Oksitosiini tehostaa kasvojen havaitsemisen aivovasteita pienten lasten äideillä

Julkaistu 26.2.2018 - 11:53

Tampereen yliopistossa valmistuneen tutkimuksen mukaan nenäsuihkeena annettu oksitosiini voimistaa aivovasteita vauvojen ja aikuisten kasvokuviin pienten lasten äideillä.

Oksitosiini on hormoni ja neuropeptidi, jolla on nisäkkäillä tärkeä rooli synnytyksen, imetyksen ja hoivakäyttäytymisen käynnistämisessä.

Oksitosiinin vaikutusta kasvojen, tunteiden ja muun sosiaalisen informaation havaitsemiseen on tutkittu runsaasti viime vuosina erityisesti kokeellisissa tutkimuksissa, joissa oksitosiinia on annosteltu nenäsuihkeen avulla. Tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että suihkeena annosteltu oksitosiini voi parantaa tunteiden tunnistamista kasvoilta ja voimistaa kasvojen havaitsemiseen liittyvää aivotoimintaa. Oksitosiinilla vaikuttaa olevan tärkeä rooli sosiaalisen informaation havaitsemisessa ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä.

Positiivisten tutkimuslöydösten seurauksena on jopa esitetty, että oksitosiinin avulla voitaisiin tulevaisuudessa lievittää vanhemman ja lapsen vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia. Tämän vuoksi on yllättävää, että kokeellista oksitosiinitutkimusta on toistaiseksi tehty erittäin vähän pienten lasten äideillä.

Uudessa tutkimuksessa haluttiin selvittää, vaikuttaako suihkeena annosteltu oksitosiini kasvojen havaitsemiseen yksivuotiaiden lasten äideillä. Koska oksitosiinilla on tärkeä rooli hoivakäyttäytymisessä, tutkimuksessa oltiin erityisesti kiinnostuneita siitä, tehostaako oksitosiini nimenomaan vauvojen kasvojen havaitsemista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aivojen jännitevasteiden mittausta EEG-rekisteröinnin avulla, mikä mahdollistaa ensimmäisen sekunnin aikana tapahtuvien varhaisimpien havaintotoimintojen tutkimisen.

Tutkimukseen osallistui 52 yksivuotiaan lapsen äitiä Tampereelta ja lähikunnista. Osallistujat suorittivat tutkimuksen kaksi kertaa yhden kuukauden välein. Osallistujien aivovasteita vauvojen ja aikuisten kasvokuviin mitattiin EEG-rekisteröinnin avulla. Ennen tutkimuksen aloittamista osallistujille annosteltiin nenäsuihkeena joko oksitosiinia tai lumevalmistetta. Tutkimus toteutettiin kaksoissokkoasetelman mukaisesti, eli tutkija ja osallistuja eivät tienneet, kummalla tutkimuskerralla osallistuja sai oksitosiinia.

Tulokset osoittivat, että nenäsuihkeena annettu oksitosiini voimisti aivojen takaosista mitattua N170-vastetta kasvokuviin. N170-vaste ilmentää kasvoista saatavan informaation käsittelylle tärkeiden aivoalueiden aktivaatiota. Tulokset eivät selvästi osoittaneet, että oksitosiinin vaikutus olisi ollut suurempi vauvojen kasvojen havaitsemiseen.

- Tutkimuksen keskeinen anti on kokeellisen oksitosiinitutkimuksen laajentaminen pienten lasten äiteihin, joita on hyödynnetty tämän alueen tutkimuksissa erittäin vähän, kertoo akatemiatutkija Mikko Peltola.

- Jatkossa on erittäin tärkeää tutkia isommilla otoksilla, voidaanko oksitosiinin avulla vaikuttaa erityisesti vauvojen viestien havaitsemisherkkyyteen, koska se on keskeinen vanhemmuuteen liittyvä taito, toteaa professori Kaija Puura.  

Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia ja se toteutettiin Tampereen yliopiston, Tampereen yliopistollisen sairaalan sekä Iowan yliopiston yhteistyönä.

Tutkimustulokset julkaistiin Psychoneuroendocrinology-lehdessä.

Peltola MJ, Strathearn L, & Puura K. (2018). Oxytocin promotes face-sensitive neural responses to infant and adult faces in mothers. Psychoneuroendocrinology.
https://doi.org/10.1016/j.psyneuen.2018.02.012

Lisätietoja:
Akatemiatutkija, dosentti Mikko Peltola, 050 318 6120, mikko.peltola@uta.fi
Professori Kaija Puura, kaija.puura@uta.fi

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 26.2.2018