Tekoäly valvoo, kun epilepsiaa sairastava nukkuu

Julkaistu 30.1.2018 - 10:01

Tampereella on ensimmäisenä maailmassa otettu käyttöön epilepsiapotilaan yöseurannan järjestelmä

Jukka Peltola/ Kuva: Jonne Renvall
Mediuutiset nimesi professori Jukka Peltolan terveysalan vaikuttajaksi. Yhtenä perusteena oli Tampereella käyttöön otettu epilepsiaseuranta.

Teksti: Jaakko Kinnunen
Kuva: Jonne Renvall

Tampereen yliopistollinen sairaala TAYS on ensimmäisenä maailmassa ottanut käyttöön epilepsiapotilaan yöllisiä kohtauksia seuraavan järjestelmän. Tekoälyä hyödyntävä järjestelmä oppii tunnistamaan poikkeavat liikkeet, jotka voivat johtua epilepsiakohtauksesta.

Laitteistoon kuuluu pimeännäkökamera, syvyyssensori ja mikrofoni. Järjestelmä koostaa yön tapahtumista raportin, jota voidaan hyödyntää hoidon suunnittelussa.

TAYS:in ylilääkäri ja Tampereen yliopiston neurologian professori Jukka Peltola kertoo, että järjestelmän avulla saadaan nykyistä luetettavampaa tietoa yöllisistä epilepsiakohtauksista.

– Tieto ei vielä tällä hetkellä kulje reaaliajassa. Tulevaisuudessa näin voi ollakin. Järjestelmän tiimoilta on tutkimusyhteistyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti, Peltola kertoo.

Mediuutiset nimeää vuosittain sata suomalaista terveysalan vaikuttajaa. Jukka Peltola palkittiin Vuoden hyvät -kategoriassa. Valintaperusteissaan julkaisu nostaa esiin juuri epilepsian seurantajärjestelmän.

– Olin iloisesti yllättynyt maininnasta. Oli myös hienoa, että Tampereen tutkijat saivat laajemminkin tunnustusta, Peltola kertoo.

Nukkuva ihminen ei
huomaa kohtausta

Epilepsiapotilaan kohtausoireiden seurantaa voidaan tehdä joko kotona tai sairaalan tiloissa. Menetelmä antaa hoitohenkilökunnalle ja tutkijoille paljon uutta tietoa epilepsiasta ja yksittäisen potilaan tilanteesta. Lisäksi uusi menetelmä auttaa vähentämään kalliiden video-EEG-seurantojen tarvetta.

Yöllisten kohtausten seuraaminen on tärkeää, koska epilepsiaa sairastava ihminen ei useinkaan kykene havaitsemaan kohtauksiaan. Epilepsiakohtauksiin liittyy aina myös riski äkkikuolemasta, joten tulevaisuudessa seurantajärjestelmä voi myös pelastaa ihmishenkiä.

– Jos ihminen nukkuu yksin, hän ei välttämättä huomaa kohtauksiaan lainkaan. Kohtauksiin liittyy usein tajunnan hämärtymistä, mistä johtuen potilaan omat kokemukset voivat olla epäluotettavia. Myöskään puoliso ei välttämättä havaitse yöllisiä kohtauksia ja niitä on usein vaikea kuvailla tarkasti, Peltola sanoo.

Aamulla herätessään epilepsiaa sairastava henkilö voi epäillä yöllistä kohtausta, jos hän on yöllä purrut kieleensä tai jos lihakset ovat kipeinä. Kohtaus ei kuitenkaan välttämättä jätä mitään selkeitä merkkejä.

Yöllisiä kohtauksia seuraava järjestelmä auttaa hoitohenkilökuntaa seuraamaan lääkityksen vaikutuksia. Jos potilaan lääkitystä muutetaan, seurantajärjestelmällä voidaan havainnoida muutoksen vaikutuksia.

– Kolmasosalla epilepsiaa sairastavista ihmisistä tauti on vaikea. Hoidossa käytettävät lääkkeet ovat voimakkaita ja niiden käyttöä halutaan usein vähentää, jos se on mahdollista, Peltola sanoo.

Menetelmää käytetty
jo 30 potilaan hoidossa

Ensimmäinen laatuaan oleva järjestelmä otettiin käyttöön viime syksynä. Tähän mennessä menetelmää on käytetty noin kolmenkymmenen potilaan hoidossa. Järjestelmän on pystyttänyt tamperelainen teknologiayritys Neuro Event Labs Oy.

Peltola muistuttaa, että tekoäly, jonka avulla järjestelmä oppii tunnistamaan poikkeavia liikkeitä unen aikana, on jatkuvasta kehittyvä ominaisuus.

– Tekoälyä pidetään usein jotenkin mystisenä asiana, joka ratkaisee kaikki ongelmat. Todellisuudessa se on kuitenkin prosessi, joka kehittyy jatkuvasti.

Epilepsia on sairaus, jonka hoito jatkuu usein läpi elämän. Epilepsiaan voi sairastua missä iässä tahansa. Yleisimmin tautiin kuitenkin sairastutaan varhaislapsuudessa tai ikääntyessä. Suomessa epilepsiaa sairastaa arviolta 56 000 henkilöä eli noin yksi prosentti koko väestöstä. Jatkuvaa lääkitystä tarvitsee noin 36 000 henkilöä.

Epileptinen kohtaus on seurasta aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Sairaudelle voi olla lukuisia eri syitä. Kaikilla potilailla selkeää yksittäistä syytä ei löydetä.