Olli Lohi etsii lasten leukemian syitä ja hoitoja

Julkaistu 26.4.2017 - 17:41
Dosentti Olli Lohi
Dosentti Olli Lohi työskentelee sekä lääkärinä että tutkijana lasten leukemioiden parissa. – Tutkimme omilla potilasnäytteillämme asioita, joita voimme sitten laboratoriossa mallintaa. Kliinisen potilastyön tarpeista nousevia kysymyksiä voidaan siten tutkia tarkemmin laboratoriossa, hän kertoo.

Suomessa vain kaksi tutkimusryhmää tekee lasten leukemian perustutkimusta. Toinen ryhmistä on Tampereen yliopistossa ja sitä johtaa dosentti Olli Lohi. Lohi ryhmineen on jo havainnut, että leukemian syntyä selittää osaltaan geenien luenta. Samoin ryhmä on löytänyt lääkkeen, joka näyttäisi tehoavan noin kolmasosaan T-soluleukemioista.

- Haemme perusbiologian tasolla mekanistisia syitä siihen, mikä leukemiaa aiheuttaa ja miksi tauti ei välttämättä reagoi odotetusti lääkkeisiin ja uusiutuu, Lohi kertoo.

- Tutkimuksen toinen päähaara on, että yritämme etsiä uusia lääkehoitoja sellaisiin leukemian muotoihin, joiden ennuste on muita huonompi.

Tutkimusryhmässä on neljä kokopäivätoimista ja kaksi osa-aikaista tutkijaa ja työn alla on samanaikaisesti useita aiheita.

Tutkimus lähestyy taudin syitä

- Viime vuonna julkaisimme parikin tutkimusta, joissa lasten yleisimmän, akuutin leukemian syytekijöitä pystyttiin laajamittaisesti kartoittamaan oikeastaan ensimmäistä kertaa, Lohi kertoo.

Genome Research -tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että lasten leukemiassa yleinen fuusiogeeni vaimentaa sellaisia kohtia genomissa, joita tarvitaan B-imusolujen oikeanlaiseen kypsymiseen luuytimen kantasoluista.

Leukemiat, kuten muutkaan syövät, eivät synny yhdestä mutaatiosta, vaan mutaatioita on oltava useampia. Kun samaan soluun sattuu riittävän monta geenivirhettä, leukemia saattaa puhjeta.

- Toisessa tutkimuksessa tunnistimme geenien luentaan liittyvän mekanismin, joka aiheuttaa sen, että leukemian puhkeamiseen johtavat geenivirheet tulevat usein samoille alueille perimäaineksessa. Näissä vaurioille alttiissa kohdissa geenien luenta hidastuu, ja tämän seurauksena perimäaines jää hetkellisesti alttiiksi DNA-vaurioita aiheuttavien entsyymien vahingolliselle toiminnalle.

Lohi pitää tätä eLife -tiedelehdessä julkaistua tutkimusta tähänastisen leukemiatutkimuksensa merkittävimpänä tuloksena.

Parhaillaan on arvioitavana tutkimus, jossa löydettiin täsmälääke T-soluleukemioihin. Lääke näyttäisi tehoavan noin kolmasosaan näistä leukemian muodoista, joiden ennuste on huonompi kuin muiden leukemioiden.

Lääkärin työ ja tutkimus linkittyvät toisiinsa

Olli Lohi on tutkinut syöpätauteja pitkään ja teki väitöskirjansakin syöpätutkimuksesta 1998.
Erikoistuttuaan lastentauteihin Lohi kiinnostui lasten veri- ja syöpätaudeista ja suoritti alan lisäkoulutusohjelman. Leukemian tutkimuksen pariin hän kertoo kääntyneensä varsinaisesti vasta 2010-luvulla.

- Lääkärin työssäni hoidan syöpälapsia, joten tutkimus linkkautuu suoraan siihen. Leukemiahan on lasten yleisin syöpä, toteaa Lohi, joka on Tampereen yliopistollisen sairaalan lasten syöpäosaston ylilääkäri.

Teknologian kehitys avaa uusia mahdollisuuksia

Tutkimusprosessit etenevät tutkimuksen ehdoilla.

- Se menee käytännössä niin, että kun jotain asiaa tutkitaan, syntyy monia rönsyjä. Tutkimusta jatketaan uusien havaintojen pohjalta, ja monesti syntyy lisää ideoita, että tätä asiaa pitää työstää eteenpäin. Hyvin monet tiet taas päättyvät niin, että todetaan, että tästä ei kannata jatkaa.

- Tutkimus vie mennessään. Sieltä aukeaa aina uusia reittejä ja uusia mahdollisuuksia. Voi olla, että ajatus on alun perin ollut erilainen ja kun mennään eteenpäin, se muuttuu. Prosessi etenee kyllä ihan tutkimuksen ehdoilla, Lohi kuvaa.

- Se on kiehtovaa, koska siinä kuitenkin koko ajan liikutaan sellaisten asioiden äärellä, joita kukaan ei ole aikaisemmin saanut selville.

Myös kehittyvä teknologia avaa uusia mahdollisuuksia.

- Se, mitä voimme tänä päivänä tehdä, ei olisi ollut mitenkään mahdollista 10 vuotta sitten.

- Samoja kysymyksiä esitettiin jo 20 vuotta sitten, mutta tänä päivänä mahdollisuudet vastata niihin ovat aivan erilaiset kuin silloin. Esimerkiksi juuri lasten yleisimmän leukemiamuodon mekanismia, josta julkaisimme tutkimuksen viime vuonna, yritettiin selvittää jo 20 vuotta sitten. Tekniikat ja menetelmät ovat kehittyneet niin paljon, että moniin kysymyksiin on nyt paljon helpompaa vastata.

Yhteistyö edistää tutkimusta

Lohi korostaa tutkijoiden yhteistyön merkitystä.

- Työryhmäni on ollut mukana luomassa mittavaa leukemioiden ja verisyöpien geenitietokantaa, jossa on koottu yhteen noin 10 000 potilaan geeni-ilmentymiskartasto.

Tietokantaa koskeva tutkimusraportti on arvioitavana julkaisua varten, mutta tietokanta on jo tutkijoiden käytössä. Lohi kuvaa sitä huomattavan upeaksi työkaluksi.

- Siinä aivan erityisesti – mutta näissä muissakin töissä – on ollut suurena apuna dosentti Merja Heinäniemen työryhmä Itä-Suomen yliopistosta Kuopiosta.

Heinäniemi johtaa toista suomalaista lasten leukemian perustutkimukseen keskittyvää tutkimusryhmää Itä-Suomen yliopistossa.

- Käytännössä minun ryhmäni ja Merjan ryhmä työstävät aivan samoja kysymyksiä. He tekevät paljon bioinformaattista, laskennallista puolta, ja me teemme paljon tätä kokeellista puolta aivan samoista asioista. Kolmas lenkki leukemiatutkimuksen edistymisessä on ollut bioinformatiikan professori Matti Nykter Tampereen yliopistosta.

Lohella on kansainvälistä yhteistyötä muun muassa Ruotsissa, muissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa toimivien tutkimusryhmien kanssa.

- Verkostoituminen on äärimmäisen tärkeää, se edistää huomattavasti asioita. Apu on molemminpuolista. Tampereen yliopistolle on sinänsä hyvä asia, että tutkijat kiertävät maailmaa ja tekevät Tamperetta tunnetuksi.

Lääketutkimuskeskus voi tarjota vielä hoitomahdollisuuden

Olli Lohi oli keskeisesti vaikuttamassa siihen, että Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenklinikassa aloitti vuoden alussa toimintansa varhaisvaiheen lasten kliinisten lääketutkimusten keskus. Tällainen keskus on Suomessa ensimmäinen ja lajissaan ainoa.

Tutkittavaksi otetaan lääkkeitä, joita jo käytetään aikuisten hoidossa tai jotka ovat vasta tulossa markkinoille.

- Ideana on, että syöpää sairastaville lapsille tai nuorille, joille ei ole enää tarjolla mitään parantavaa hoitoa, voitaisiin vielä tarjota biologisesti mielekästä hoitovaihtoehtoa.

Vaativaa ja kiehtovaa työtä

Lohi arvioi tekevänsä 50 – 55-tuntisia työviikkoja.

- Lääkärintyö on vaativaa työtä sinänsä, mutta tutkimustyö on eri tavalla kiehtovaa. Onneksi minulla on erillistä rahoitusta niin, että voin välillä todella keskittyä tutkimuksen tekemiseen.  

- Kun tutkimusaihe on sama kuin kliinisessä työssäni, ne palvelevat toisiaan erinomaisen hyvin. Lisäksi tutkimustyön kautta saa luotua tuiki tärkeitä verkostoja, joista taas on suoraa hyötyä potilastyöhön.

Lohen tutkimustyön suurin yksittäinen rahoittaja on Jane ja Aatos Erkon säätiö. Hän on saanut rahoitusta myös esimerkiksi Lastentautien tutkimussäätiöltä, Suomen Akatemialta, Syöpäsäätiöltä, Pirkanmaan Syöpäyhdistykseltä ja Lasten syöpäsäätiö Väreeltä.

Olli Lohi sai Tampereen yliopiston Vuoden tiedeteko 2017 -palkinnon 26.4.2017

Teksti: Pirjo Achté
Kuva: Jonne Renvall