Pelaajabarometri 2015: Mobiilipelaaminen ohitti kaikki muut pelimuodot

Julkaistu 20.5.2016 - 12:53

Suomalaiset ovat aktiivisia eri pelimuotojen harrastajia. Jos huomioidaan kaikki erilaiset pelimuodot ja satunnainenkin pelaaminen, 97,4 % suomalaisista pelaa ainakin jotakin. Aktiivisia, eli vähintään kerran kuukaudessa jotain peliä pelaavia suomalaisia on noin 89 prosenttia. Suosituimpia digitaalisia pelejä ovat erilaiset mobiilipelit.

Juuri julkistettu uusin Pelaajabarometri-tutkimus tarjoaa ajantasaisen kuvan pelaamisen eri muotojen suosiosta Suomessa. Tutkimus sisältää ensi kertaa tarkempaa tietoa digitaalisten viihdepelien eri lajityyppien suosiosta. Myös pelaamiseen liittyviä ongelmia on nyt ensimmäistä kertaa selvitetty Pelaajabarometrissa.

- Digitaalisesta pelaamisesta kysyttiin tällä kertaa yksittäisten lajityyppien tasolla ja ilmeisesti sen vuoksi aktiivista pelaamista on nyt raportoitu aiempaa enemmän, kertoo barometritutkimuksesta vastannut professori Frans Mäyrä Tampereen yliopistosta.

Aktiivisia digitaalisia pelaajia oli tämän vuoden aineistossa 60,1 %, kun vuoden 2013 barometriaineistossa vastaava luku oli 52,5 %. Yleiskuva pelaamisen suosiosta on kuitenkin pysynyt samalla tasolla kuin aiemmissakin barometritutkimuksissa. 

Tutkimuksen mukaan kaikkien suomalaisten pelaajien keski-ikä on hieman yli 42 vuotta, ja keskimääräinen digitaalisten pelien pelaaja on 38-vuotias. Miesten ja naisten pelaaminen on kaikki pelaamisen tyypit ja myös satunnaispelaaminen huomioiden keskenään lähes samalla tasolla.

Mobiilipelaaminen on ohittanut nyt suosiossa kaikki muut pelimuodot, tietokonepelaaminen ja konsolivideopelaaminen mukaan lukien. Aktiivisesti eli vähintään kerran kuussa ilmoitti mobiililaitteilla vastaajista pelaavansa 37,2 %.

Pasianssi on edelleen Suomen ylivoimaisesti suosituin digitaalinen peli. Candy Crush eri muunnelmineen on suosiossa toisella sijalla ja Veikkauksen pelit tiiviisti tämän perässä kolmannella sijalla. Suomalaisen Rovion Angry Birds -sarjan pelit ovat hieman menettäneet pelaajien suosiota, ja niiden ohitse suosiossa ovat nousseet mm. Supercellin kehittämätHay Day ja Clash of Clans -mobiilipelit.

Lajityyppien suosiosta nyt ensimmäistä kertaa kerätty tarkempi tieto tuo esiin esimerkiksi, kuinka pulmapelit ovat kaikkien ikäluokkien, ja sekä miesten että naisten suosiossa selvästi kärkisijalla. Sen sijaan monien digitaalisten pelilajityyppien harrastuneisuus on keskittynyt vain nuoriin tai keski-ikäisiin pelaajiin, ja joidenkin lajityyppien kohdalla niiden pelaamisen sukupuolittuminen on selvästi näkyvissä. Esimerkiksi simulaatiopelit, sekä musiikki- ja seurapelit ovat erityisesti naisten ja tyttöjen suosimia lajityyppejä, kun puolestaan strategiapelit, ammuskelu- ja urheilupelit ovat miesten ja poikien suosikkipelejä.

Toisaalta seikkailupelit ovat molempien sukupuolten suosiossa, ja on syytä huomata, että esimerkiksi usein miehisiksi miellettyjä toimintapelejä pelaa aktiivisesti myös huomattava joukko tyttöjä ja naisia (7,7 %).

Tässä barometritutkimuksessa selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa myös pelaajien kokemien peliongelmien yleisyyttä. Suurin osa (87 %) vastaajista ilmoitti, etteivät he olleet kokeneet mitään ongelmia pelaamisen suhteen.

Pelaamisen ajankäyttöön liittyvät ongelmat olivat selvästi yleisempiä kuin rahankäyttöön liittyvät. Toistuvia ajankäyttöongelmia kertoi kohdanneensa 1,5 % vastaajista, ja peleihin liittyviä rahankäyttöongelmia 0,3 % tutkimuksen vastaajista. Jonkinlaisia pelaamisen ajankäyttöön liittyviä ongelmia oli ainakin joskus kohdannut poika- tai miespelaajista 10,8 % ja tyttö- tai naispelaajista 8,6 %. Viihdepelilajityypeistä erityisesti monen pelaajan verkkopelien ja roolipelien pelaajilla on ajankäyttöön liittyviä haasteita.

Aktiivinen pelaaminen (niin digitaalisten kuin ei-digitaalisten pelien pelaaminen), on tässäkin tutkimuksessa samassa 88 %:n lukemassa kuin aiemmissa Pelaajabarometreissa. 

- Pelaamisen käytänteiden voidaankin katsoa vakiintuneen osaksi arkielämää, eikä esimerkiksi pelaamisen siirtyminen tietokoneilta mobiililaitteille näytä muuttavan itse pelaamisen yleisyyttä yhteiskunnassa, toteaa professori Mäyrä.

Pelaajabarometritutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa, Tampereen, Jyväskylän ja Turun yliopistojen yhdessä toteuttamaa Leikillistyminen ja pelillisen kulttuurin synty -tutkimushanketta. Tämän Pelaajabarometrin toteuttamista ovat tukeneet myös Suomen Pelinkehittäjät ry ja FIGMA ry (nykyään ANGI).

Pelaajabarometrin tutkimusraportti on ladattavissa verkosta: 
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0153-8

Lisätietoja:
Professori Frans Mäyrä, frans.mayra@uta.fi, 050 336 7650 
Game Research Lab, Tampereen yliopisto