Suomalaiset vierastavat toisen ydinjätehaudan rakentamista ja ydinjätteiden tuontia

Julkaistu 6.4.2017 - 13:18

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tekemän kyselyn mukaan vain noin 19 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että ”Fennovoiman tulee rakentaa oma käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos Pyhäjoelle”. Vastaajista 44 prosenttia oli eri mieltä väittämästä. Huomattavan suuri osa vastaajista (38 prosenttia) ei osannut sanoa kantaansa.

Fennovoiman vaihtoehtoinen suunnitelma loppusijoittaa käytetty ydinpolttoaine Eurajoelle jakoi myös vahvasti suomalaisten mielipiteitä. Kyselyn vastaajista 34 prosenttia oli eri mieltä ja 31 prosenttia oli samaa mieltä väittämästä ”Fennovoiman ydinvoimalan käytetty ydinpolttoaine tulee loppusijoittaa Eurajoen Olkiluotoon”. Vastaajista 35 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Mielipiteet loppusijoituksen turvallisuudesta ovat muuttuneet vajaassa kymmenessä vuodessa kriittisemmiksi. Kun vuonna 2007 vielä 40 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ”Ydinjätteet voidaan turvallisesti loppusijoittaa Suomen kallioperään”, vuonna 2016 enää 32 prosenttia oli samaa mieltä tästä väittämästä. Vastaavasti vuonna 2007 vastaajista 31 prosenttia oli eri mieltä väittämästä, mutta vuonna 2016 eri mieltä oli jo 50 prosenttia.

”Kyselyn tulokset heijastavat sitä, miten vaikea ja ei-haluttu asia ydinjätteet ovat”, toteaa tutkijatohtori Matti Kojo Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.

”Tarvitsemme edelleen laajapohjaista arvokeskustelua ydinjätehuollon periaatteista, kuten kiista mahdollisesta toisesta loppusijoituslaitoksesta osoittaa. Vaikka ensimmäinen loppusijoitusta koskeva periaatepäätös hyväksyttiin Suomessa jo vuonna 2000, ydinjätekysymys synnyttää edelleen moraalisia kysymyksiä ja kiistoja eri toimijoiden välille. Kuluneen vuosikymmenen aikana loppusijoituksen vastuukysymykset ovat hiertäneet etenkin ydinvoimayhtiöiden välejä,” toteaa Kojo.

Suomalaiset eivät myöskään hyväksy ydinjätteiden tuontia. Vastaajista 74 prosenttia oli eri mieltä väittämästä ”Hyväksyn ulkomailla tuotetun ydinjätteen loppusijoituksen Eurajoen Olkiluotoon, jos se todetaan turvalliseksi.” 12 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä. 14 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa kantaansa.
”Kansalaiset katsonevat ydinjätekysymystä kansallisen vastuun näkökulmasta, vaikka samaan aikaan ydinvoima-alan toimijoiden välillä vastuun toteuttamisesta on selkeitä näkemyseroja,” tutkijatohtori Matti Kojo arvioi.

Suomalaisten mielipiteet ydinjätetuonnista eivät ole juurikaan muuttuneet kymmenessä vuodessa. Vuonna 2007 toteutetussa kyselyssä noin 14 prosenttia suomalaisista oli samaa mieltä väittämästä ”Hyväksyn ulkomailla tuotetun ydinjätteen loppusijoituksen Eurajoen Olkiluotoon, jos se todetaan turvalliseksi”.  Myös tuolloin 74 prosenttia vastaajista oli eri mieltä. 13 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos on saanut rakentamisluvan.

Suomalaisten mielipiteitä ydinjätteiden loppusijoituksesta kysyttiin osana EL-TRAN-tutkimuskonsortion energiapolitiikkaa koskevaa kansalaiskyselyä, joka toteutettiin 23.8.–17.10.2016. Kysely lähetettiin 4000:lle satunnaisesti valitulle 18-75-vuotiaalle suomalaiselle. Vastausprosentti oli 33,7. EL-TRAN-konsortiota rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto.   

Kyselyn tuloksia esitellään osana yhteiskuntatieteellistä ydinjätetutkimusta koskevaa esitystä perjantaina 7.4. Kansallisen ydinjätehuollon tutkimusohjelman (KYT) 2015–2018 puoliväliseminaarissa Finlandia-talossa Helsingissä.

Lisätietoja:
Tutkijatohtori, YTT, Matti Kojo, +358 50 428 0881, matti.kojo@uta.fi
Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu

KYT2018-tutkimusohjelma ja puoliväliseminaari
http://kyt2018.vtt.fi/index.htm

EL-TRAN-konsortion kansalaiskysely
https://el-tran.fi/2016/08/24/el-tran-tutkimushanke-selvittaa-kansalaisten-seka-energia-alan-paattajien-ja-asiantuntijoiden-energiahuoltoa-ja-energiapolitiikkaa-koskevia-nakemyksia/

Taustaksi:
Fennovoima Oy on hakenut valtioneuvostolta rakentamislupaa ydinvoimalaitosyksikölle Pyhäjoen kuntaan Pohjanlahden rannikolle. Yhtiö on kuitenkin kiistellyt perustamisestaan lähtien Posiva Oy:n kanssa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikasta. Yhtiöt lähenivät toisiaan 2016, kun Posivan uusi tytäryhtiö Posiva Solutions ryhtyi myymään asiantuntijapalveluita Fennovoimalle. Posivan loppusijoitusluolasto Eurajoella ei kuitenkaan auennut Fennovoiman ydinjätteille.

Posiva sai valtioneuvostolta rakentamisluvan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokselle
Eurajoen Olkiluotoon marraskuussa 2015. Posiva on ilmoittanut varaavansa laitoksen vain omistajiensa Teollisuuden Voima Oyj:n ja Fortum Power and Heat Oy:n ydinvoimalaitosyksikköjen tuottaman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen.

Valtioneuvoston asettaman ehdon mukaisesti Fennovoima käynnisti omaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn viime vuonna. Yhtiö on esittänyt laitoksen vaihtoehtoisina sijoituspaikkoina Pyhäjoen Sydännevaa ja Eurajokea.  

Työ- ja elinkeinoministeriö, joka johtaa ydinjätehuollon suunnittelua ja toteutusta Suomessa, pitää tavoiteltavimpana ratkaisuna Fennovoiman käytetyn ydinpolttoaineen sijoittamista Posivan loppusijoituslaitokseen.  Ministeriö on väläytellyt aika-ajoin pakkokeinojen mahdollisuutta, mutta katsoo kuitenkin, että yhtiöiden tulee ratkaista loppusijoituskysymys kaupallisten neuvottelujen avulla.

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 6.4.2017