Elämän tarkoitus on oivalluttaminen

Julkaistu 11.6.2016 - 12:52
Klaus af Ursin
Klaus af Ursin iloitsee maailman parhaasta työpaikasta, jonka älykkäät ja kulmikkaat persoonat kiehtovat häntä. Kuva: Jonne Renvall

Vuoden opettaja 2016 Klaus af Ursin on kiitollinen opiskelijoiden rinnalla kulkija

– Tämä on maailman paras työpaikka. Olen tosi kiitollinen, sanoo hallintotieteen yliopistonlehtori Klaus af Ursin.

Kiitollisuus tulee siitä, että yliopistossa saa toteuttaa sisäistä motivaatiota, tyydyttää tiedonjanoa ja vielä jakaa tietoa muille.

– Vaikka jotkut ihmiset ovat auttamattoman tumpeloita yliopistolla, niin meistä joka ikinen kollega saa todella hyviä onnistumisen kokemuksia opiskelijoiden kanssa. Se tuo sisäistä mielihyvää, jos pystyy oivalluttamaan. Se on elämän tarkoitus, af Ursin sanoo.

Klaus af Ursinin työ palkittiin tämänvuotisella Tampereen yliopiston Hyvä opettaja -tunnustuksella. Valinnan teki Tampereen Yliopiston Tukisäätiö ylioppilaskunnan ehdotuksesta.

Klaus af Ursin sai palkinnon tuplana, sillä myös johtamiskorkeakoulun opiskelijat palkitsivat hänet yksikkönsä Vuoden opettaja -tittelillä.

Tuplapalkinto tulee kreivin aikaan, sillä af Ursin jää syksyllä eläkkeelle.

Opiskelijoiden rinnalla kulkija

Opiskelijat kiittävät Klaus af Ursinia opiskelijaläheisyydestä ja opiskelijoiden yksilöllisyyden huomioon ottamisesta sekä jatkuvasta kurssien ja opetusmenetelmien kehittämisestä.

Opiskelijoiden mukaan uudet opetusmetodit yhdessä opettajan lämpimän persoonan kanssa tekevät af Ursinin luennoista hyväntuulisia, mielenkiintoisia ja mukavia seurata.

– Hän seuraa opiskelijoidensa elämää myös valmistumisen jälkeen ja pyrkii antamaan meille oikeasti hyvät, kokonaisvaltaiset eväät työelämää (ja muutakin elämää) varten, opiskelijat kuvaavat.

Klaus af Ursin on onnistunut rakentamaan tiedeyhteisöä opettajien ja opiskelijoiden yhteisenä asiana. Hänellä on omien sanojensa mukaan ”voimakas tunneperäinen suhde” opiskelijoihinsa. Satojen Facebook-kavereiden joukostakin suurin osa on entisiä opiskelijoita.

– Mulla on tunne, että kuljen opiskelijoiden rinnalla. Ei se ole kiintymystä eikä rakkautta, mutta se on jotakin sellaista, että me olemme samassa veneessä.

Oppiminen on kuin kärpäspaperia

Opiskelijat kehuvat Klaus af Ursinia uusista oppimis- ja opetusmetodeista.

– Oppiminen on kuin kärpäspaperia. Siinä ihmiseen tarttuu oppi kyllä, jos annetaan mahdollisuus. Opettajan tehtävä on antaa se mahdollisuus, af Ursin sanoo.

Joustavuutta opettajalta vaativat etenkin tilanteet, joissa opiskelija haluaa osallistumisesteen vuoksi vaihtoehtoista tapaa kurssin suorittamiseksi. Siitä tulee opettajalle lisävaivaa etenkin suurissa ryhmissä, joille voi ilmoittautua kymmeniä, joskus jopa satoja opiskelijoita.

Af Ursin saa kiitosta opiskelijoilta joustavuudesta, vaikka kiitoksen kohde väittää joskus myös torjuneensa opiskelijoiden ehdotuksia suoritusvaihtoehdoista.

Yliopisto ei ole af Ursinille koulu vaan yhteisö eivätkä opiskelijat ole asiakkaita vaan oikeasti opiskelijoita.

– On kunnia-asia olla meidän opiskelija. Ei se ole asiakaspalvelua, että säädän jotakin ylimääräistä, vaan se perustuu yhteenkuulumiseen, että hoidetaan yhdessä tämä asia, joka on molempien intressissä.

Älykkäät ja kulmikkaat persoonat kiehtovat

Klaus af Ursin on hallintotieteen tohtori, jonka tutkimusaloja ovat organisaatioteoria, esimiestyö, johtamismallit ja liikkeenjohdon konsultointi. Hän on nähnyt muutakin maailmaa kun yliopiston, sillä 1990-luvulla hän työskenteli pitkään konsulttina ja 2000-luvun alkupuolella Tampereen ammattikorkeakoulun opettajana.

– Olen perimältäni kansankynttilä, mulla on semmoista vikaa veressä. Konsultin työkin on aikuisopetusta. Mulla on vahva motivaatio, tarve ja rohkeus opettamiseen. Yksi palaute on se, että olen aika tiukka, af Ursin kertoo.

Af Ursin palasi yliopistoon vuonna 2009, koska hän halusi takaisin opetuksen ja tutkimuksen pariin.

– Kyllä akademiassa [yliopistossa] ihmiset ovat ihan erilaisia. Ne on älykköjä ja aika kulmikkaita persoonia. Siitä mä tykkään. Täällä jokainen on aikamoinen persoona.

Af Ursin sanoo olleensa jopa euforisessa tilassa palattuaan yliopistoon 16 vuoden tauon jälkeen.

– Tapasin täällä vanhoja tuttua, joille sanoin, että tämä on tosi kestävä idea tämä yliopisto, kun tutkimus ja opetus yhdistetään. Kuinka kestävä ajatus se onkaan, että me luetaan ja kirjoitetaan ja sitten me opetetaan ne asiat. Sehän on aivan mahtava idea.

Vanhat kaverit nyökyttelivät ja myönsivät, että kyllä se idea on tahtonut välillä unohtua, kun täällä on oltu niin kauan.

Suomeen riittää yksi yliopisto

Vuonna 2010 voimaan tullut uusi yliopistolaki saa Klaus af Ursinilta kiitosta, vaikka monet yliopistolaiset ovat moittineet sen tuoneen yliopistoihin keskusjohtoisuuden ja yritysmäiset johtamistavat.

– Työsopimussuhteet ja johtajavaltaisuus sopivat minun ajatteluuni hyvin. Monet asiat menevät nyt paljon sutjakammin, hän kehuu.

Yliopistoihin ei Klaus af Ursinin mielestä soveltunut kovin hyvin demokratia, joka hänen mielestään oli muista organisaatioista matkittu. Hän muistelee kokemuksiaan Vaasan yliopistosta, jossa aina edes virassa olevat ihmiset eivät riittäneet täyttämään kaikkia demokratian vaatimia tiedekunta- ja laitosneuvostojen paikkoja.

– Demokratia ainakin pienissä yksiköissä oli lähinnä vitsi, koska muutenkin kaikki tunsivat toisensa. Tässä mielessä dekaanivaltaisuus tuntuu nyt hyvältä.

Suomessa on Klaus af Ursinin mielestä aivan liikaa yliopistoja.

– Viisi yliopistoa olisi hyvä tai peräti vain yksi, Helsingin yliopisto. Suomi on niin pieni maa.

Yhden yliopiston Suomessa pääpaikka olisi Helsingissä, mutta kampuksia voisi olla muuallakin, vaikkapa Tampereella.

– Aluepolitiikan hinta on se, että meillä on pieniä yhteisöjä. En tiedä, kuinka paljon se vaikuttaa opetukseen, mutta kyllä mulla se uskomus on, että tutkimuksen tasoon se vaikuttaa negatiivisesti, että on pieniä yhteisöjä.

Tampereen kolme korkeakoulua yhdistävää Tampere3-hanketta Klaus af Ursin kiittelee. Kaksi yliopistoa menee helposti yhteen, koska ”porukka on samanlaista ja perustehtävä samanlainen”. Tampereen ammattikorkeakoulun eli Tamkin af Ursin tuntee hyvin, sillä hän oli siellä opettajana neljä vuotta.

– Tamkissa tehdään tosi hienoja juttuja, ja monella alueella siellä on korkeatasoista opetusta. Uskon että yhteistyöstä tulee hyvää. Ainoa ongelma on se, että työryhmät ja muut vievät kollegoilta yhden sukupolven tutkimusresurssit. Kun tehtiin tutkinnonuudistusta, niin puhuttiin jopa menetetystä sukupolvesta.

Tampereen yliopiston ainoa aatelinen?

Klaus af Ursin on tietävästi Tampereen yliopiston ainoa aatelissuvun edustaja. Hänen kaukainen esi-isänsä, isoisän isoisän isä Nils Abraham oli Helsingin yliopiston rehtori 1840-luvulla. Silloin yliopisto vietti 200-vuotisjuhlia, joissa tsaariperhekin oli vieraana. Kiitoksena Nils Abraham Ursin aateloitiin vuonna 1845 nimellä af Ursin.

Suvun vaakunassa on karhu (ursus) ja viisauden symboli pöllö. Sukuvaakuna on ainoa, johon on kuvattu Helsingin yliopiston rehtorin valtikat.

Teksti: Heikki Laurinolli