Kuvakirja aikuisille

Julkaistu 3.12.2018 - 14:13
Anne Ketola ja Toni Lahtinen/ Kuva: Jonne Renvall
Anne Ketola kuvitti ja Toni Lahtinen kirjoitti. Yhteistyön tuloksena syntyi naivistinen runokuvakirja aikuisille. Kuva: Jonne Renvall
Käännöstieteilijä Anne Ketola kuvitti kirjallisuudentutkija Toni Lahtisen luontorunoja, jotka eivät kerro luonnosta tai ilmastonmuutoksesta

LuontorunojaTeksti: Heikki Laurinolli

– Lähdimme tekemään muotoa, jota ei paljon ole, runoutta uudella tavalla luettavaksi tai kuunneltavaksi.

Syntyi aikuisille suunnattu naivistinen runokuvakirja Luontorunoja. Teos sai muotonsa, kun käännöstieteilijä Anne Ketola kuvitti kirjallisuudentutkija Toni Lahtisen Pelle Romantika -taiteilijanimellä kirjoittaman runoelman.

Nimestään huolimatta kirja ei kerro luonnosta eikä ilmastonmuutoksesta, vaikka Lahtinen tunnetaan ekokriittisistä tutkimuksistaan.

– Kirjan nimi on tavallaan kommentti omaan tutkimustyöhöni, sillä nyt on kysymys ihmisluonnosta. Siinä on pieni vino vitsi, Lahtinen sanoo.

Luontorunoja jatkaa Pelle Romantikan taiteellista tuotantoa, johon kuuluvat alkuvuodesta ilmestynyt Lempirunoja-äänilevy ja Valokuvakeskus Nykyajassa pidetty Luontorunoja-näyttely. Taiteellisena taustatukena on toiminut runobändi Pelle & Romantiks.

Nyt ilmestyneestä runokirjasta tehdään myös vinyylilevy, jonka Lahtinen toteuttaa Kuolema-duon säestyksellä.

Saku Sammakosta
kohti Hellaakoskea

Luontorunoja-kokoelman teemana on muodonmuutos, joka lähtee Saku Sammakosta rakkauden rämeellä. Siitä edetään Kalevalan ja Pinokkion kautta Aaro Hellaakosken Hauen lauluun, jonka sanoituksella Saku Sammakko voi nousta hauen lailla puuhun laulamaan.

Anne Ketolalta kuvituksen tekeminen kesti yli vuoden. Hän on aiemmin tutkinut lastenkirjojen kuvitusta, tehnyt erilaisia kuvituksia ja väitellyt kuvan ja sanan vuorovaikutuksesta teknisessä kääntämisessä.

Luontorunoja-kokoelmasta tuli Ketolalle hänen ensimmäinen kokonaan kuvittamansa kirja. Tehtävä tuntui kiinnostavalta senkin vuoksi, että maailmalla tehdään paljon aikuisten kuvakirjoja, mutta Suomessa se on alikehittynyt laji.

Lahtisen runojen taustatekstien selvittäminen vei oman aikansa.

– Kauhean helppoa se ei ollut, koska nuo tekstit ovat niin fiksuja ja tiheitä. Siellä on niin paljon viittauksia, jotka eivät minulle auenneet. En tiedä, aukeavatko ne kaikille kirjallisuustieteilijöillekään. Me kävimme niitä läpi, ja Toni avasi niitä minulle rautakangella, Ketola kertoo.

Luontorunoja/ Mammanpojan painajainen
Mammanpojan painajaisesta kertova Alzheimer Blues on saanut rinnalleen Anne Ketolan tussipiirroksen, joka mukailee Akseli Gallen-Kallelan teosta Lemminkäisen äiti.

Toni Lahtinen sanoo, että vaikka runojen pohjateksteinä on paljon erilaisia tarinoita, ei runojen lukeminen vaadi niiden tunnistamista.

– Olen pyrkinyt kirjoittamaan niin, ettei niitä kaikkia tartte pongata. Jos joku löytää ne riemukseen, niin sitä rikkaampi lukuelämys, mutta tarina on ymmärrettävä ilman verkoston aukinypläämistäkin.

Kuvitus seuraa osin tekstiä, osin se lähtee omaan suuntaansa. Yksi kuvista on mukaelma Akseli Gallen-Kallelan Lemminkäisen äiti -teoksesta. Ketolan versiossa äiti seisoo järvessä, kun poika makaa peiteltynä rannalla.

Luontorunoja/ Pinokkio
Lastenkirjaklassikko Pinokkio on yksi Luontorunoja-teoksen pohjateksteistä, joihin Anne Ketolan kuvitus antaa vihjeitä.

Kuvat ovat mustavalkoisia tussitöitä. Ketola pitää valintaa taiteellisesti hauskana kokeiluna, vaikka hän on aiemmin tehnyt lähinnä värikuvia.

– Ajattelimme kuvitustyyliin jotakin vanhan tuntua. Sellaiseen tarkoitukseen ohut musteviiva tuntui mielenkiintoiselta valinnalta.

Vapauden maailma
yliopiston ulkopuolella

Toni Lahtiselle runoilija Pelle Romantikan rooli merkitsee irtiottoa tutkimuksesta ja yliopiston murheista.

– Nuo kaikki pellejutut, kirja, levy, tuleva levy ja bändi ovat vapaata luovaa tilaa toisin kuin yliopiston ”Wau”. Haluan tämän painettavaksi: Wau! Kyllä, se on ajankohtainen runoilijakannanotto, Lahtinen sanoo.

Anne Ketolan maailmassa kuvitustyö ja tutkimustyö eivät erotu toisistaan yhtä selvästi.

– En minä tätä missään nimessä tutkimuksena ajattele. Onhan tutkimusraportoinnin formaatti ankea ja kankea. Kävin tässä työssä läpi niitä ihan samoja asioita, joista kirjoitan tutkimuksessa, että miten ne merkitysten kerrokset sinne luodaan ja miten niitä tulkitaan. Mulle se ajatus on hyvin samantyyppinen kuin tutkimuksessa, Ketola sanoo.

Runokirjan kuvittaminen tarjosi Ketolalle kuitenkin sen verran vapautta, että nyt ei tarvinnut selitellä kenellekään tutkimusmenetelmiä eikä odotella vertaisarviota, vaikka tekeminen problematiikka olikin molemmissa samanlainen.

Pelle Romantikan Luontorunoja Anne Ketolan kuvittamana. Sanasato 2018.