Kirjallisuus heijastaa yhteiskunnallisia kauhukuvia

Julkaistu 7.7.2016 - 12:47
Baccolini-Isomaa
Raffaella Baccolini Bolognan yliopistosta oli Finnconin tämän vuoden tutkijavieras. Oikealla Suomen kirjallisuuden professori Saija Isomaa Tampereen yliopistosta. Kuva: Mariia Haatanen.

 

Finnconissa järjestetty Fantastic Visions From Faerie to Dystopia -ohjelma keräsi yhteen kymmeniä tutkijoita Suomesta ja maailmalta. Tieteis- ja fantasiakirjallisuustapahtuman akateemisessa ohjelmassa tutkijat keskustelivat alan tutkimuksesta rennossa ilmapiirissä muiden osallistujien kanssa. Akateemisessa ohjelmassa käsiteltiin aiheita aina videopeleistä Harry Potteriin, mutta ohjelman kantavana teemana oli dystopia.

Toivoton tulevaisuus

Dystopialla tarkoitetaan utopian eli ihannetilan vastakohtaa, yleensä tulevaisuuteen sijoittuvaa toivotonta ja synkeää maailmaa. Tyypillisiä aiheita dystooppisessa fiktiossa ovat esimerkiksi autoritaariset tai totalitaariset yhteiskunnat, ekokatastrofit ja apokalyptiset ja post-apokalyptiset maailmat. Dystopian aiheet heijastavat yhteiskunnan ongelmakohtia ja kipupisteitä, jotka siirtyvät dystooppiseen fiktioon erilaisina temaattisina vaiheina.

Tampereen yliopiston Suomen kirjallisuuden professori Saija Isomaa toimii johtajana dystooppista fiktiota tutkivassa Synkistyvät tulevaisuuudenkuvat -tutkimusprojektissa, joka oli vahvasti esillä Finnconin akateemisessa ohjelmassa.

- Negatiiviset tulevaisuudenkuvitelmat kirjallisuudessa ovat älyllisesti kiehtova ilmiö. Itseäni kiinnostavat erityisesti dystooppisen fiktion tavat kuvata epäeettisiä valtarakenteita ja vedota lukijan ajatteluun ja tunteisiin, Isomaa kertoo.

Dystopia on trendikästä

Monet tänä päivänä suositut nuorille aikuisille suunnatut kirjasarjat sijoittuvat dystooppiseen maailmaan. Elokuviksi tehdyt kirjasarjat, kuten Suzanne Collinsin Nälkäpeli- sekä Veronica Rothin Outolintu-trilogiat, ovat hyviä esimerkkejä nuorten ja nuorten aikuisten suosimasta dystooppisesta fiktiosta.

- Länsimainen käsitys tulevaisuudesta on hyvin dystooppinen, sillä media on täynnä puhetta luonnonkatastrofeista ja teknologian kehitykseen liittyvistä uhkista. Fiktio etäännyttää näitä uhkakuvia ja tekee niistä helpommin käsiteltäviä, Isomaa kuvailee.

Nuorten aikuisten suosimat dystooppiset fiktiot eroavat klassisesta dystopiasta niissä esiintyvän aktiivisen toimijuuden kautta.

- Nuorten aikuisten dystopialle ovat tyypillisiä sankarimaiset tarinat, joissa nuori päähenkilö asettuu kapinaan vallitsevia yhteiskuntarakenteita vastaan. Dystopiat ovat rakenteeltaan tunteisiin vetoavia, mikä tekee niistä koukuttavaa luettavaa, Isomaa analysoi.

Epätoivo luo todellisuuden tuntua

Finnconin Akateemisen ohjelman tutkijavieraana oli italialainen Raffaella Baccolini, joka toimii englannin kielen professorina Bolognan yliopistossa Italiassa.

Baccolini käsitteli esityksessään nuorille aikuisille suunnatun dystopiakirjallisuuden loppuratkaisuja, jotka eroavat klassisen dystoopiakirjallisuuden loppuratkaisuista toiveikkuudellaan. Vaikka loppuratkaisuja voidaan luonnehtia lohdullisiksi, niitä ei voi verrata perinteisiin onnellisiin loppuihin.

Baccolini pohti, tuoko dystooppisten maailmojen synkkyys tarinoille todellisuuden tuntua, joka usein puuttuu klassisista saduista ja tarinoista.

- Voidaanko jopa ajatella, että onnelliset loput antavat todellisuudesta valheellisen kuvan, Baccolini kysyy.

Uusia mahdollisuuksia

Aikansa kommentoijana dystooppinen fiktio voi paitsi esitellä tulevaisuuden uhkakuvia, myös luoda uudenlaista toimijuutta ja mahdollisuuksia. Perinteisesti pojat ja miehet on nähty sankarien rooleissa, mutta uusissa, nuorille aikuisille suunnatuissa dystopioissa tytöt ja naiset ovat päässeet pääosiin.

- Maailmaa muuttavan toimijuuden antaminen tytöille ja nuorille naisille on eräs uuden nuortendystopian tavoista luodata ja tuottaa aiempaa tasavertaisempaa tulevaisuutta, Isomaa kertoo.

Sukupuolta koskevat keskustelut ovat olleet usein esillä viime aikoina, esimerkiksi uuden Star Wars -elokuvan päähahmo Reyn myötä. Isomaa näkee sukupuoli-kysymyksen olevan laajempi ilmiö, joka on vahvasti esillä esimerkiksi Collinsin Nälkäpeli-trilogiassa.

- Nälkäpelissä kirjoitetaan selvästi uusiksi perinteisiä sukupuolirooleja. Kirjojen päähahmo, teini-ikäinen Katniss-tyttö on metsästäjä ja hänen ikätoverinsa Peeta-poika puolestaan leipuri. Roolien vaihto on hyvin korostunutta, Isomaa selvittää.

Dystopian tulevaisuus

Dystooppinen fiktio heijastelee usein aikansa yhteiskunnallisia ongelmia ja tulevaisuuden pelkoja.

- Dystooppista fiktiota voitaisiin ajatella jopa kauhukirjallisuuden omana alalajina, eräänlaisena tulevaisuus- tai yhteiskuntakauhuna, Isomaa pohtii.

Isomaa näkee nykymaailman antavan paljon aiheita dystooppiselle fiktiolle.

- Dystopia ei ole käyttänyt vielä koko ilmaisumahdollisuuksien repertuaariaan, mutta toisaalta kirjallisten trendien kestävyyttä on vaikea arvioida. Kenties jatkossa dystooppisia piirteitä yhdistellään utopististen piirteiden kanssa, Isomaa arvelee.

Tieteis- ja fantasiakirjallisuustapahtuma Finncon järjestettiin Tampereen yliopistolla viime viikonloppuna. Täysin vapaaehtoisvoimin järjestettävä Finncon on yksi Euroopan suurimmista tieteis- ja fantasiakirjallisuuden tapahtumista.

Finnconin ohjelma on perinteisesti koostunut puheohjelmasta, esityksistä ja työpajoista, joiden lisäksi tapahtumassa oli tänä vuonna laaja, kaikille avoin akateeminen ohjelma.

 

Saija Isomaan lukuvinkit

Dystooppiseen kirjallisuuteen tutustuvalle:

Emmi Itärannan Teemestarin kirja (2013): Teos yhdistää yhdistää ilmastofiktion, post-apokalypsin ja klassisen dystopian piirteitä. Romaani kuvaa ilmastonmuutoksen jälkeistä maailmaa, jossa pohjoisella pallonpuoliskolla elävät ihmiskunnan rippeet ovat joutuneet totalitaristisen hallinnon alaiseksi.

Rikoskirjallisuuden ystävälle:

Antti Tuomisen Parantaja (2010): Romaanissa ratkotaan ihmiskaappausta ilmastonmuutoksen ja ilmastopakolaisuuden slummiuttamassa Helsingissä.

Rohkealle lukijalle:

Jan Salmisen Äidinmaa (2013): Romaanissa kuvataan tulevaisuuden Suomea, jossa miehet on lähestulkoon eliminoitu ja jälkeen jääneitä miespuolisia työorjia kohdellaan ihmisarvoa alentavasti.

 

Teksti: Mariia Haatanen