Eurooppalainen tutkimus ehkäisee syrjäytymistä

Julkaistu 9.2.2016 - 15:14
Beate Schmidt-Behlau
Saksan kansalaisopistojen kansainvälisessä liitossa DVV:ssä tutkijana toimiva Beate Schmidt-Behlau ja Kreikan Aristotle-yliopiston apulaisprofessori Georgios Zarifis.

georgios zarifis

- Teidän aiheenne on ajankohtainen ja tutkimuksenne tärkeä Euroopalle, sanoi Tampereen yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Seppo Parkkila puhuessaan professori Pirkko Pitkäsen vetämän laajan EduMAP- tutkimushankkeen aloituskokouksessa.

Tutkimuksessa kartoitetaan aikuiskasvatuksen mahdollisuuksia syrjäytymisvaarassa olevien nuorten saamiseksi mukaan työmarkkinoille ja aktiivisiksi kansalaisiksi yhteiskuntaan.

Kasvatustieteiden yksikköjohtaja Risto Honkonen onnitteli kansainvälistä tutkimusryhmää pärjäämisestä todella tiukassa kansainvälisessä kilpailussa tutkimusrahoituksen saamiseksi. Vain 1,5 prosenttia kyseiseen EU:n Horisontti 2020 -ohjelman hakukohteeseen tulleista hankehakemuksista läpäisi seulan ja EduMAP teki sen kirkkaasti parhain pistein.

Aikuiskoulutuksen perinteet

Honkonen kertoi tutkijoille Tampereen yliopiston historian ensimmäisestä naisesta, Huldasta, joka elokuvamaailman henkilönä raivasi tiensä piian työstä koulutuksen kautta yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Hulda-elokuvat menestyivät sekä Suomessa että Hollywoodissa.

- Ensimmäinen professuuri Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa oli 46 vuotta sitten juuri aikuiskoulutuksessa, ensimmäinen koko Euroopassa, Honkonen kertoi.

Hyvät käytännöt käyttöön Euroopan laajuisesti

- Me koetamme selvittää miten aikuiskasvatus tavoittaisi nykyistä paremmin syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Konkreettisesti tämä tapahtuu siten, että kartoitamme paitsi aikuiskoulutukseen osallistumista myös siitä syrjäytymistä ja syrjäytymiseen johtavia syitä, kertoi professori Pirkko Pitkänen tutkimuksen tavoitteista.

- Kartoitamme myös niin sanottua kommunikatiivista ekologiaa aikuiskasvatuksen kentällä. Tavoitteena on selvittää, millaiset informaatiokanavat ja vuorovaikutuksen keinot toimivat parhaiten nuorten aikuisten kohdalla. Myös hyvin toimivia käytäntöjä kartoitetaan, analysoidaan ja tietoa niistä levitetään Euroopan laajuisesti.

- Tarkoituksena on myös auttaa eurooppalaisia kasvatusalan toimijoita tavoittamaan nuoret paikallisella ja kansallisella tasolla, vahvistaa vuorovaikutusta ja kehittää niitä poliittisia sekä käytännöllisiä keinoja, jotka takaavat syrjäytymisvaarassa oleville nuorille aktiivisen kansalaisuuden, kertoi Pitkänen tutkimuksen tavoitteista.

Kreikassa nuorison ja maahan saapuneiden ongelmia

Tutkimukseen osallistuu Kreikasta Thessalonikin Aristotle-yliopiston apulaisprofessori Georgios Zarifis, jonka kotimaan nuorisotyöttömyys oli pahimmillaan Kreikan kriisin aikana vuonna 2013.

- Nuorison työttömyysaste kohosi yli 59 prosentin. Työssäkäyvien nuorten aikuisten määrä oli Euroopan unionin pienin. Nuorilla on vaikeuksia saada töitä ilman kokemusta, kertoo Zarifis.

Vuoden 2015 tammikuussa Kreikan nuorisotyöttömyys oli 50 prosenttia. Kreikassa oli vuoden 2015 tammikuussa kaiken kaikkiaan työttömiä 1,2 miljoonaa, mikä on kaksi prosenttia pienempi määrä kuin kaksi vuotta aiemmin.

Lisäksi Kreikkaan arvioidaan tulevan 100 000 – 150 000 pakolaista ilman papereita joka vuosi. Heistä lapsia ja nuoria voi olla jopa kymmenen prosenttia.

- Valtion ja kansalaisjärjestöjen tarjoamat vuodepaikat pakolaisille ja turvapaikanhakijoille kattavat juuri ja juuri ilman papereita ja papereiden kanssa tulleiden kaikkein haavoittavimmassa tilanteessa olevien tarpeen. Näitä ovat yksin maahan tulleet lapset, yksinhuoltajaäidit ja muiden muassa sairaat.

Apulaisprofessori Zarifis kertoo pakolaisten - joista suurin osa saapuu Syyriasta - turvautuvan mihin tahansa majoitukseen tai nukkuvan kaduilla ja siltojen alla.

- Pakolaiset ovat usein näkymättömissä, he kulkevat ympäriinsä yöt läpeensä suojellakseen itseään kylmältä ja väkivallalta sekä seksuaaliselta hyväksikäytöltä.

Tutkimuksen konkreettisuus tärkeää

Zarifis pitää EduMAP-tutkimusta tärkeänä tutkimuksena sekä sen konkreettisuuden että tutkijoiden yhteistyön takia.

- EU on tukenut paljon innovaatioita, joilla pyritään ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia, mutta usein nämä ovat olleet high-tech-innovaatioita eikä ongelmien monimuotoisuuteen ole kiinnitetty huomiota. Mahdolliset ratkaisut voivat olla high-tech, low-tech tai aivan ilman teknologiaa. Ongelmien ratkaisu on selvästi muutakin kuin teknologian asia, toteaa Zarifis.

- EduMAPissa yhdistetään teknologia ajankohtaisiin ja polttaviin sosiaalisiin aiheisiin koulutuksen kautta. Odotan paljon tutkimukselta, jolla eurooppalainen koulutuksen kehittäminen voidaan yhdistää aktiiviseen ja osallistuvaan kansalaisuuteen.

- Tutkimusalojen monimuotoisuus on tärkeätä ja se helpottaa erikoistumista. Tutkijoilla on erilaisia vahvuuksia ja erilaisia mielenkiinnon kohteita. Tutkijat myös käsittelevät samaa aluetta erilaisin lähestymistavoin. Lisäetu tulee erilaisten käytännön toimijoiden mukanaolosta, jonka avulla kokonaiskuva tasapainottuu.

Saksassa maahanmuuttajille tilaus

Saksan kansalaisopistojen kansainvälisen liiton DVV:n tutkijana toimiva Beate Scmidt-Behlau kertoo saksalaisten nuorten tilanteen koulutuksen tai työn saannissa olevan suhteellisen hyvä.

- Mutta meillä on 1,5 miljoonaa lukutaidotonta nuorta. Uusin tutkimus kertoo osasyynä olevan erilaiset oppimisvaikeudet esimerkiksi äänteiden kuulemisessa ja kirjoittamisessa. Nämä nuoret eivät ole täysin lukutaidottomia, mutta heille voi olla mahdotonta esimerkiksi täyttää lomakkeita tai seurata kännykän käyttöohjeita, toteaa Schmidt-Behlau.

- Saksaan saapuu tänä vuonna noin miljoona pakolaista. Tämä luonnollisesti aiheuttaa uusia vaatimuksia myös koulutukselle ja työllistymiselle. Onneksi he tulevat hyvään aikaan, sillä Saksassa on puute ammattitaitoisista työntekijöistä. Yleisesti ottaen yritykset, yliopistot ja noin 1000 aikuiskasvatuskeskusta ovat halukkaita tarttumaan tähän haasteeseen ja luomaan heille mahdollisuuksia.

EduMAP-tutkimuksen Schmidt-Behlau toivoo johtavan kaikkein haavoittuvimpien nuorten auttamiseen hyvien ja uusien ideoiden avulla.

- Tällaisia ovat muun muassa IDSS eli Intelligent Decision Support System ja kommunikatiivinen ekologia. On erittäin tärkeätä toimia yhdessä Euroopan tasolla, sillä Eurooppa on avoin tila ja monet nuoret liikkuvat paljon, jotkut omasta tahdostaan ja jotkut pakosta riippuen maiden taloudellisista tilanteista.

Informaatiotieteet mukana

2,5 miljoonan euron tutkimusrahoituksella kahdeksan maan tutkijat luovat myös tietojärjestelmän tukemaan tutkimustietoon perustuvaa päätöksentekoa.  Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikön kehittämä Intelligent Decision Support System (IDSS) tuo tiedon helposti saavutettavaan muotoon ja tarjoaa lisäksi vuorovaikutusympäristön päätöksentekijöille, koulutuksen järjestäjille ja kohderyhmille.

Nuoret syrjäytyvät helposti työmarkkinoilta ja koko yhteiskunnasta ilman ammatillista koulutusta. Maahanmuuttajien keskuudessa lisävaikeuksia tuovat kielitaidon ja kulttuuristen taitojen puutteet. Euroopan nykyinen maahanmuuttajien määrän kasvu tekee EduMAP-tutkimuksesta erityisen ajankohtaisen.

Kolmivuotisessa Adult Education as a Means to Active Participatory Citizenship -tutkimuksessa  on mukana tutkijoita Suomesta, Virosta, Saksasta, Kreikasta, Unkarista, Espanjasta, Turkista ja Isosta-Britanniasta.

Teksti: Taina Repo
Kuvat: Jonne Renvall


Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Virve Kallioniemi-Chambers, 050 318 6754