Biolääketieteellisen tutkimuksen uusimmat innovaatiot esillä Tampereella

Julkaistu 13.6.2017 - 11:17
Jari Hyttinen avasi konferenssin Tampere-talolla.
Konferenssin puheenjohtaja professori Jari Hyttinen Tampereen teknillisestä yliopistosta toivotti maanantaina tervetulleeksi yli 600 osallistujaa lähes 50 maasta.

 

Euroopan suurin biolääketieteen tekniikan konferenssi järjestetään Tampereella 11.−15. kesäkuuta. Konferenssi koostuu kahdesta samaan aikaan järjestettävästä tapahtumasta: Euroopan lääketieteellisen ja biologisen tekniikan kokouksesta (EMBEC’17) sekä Pohjoismaiden ja Baltian lääketieteellisen tekniikan ja fysiikan kokouksesta (NBC’17). 

Konferenssin järjestää Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen instituutti BioMediTech yhdessä alan järjestöjen kanssa. BioMediTech on alallaan Suomen suurin osaamiskeskittymä.

Tampere-talossa esitellään konferenssin aikana biolääketieteellisen tutkimuksen uusimpia innovaatioita kuten valoaktiivisia lääkkeitä, ihmisen varaosia, hermoston korjausta 3D-printtauksella sekä aivojen magneettista mittausta. Alan suurimpaan eurooppalaiseen tieteelliseen konferenssiin saapuu yli 600 osallistujaa lähes 50 maasta. Konferenssissa esiintyy sekä kansainvälisiä huippututkijoita että kotimaisia tieteentekijöitä, ja yksi pääpuhujista on kemian Nobel-palkinnon vuonna 2014 voittanut Stefan W. Hell.

Hell sai yhdessä Eric Betzigin ja William Moernerin kanssa Nobelin kemianpalkinnon erittäin korkeaan erottelukykyyn yltävien mikroskooppien kehittämisestä. Hellin kehittämässä tekniikassa ylitetään siroamisraja ja päästään näin kuvaamaan esimerkiksi solujen yksityiskohtia kuten tukirankarakenteita, joita ei ennen ole päästy valomikroskopialla kuvaamaan.

Hell esitteli konferenssin avauspuheessaan tutkimustaan ja kertoi, miten tämä hänen uransa tärkein tutkimustyö sai alkunsa juuri Suomessa, Turun yliopistossa 90-luvun puolivälissä.

Tampereen yliopiston kuvantamisyksiköllä on vastikään ollut mahdollisuus hankkia erittäin korkeaan erottelukykyyn yltävä mikroskooppi. Laite avaa uusia mahdollisuuksia tutkia solujen ja kudosten toimintaa, esimerkiksi syöpäsoluja, ja näin kehittää uusia hoitokeinoja syöpään.

 

Teksti ja kuva: Ida Vahtera