Perheillä monenlaisia ratkaisuja järjestää yksivuotiaiden hoitoa ja varhaiskasvatusta

Julkaistu 3.5.2017 - 14:00

Tampere mukana tutkimuksessa yksivuotiaiden hoidosta ja varhaiskasvatuksesta

Yksivuotiaiden hoitoa ja varhaiskasvatusta koskevat ratkaisut vaihtelevat alueellisesti ja huoltajien koulutustason mukaan. Vanhempien tekemiä lastenhoidon ratkaisuja määrittävät moninaiset perheen sisäiset ja ulkoiset tekijät sekä resurssit. CHILDCARE-hankkeen tutkimuksen mukaan vanhempien lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen ratkaisut ovat paljon mutkikkaampia kuin nykyinen julkinen keskustelu antaa olettaa.

Lapsen osallistuessa varhaiskasvatuspalveluihin arkipäivät koostuvat usein erilaisten hoitomuotojen ja varhaiskasvatuspalveluiden yhdistelmistä. Tällöin lapsi saattaa osallistua varhaiskasvatukseen osa-aikaisesti, isovanhempi hoitaa lasta osan arkipäivistä ja vanhemman lyhyempi työviikko mahdollistaa osittaisen kotihoidon. Kyse on siis useiden erilaisten hoidon ja varhaiskasvatuksen ratkaisujen jatkuvasti käynnissä olevasta yhteensovittamisesta.

Yksivuotiaiden lasten kotihoito yleistä – äideillä pääasiallinen hoitovastuu

Yksivuotiaista suomalaisista lapsista 75 prosenttia hoidetaan kotona, ja päävastuu pienen lapsen hoidosta on useimmiten äidillä. Äiti hoitaa lasta isää useammin äidin koulutuksesta riippumatta myös silloin, kun äidillä on voimassa oleva työsuhde.

Vanhemmat arvioivat lapsen kotihoidon jatkuvan keskimäärin 2,3 vuoden ikään asti. Kotihoidon syiksi vanhemmat kertovat halun viettää lapsen kanssa aikaa sekä kokemuksen siitä, että lapsi on liian nuori kodin ulkopuoliseen hoitoon. Lisäksi vanhemmat haluavat pitää taukoa työelämästä. Äideistä lähes puolet ilmoitti kotihoidon syyksi sen, ettei varhaiskasvatuksen laatu vastaa omia toiveita. Äidit kokevat isiä useammin, että pienen lapsen äidin kuuluu olla kotona.

Vanhempien asuinpaikka on yhteydessä lapsen hoitoratkaisuun

Korkeamman koulutuksen saaneiden vanhempien lapset osallistuvat useammin varhaiskasvatukseen kuin vähemmän koulutettujen vanhempien lapset.

Yksityiseen varhaiskasvatukseen osallistuvia lapsia on eniten isoissa kaupungeissa. Asuinpaikalla on merkitystä myös kotihoidon yleisyyteen.

Äidit raportoivat isiä useammin varhaiskasvatuksen ammattilaisten keskustelevan heidän kanssa lapseen liittyvistä asioista. Äidit ovat isiä useammin myös itse yhteydessä varhaiskasvatuksen henkilökuntaan keskustellakseen lasta koskevista huolistaan.

Kyselyyn vastanneista vanhemmista kuusi prosenttia kertoo lapsensa olevan varhaiskasvatuspalvelujen piirissä silloin, kun ainakin toinen perheen aikuisista oli kotona. Lähes puolessa tapauksista vanhemmat raportoivat syiden liittyvän lapsen tai vanhemman terveydentilaan tai tuen tarpeeseen.

Tiedot pohjautuvat vuonna 2016 toteutettuun kyselytutkimukseen, johon vastasi 2081 noin yksivuotiaan lapsen ainakin yksi vanhempi. Yhteensä kyselyyn vastasi 2696 vanhempaa kymmenestä eri kunnasta, muun muassa Tampereelta. Kyselytutkimus on osa monitieteistä Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistyössä toteuttamaa CHILDCARE-tutkimushanketta, joka tarkastelee lasten varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja hoidon tukien järjestelmää tasa-arvon näkökulmasta.

Tutkimuksen rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston Tasa-arvo ja yhteiskunta -ohjelma.

Lähde
Johanna Hietamäki ym. Varhaiskasvatus- ja lastenhoitoratkaisut yksivuotiaiden lasten perheissä - CHILDCARE-kyselytutkimuksen 2016 perustulokset. Työpapereita 24/2017, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - 
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-869-2

Lisätietoja:
Lue lisää CHILDCARE-tutkimushankkeesta
https://www.jyu.fi/edu/tutkimus/tutkimushankkeet/kotisivut/childcare

Varhaiskasvatus- ja lastenhoitoratkaisut yksivuotiaiden lasten perheissä -perusraportin julkistamistilaisuus to 4.5.2017 THL:ssä
https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/3321014

Professori Maarit Alasuutari, 040 805 3513, etunimi.sukunimi@jyu.fi
Jyväskylän yliopisto

Erikoistutkija Johanna Hietamäki, 029 524 7990, etunimi.sukunimi@thl.fi
THL

Tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula, 029 524 7066, etunimi.sukunimi@thl.fi
THL

Professori Kirsti Karila, 050 396 9675, kirsti.karila@uta.fi
Tampereen yliopisto

Tutkimusjohtaja Katja Repo, 050 318 6199, katja.repo@uta.fi
Tampereen yliopisto