Tilastotieteen asema puhuttaa

Julkaistu 22.1.2016 - 11:04
Nummi

Tilastotieteen yliopistonlehtori Tapio Nummi on huolestunut oppiaineensa aseman heikkenemisestä. Kuva: Jonne Renvall

"Menetelmäosaamisen puute vaikeuttaa pärjäämistä kansainvälisillä foorumeilla"

Tilastotiede on joutunut sivuraiteille Tampereen yliopistossa. Professuurit on jätetty täyttämättä ja pääainekoulutus maisteritasolla loppunut.

Tilastotieteen oppiaineen tilalle perustettu data-analyysin maisteriohjelma ja Soveltavan tilastotieteen keskus eivät täytä aukkoa. Tätä mieltä on ainakin tilastotieteen yliopistonlehtori Tapio Nummi, jonka mielestä menetelmäosaaminen uhkaa nyt pinnallistua Tampereen yliopistossa.

– Tampereen yliopisto ei enää ehkä pärjää kansainvälisillä foorumeilla. Täytyisi pysyä kärryillä viimeaikaisessa menetelmäkehityksessä, että tutkimuksia saisi julkaistua hyvillä foorumeilla, Nummi sanoo.

Rakenneuudistus söi tilastotieteen

Tilastotieteen alamäki alkoi, kun kolme kokenutta tutkijaa, joista kaksi oli professoria, jäi eläkkeelle samaan aikaan, kun yliopisto toteutti rakenneuudistusta.

Organisaatiouudistuksen seurauksena tilastotiede menetti oman ainelaitoksensa ja edustajansa yksikön päätöksentekoelimissä.

– Tilastotiede on ensimmäisiä oppialoja, joka joutui rakenteellisen kehittämisen kohteeksi. Oppiala on pelattu sivuun, eikä meillä ole vaikutusmahdollisuuksia meihin liittyviin asioihin oikeastaan ollenkaan. Ulkopuoliset päättävät, Tapio Nummi sanoo.

Äskettäin perustettu Soveltavan tilastotieteen keskus palvelee Nummen mukaan yliopiston yleisiä tilastotarpeita kuten tilastollista konsultointia ja yhteistä menetelmäopetusta. Yhteys varsinaiseen oppiaineeseen on kuitenkin jäänyt hämärän peittoon.

– Data-analyysi on tilastotieteen ja tietojenkäsittelyn yhteinen alue, joka on viime vuosina noussut esiin. Se on yksi tilastotieteen osa-alue, mutta ei teoreettisempi osaaminen ole sillä vielä katettu eikä oppialan toiminta varmistettu tulevaisuudessa.

Data-analyysilta puuttuu Nummen mukaan laaja-alainen tilastotieteen fokus, vaikka alue onkin sinänsä tärkeä.

– Datakoulutus palvelee näitä nykyajan tarpeita. On sillä koulutuksella varmaan työmarkkinoilla paljonkin kysyntää, mutta tilastotieteen oppiala on tässä kehikossa vaarassa. Teoreettinen osaaminen jää nyt uupumaan ja asiat kunnolla ymmärtämättä.

Valmistuneiden työllistyminen ei ollut ongelma vanhassakaan tilastotieteen koulutuksessa. Oppiaine pärjäsi hyvin myös muilla mittareilla. Julkaisutoiminta on ollut korkeatasoista, kansainvälisiä konferensseja on järjestetty ja laajoja sovellusprojekteja on ollut käynnissä.

Keskittäminen tilastotieteessä ei ehkä järkevää

Yhteiskuntatieteellisen alan rakenteellisen kehittämisen työryhmä esitti vuoden 2015 keväällä, että tilastotieteen maisteri- ja tutkijakoulutus keskitetään ensisijaisesti kahteen vahvaan yksikköön, Helsinkiin ja Jyväskylään.

Tapio Nummi epäilee, ettei alan koulutuksen jyrkkä keskittäminen pariin yksikköön ole järkevää.

– Paikallista osaamista tarvitaan. Jos ei ole tilastotieteen tutkintokoulutusta, niin helposti se osaaminen jää hyvin suppeaksi.

Perusanalyyseja saadaan Nummen mukaan tehtyä yleisillä tietokoneohjelmilla, mutta syvällisempi osaaminen ja ymmärtäminen uhkaavat näivettyä pois.

Uusia vaatimuksia tilastotietelijöille aiheuttaa ns. big data, joka tarkoittaa erittäin suurten, esimerkiksi internetistä poimittujen tietomassojen analysointia. Ilman syvällistä tilastotieteen osaamista ei tästä haasteesta selviä.

– On sääli, jos ei ole kunnollisia teoreettisia työkaluja, kun lähdetään ison haasteen äärelle kuten big datan analysointi on.

Tilastotieteen alasajo herättänyt huomiota

Tapio Nummi tähdentää, että hänen esittämästään kritiikistä huolimatta välit eivät ole poikki mihinkään suuntaan Tampereen yliopistossa. Nummi kirjoitti tilastotieteen uhkakuvista Aikalaisessa jo keväällä 2012 ja sai kirjoituksestaan paljon myönteistä palautetta.

Nummi

Tapio Nummi

– Tästä Tampereen tilanteesta on kansallisesti statistikkojen keskuudessa paljonkin keskusteltu ja oltu huolissaan. On ihmetelty sitä, että kun meillä on täällä aikanaan ollut hyvinkin vitaali laitos, että se on tällä tavalla ajettu alas. Samaa on ihmetelty myös kansainvälisillä areenoilla, Nummi sanoo.

Tilastotieteen asema ei Nummen mukaan ole kovin vahva missään suomalaisessa yliopistossa.

– Tilastotiede on ehkä vahvin Turussa, jonne perustettiin tilastotieteen keskus joitakin vuosia sitten. Sinne palkattiin jopa neljäkin professoria pyörittämään keskusta. Turun tilanne on kohtalainen tällä hetkellä. Helsingin tilanne ei välttämättä ole kauhean hyvä, ja Jyväskylässäkin on ollut uhkakuvia, että virkoja vähennettäisiin.

Rakennetyöryhmän keskittämisehdotus ei siis ole pelastanut Helsinkiä ja Jyväskylääkään tilastotieteen supistuksilta?

– Nehän ovat suunnitelmia. Yliopisto päättää näistä asioista itsenäisesti, Nummi sanoo.

Tampereen yliopisto, teknillinen yliopisto ja ammattikorkeakoulu tiivistävät yhteistyötä Tampere3-hankkeessa. Onko tilastotieteen mahdollista tehdä yhteistyötä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa?

– Kyllä sitä on takavuosina jonkun verran tehtykin. Meillä on ollut yhteyksiä signaalinkäsittelyn kanssa. Periaatteessa siinä olisi ihan hyvä yhteistyön paikka. Insinöörit tarvitsevat kovasti näitä tilastotieteen menetelmäkursseja. Siellä on aika vähän tilastotieteen opetusta, Nummi sanoo.

Teksti: Heikki Laurinolli

 

”Tilastotiede entistä vahvemmissa kantimissa”

 

Tilastotieteen asema Tampereen yliopistossa on muuttunut, mutta sivuraiteille se ei ole joutunut ainakaan yksikön johdon näkökulmasta katsottuna.

Grundstrom

Mika Grundström

– Tietyllä tavalla tilastotiede on entistä vahvemmissa kantimissa, arvioi Tampereen yliopiston informaa-

tiotieteiden yksikön johtaja Mika Grundström.

Tilastotieteen roolin muuttuminen ei ole Grundströmin aikaansaannosta, sillä muutokset käynnistyivät jo ennen hänen johtajakauttaan. Grundström puolustaa kuitenkin tehtyjä ratkaisuja.

Nykyisessä yliopistorakenteessa tilastotieteen opetusta annetaan informaatiotieteiden yksikön lisäksi yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä, terveystieteiden yksikössä ja johtamiskorkeakoulussa.

– Opetus on jopa laaja-alaistunut. Näkemys siitä, että opetus olisi kuihtumassa, ei ainakaan pidä paikkaansa, Grundström sanoo.

Tilastotieteen yksikön perustaminen kertoo Grundströmin mukaan siitä, että tieteellistä ja opetuksellista yhteistyöverkostoa yritetään tehostaa.

– On paljon toimenpiteitä, joilla me haluamme varmistaa, että osaaminen säilyy jatkossakin yliopistossa.

Kritiikki teoreettisen osaamisen puuttumisesta ja siirtymisestä soveltavaan ja pinnalliseen tutkimukseen ei Grundströmin mukaan pidä paikkaansa.

Soveltava aspekti tulee hänen mukaansa siitä, että tietyillä alueilla on omantyyppistään data-aineistoa, johon sovelletaan perusmenetelmiä tai tieteellisempiä menetelmiä. Klassisia tilastomenetelmiä sovelletaan joskus myös uudella tavalla kunkin aineiston mukaan.

– Välillä toimitaan myöskin toisin päin eli että aineisto ikään kuin sanelee sen, minkä tyyppisiä menetelmiä tai metodeja on hyvä käyttää. Siinä voidaan miettiä uudenlaisia menetelmiä, että mennään soveltavasta suunnasta ikään kuin teoreettisempaan suuntaan sen data-aineiston mukaan, Grundström kertoo.

Kritiikkiä on esitetty myös siitä, että tilastotieteen kaksi professuuria on jätetty täyttämättä.

Mika Grundström vastaa, että oppialan tehtäviä on kyllä täytetty. Runsas vuosi sitten täytettiin tilastotieteen apulaisprofessuuri, ja sen jälkeen aloitti vielä uusi yliopistonlehtori. Lisäksi käytetään tuntiopettajia ja muita opetusvoimavaroja.

Professuurien tarvetta joudutaan Grundströmin mukaan katsomaan koko yliopiston tasolla. Bioinformatiikkaan valittiin uusi professori vuosi sitten. Myös muissa yksiköissä on alan tehtäviä.

– Me joudumme evaluoimaan sitä, että onko tämä riittävää ja kuinka paljon me pystymme ja voimme tai on tarvetta perustaa meidän yksikköön vastaavan tyyppistä tehtävää.

Eli lähiaikoina professuureja ei täytetä?

– Mietimme tätä asiaa kokonaisuutena. Nyt kun rehtoristokin uudistui ja mietitään yliopiston tulevia strategisia linjauksia, niin varmaan sen ohessa otetaan sekin asia keskusteluun.