehitystä, mutta Stenvall antaa myös toivoa. Hänen kokemuksensa mukaan esimerkiksi Pirkanmaalla asioita viedään nyt monessakin osassa järkevään suuntaan ja ymmärretään kehityksen logiikka.

– Jos maakunta rakentuu vanhalla tavalla, niin silloin se jäykistää. Siitä voi jopa tulla käytännössä valtion tiukasti ohjattua toimintaa. Ajattelen niin, että kaikki organisaatiot – mukaan lukien maakunnat rakentuvat ihmisten toiminnan ja valintojen kautta.

Äly keventää
palvelukuormaa

Digitalisoitumisen on pelätty syrjäyttävän sote-palveluita eniten tarvitsevia vanhuksia ja sairaita. Monet tarvitsevat henkilökohtaista palvelua.

Jari Stenvall pitää realismina sitä, että kaikki eivät totu käyttämään digitaalisia palveluita.

– Eivät kaikki työntekijätkään osaa käyttää riittävästi uutta teknologiaa. Ammattilainen voi myös ajatella niin, että hän haluaa palvella asiakasta eikä konetta.  Tällöin teknologian käyttöönotto tyssää helposti työtekijöiden vastarintaan, Stenvall sanoo.

Kriittinen kohta on siinä, miten työntekijät markkinoivat uusia asioita asiakkailleen ja opastavat heitä. Toisaalta asiakas voi jo nyt käyttää tietämättään digitaalista palvelua. Puhelimeen voi vastata oppiva robotti, joka osaa usein jo luontevasti hoitaa palveluneuvonnan peruskysymykset.

– Jos osaat pankissa maksaa laskuja, niin osaat käyttää myös isoa osaa muustakin uudesta teknologiasta. Teknologia pitää rakentaa helppokäyttöiseksi, mutta toki on aina ihmisiä, jotka eivät pysty siihen eikä heillä ole siihen laitteiden hinnan takia taloudellisia edellytyksiäkään.

Jos palvelukysynnän suuresta määrästä saadaan osakin hoidettua älyteknologialla, niin sekin jo keventää kuormaa huomattavasti. Ongelmana Stenvall pitää sitä, että vieläkään ei tiedetä paljonkaan siitä, miten asiakkaat toimivat ja mitkä heidän tarpeensa ovat. Sen sijaan tiedetään hyvin tarkkaan organisaation toiminnasta kuten lonkkaleikkausten läpimenojaoista.

– Parempi asiakastieto on ehdoton edellytys sille, että pystymme kehittämään ihmislähtöistä ja älykästä palveluteknologiaa.

Suomi uhkaa
tippua kelkasta

Käynnissä oleva sote-uudistus ei Jari Stenvallin mukaan tuo kaivattuja säästöjä, mutta digitaalisuus tuo.

– Me olemme nyt niin sisällä byrokratioissa ja rakenteissa, että Suomi voi tippua kelkasta tässä teknologiamaailmassa. Se on aito uhka.

Voidaanko älykkään digitalisoinnin avulla ylittää myös sote-kiistassa esillä ollut julkisen ja yksityisen palvelun raja?

– Älykästä toimintaa on ymmärtää, millä tavalla eri toimijat toimivat ja millaiset kannusteet niillä on, Stenvall sanoo.

Älykästä on Stenvallin mukaan ymmärtää sekin, että yritykset käyttävät julkisen hallinnon reformien mahdollisuudet kasvattaa liiketoimintaansa. Sote-uudistuksen valmistelu on tarjonnut osalle alan yritykset hyvät mahdollisuudet lottovoiton saamiseen.

– Sote-politiikasta on puuttunut älykkyys ymmärtää riittävästi se, että yritykset toimivat omalla logiikallaan. Pidän älykkyyden puutteena sitä, miten on lähestytty tätä yksityisen ja julkisen rajapintaa.

Yrityksiä ei pidä Stenvallin mukaan sanoa saalistajiksi, kun ne hakevat kannattavaa liiketoimintaa.

– Jos julkinen sektori tarjoaa sekavalla uudistuksellaan näitä mahdollisuuksia, niin tietysti yritykset sen hyödyksi käyttävät. En ole henkilökohtaisesti lainkaan markkinavastainen, mutta on viisautta ja älykkyyttä ymmärtää eri toimijoiden logiikat tehdä asioita. Se on tästä puuttunut.

Älykkyyttä on Stenvallin mukaan senkin tunnustaminen, ettei kaikkea voi tietää.

– On paljon asioita, joita en tiedä. Silloin on järkevä edetä rauhallisesti esimerkiksi kokeilemalla ja testaamalla.

Sote-uudistuksessa ei ole aina ymmärretty myöskään kuntien toimintalogiikkaa. Meri-Lapin kuntien sopimus Mehiläisen kanssa on paikallinen tulkinta siitä, miten turvata asukkaiden palvelut tulevaisuudessa. Kuntien ratkaisut voivat perustua epäluottamukseen muita kuntia tai tulevia maakuntia kohtaan.

Vanha poliitikkopolvi
nykyistä älykkäämpää

Vanhempi poliitikkopolvi on Jari Stenvallin mukaan ollut älykkäämpää ja viisaampaa kuin nykyiset poliitikot.

Siis aseveliakselipolvi oli nykyistä polvea fiksumpaa?

– Puhun mieluummin vanhemmasta polvesta, joka ymmärsi enemmän kokonaisuutta ja pystyi kehittelemään asioita pitemmällä aikavälillä. Juuri älykkyyteen liittyy tämä kokonaisvaltaisuus ja kyky keskittyä ongelmien ratkaisemiseen.

Älykkyydessä on kyse myös johtamisesta niin, että ihmiset oppisivat toimimaan osana organisaatiota.

– Johtamisen rooli on siinä, että pysyy haastamaan, olemaan älyllinen. Itse asiassa älykäs organisaatio perustuu ajatukseen, että ne henkilöistä, joilla on osaamista, ottavat organisaatiossa johtajuuden. Jos siis haluaa tulevaisuudessa johtajaksi, kannattaa kehittää omaa älykkyyttään, Stenvall heittää.

Soten kaatuminen
vielä mahdollista

Sote-uudistus ja maakuntamalli näyttävät toteutuvan ongelmista huolimatta. Riskinä Jari Stenvall pitää sitä, että uudistus tulee voimaan vanhalla ajattelulla.

Mahdollisena Stenvall pitää myös soten kaatumista. Maakuntien liikelaitosmalli voi mennä EU:n arvioitavaksi, eikä lopputuloksesta ole varmuutta.

– Voi tulla yllättäväkin tulos, jos sote ei kelpaa sinne tai kelpaa vain tietyillä ehdoilla.

Riskejä on jäljellä, vaikka uudistus on jo aika pitkällä. Yksi ongelmista on siinä, että uudistus on jakanut ihmisiä sisä- ja ulkokehälle. Osa kuntatason väestä on mukana ja osa ulkona.

– Tämä on aika pitkälle maakunnan ja valtakunnan toimijoiden uudistus. Ulkopuolella on paljon kuntatoimijoita, jotka on pakotettu toimimaan siinä kehyksessä. Ison vastakkainasettelun riski on nyt mahdollinen, ja äärikannat ovat selvästi vahvistuneet.

Suomi ei osaa uudistaa
osallistavalla tavalla

Ihmiset alkavat Jari Stenvallin mukaan ajatella kriittisesti silloin, kun uudistus pysähtyy ja heillä on aikaa miettiä. Sote-uudistuksessa näin on käynyt monta kertaa.

– Näyttää siltä, että me emme Suomessa osaa tehdä uudistuksia osallistavalla tavalla, että syntyisi osallistava kokemus isolle joukolle. Me rakennamme rajoja tavalla tai toisella. Se liittyy kaikkiin uudistuksiin. Emme siis osaa osallistaa toisiamme tekemään yhdessä uudistuksia, jolloin myös osaamista hyödynnettäisiin enemmän.

Ulkopuolelle jääneiden näkemykset jyrkkenevät, ja syntyy uusia vastakkainasetteluja.

– Usein me reagoimme siihen toiseen osapuoleen kärjistämällä itsekin asioita. Kärjistäminen kaventaa näkökulmia. Siinä on se ongelma, että kun arvovallalla aletaan keskustella, niin itsekin tyhmistyy.

Helsingin yliopiston paljon kohua herättänyt uudistus ja sote-uudistus muistuttavat toisiaan ongelmien laadussa. Stenvall epäilee, että kysymys on meidän kulttuurissamme olevasta pulmakohdasta.

– Ei tämä mikään ratkaisematon ongelma ole. Vaikkapa ruotsalaiset ovat meitä paljon parempia tässä.

Aikaisemmat julkisen hallinnon uudistukset osoittavat Stenvallin mukaan sen, että valmisteluvaiheessa syntyvä ilmapiiri, oli se hyvä tai huono, heijastuu koko toteutukseen.

– Sitten ollaankin siinä tilanteessa, että riskit koko revohkan epäonnistumiseen kasvavat. Siinä mielessä olen huolissani. Tämä osallistava uudistaminen on sellainen asia, mitä meidän pitäisi oikeasti opetella.

Petri Virtanen ja Jari Stenvall: Intelligent Health Policy. Theory, Concept and Practice. Springer 2018.