Tyvestä puuhun laskennallisessa ajattelussa

Julkaistu 17.2.2016 - 10:26
Yrjänäinen

– Ohjelmointi on käsityötaito. Oppilaiden pitää oppia myös logiikka, millä koneita käskytetään, toteaa yliopistotutkija Sari Yrjänäinen. Kuva: Jonne Renvall

 

Tampereen yliopistossa on meneillään kehittämishanke, jossa koulutetaan uudenlaista opettajasukupolvea loogisen ajattelun, analyysin ja ongelmanratkaisun osaajiksi. Kyseessä on laskennallinen ajattelu.

– Kaikki eivät koskaan syvenny matematiikkaan pitempään, eikä kaikista tule koodaajia. On kuitenkin hyvä kehittää laskennallista ajattelua, ongelmanratkaisun kykyjä niin että erilaiset oppilaat kiinnostuvat siitä ja kokevat oppivansa myös elämää varten, sanoo yliopistotutkija Sari Yrjänäinen informaatiotieteiden yksiköstä.  Hän on yksi hankkeessa mukana olevista tutkijoista.

Yrjänäinen pilkkoo laskennallisen ajattelun kolmeen perusasiaan: Miksi matematiikka on vaikeata ja ikävää? Mitä ohjelmointi on? Tekniikka on jo olemassa – mitä sen käyttämiseen tarvitaan?

– Ajattelutaitoa ja oppimista oppimaan tarvitaan kaikessa. Analyysi, logiikka, soveltaminen ja ongelmanratkaisu ovat tärkeitä matematiikassa, ongelma pitää myös osata hahmottaa ja palastella ohjelmoinnissa. Miten käskytetään konetta, että tee ympyrä? Siihen tarvitaan matematiikan säteen tajuaminen!

– Tekniikkaa ja sen rajoituksia pitää myös ymmärtää. Tarvitaan myös valistusta, käyttötaitoja, pelkojen voittamista ja järjestelmien parantamista, toteaa Sari Yrjänäinen.

Asenteet ja kaverit vaikuttavat

– Teknologia koskettaa kaikkia, ohjelmointi matematiikkaa ja ehkä teknisiä aineita opiskelevia. Koulussa on paljon mahdollisuuksia lähestyä teknologiaa. Esimerkiksi robotiikan avulla on saatu oppilaat innostumaan.

Matematiikan oppimisen aloittamiseen ja jatkamiseen vaikuttavat koti, yhteiskunnan asenteet, kaverit ja opettajan osaaminen.

– Tytöillä on yhä vaikeampaa olla kiinnostunut matematiikasta, sillä se koetaan yhä hieman outona. Ohjelmoinnista kiinnostunut saa helposti nörtin maineen ja muun muassa teknologian ymmärtämiseen ja oppimiseen tarvitaan lisää tasa-arvoa.

Keskiössä oppiminen, ei välineet

– Opettajat eivät ole aikoihin enää olleet vain luennoitsijoita tai tiedon syöttäjiä, vaan opettajuuteen kuuluu paljon muuta. On riskaabelia ajatella, että teknologia voisi korvata opettajan. Teknologia ei ole opetustyössä keskiössä, se on vain väline, sanoo yliopistotutkija Sari Yrjänäinen.

– Koulun syvimmät tavoitteet ovat peittyneet niissä keskusteluissa, joissa on puhuttu ”koodauksen” tulevan kouluihin.

– Uusien opetussuunnitelmien kehittelyn aikaan koodauksen ja opetusteknologian tavoitteet ovat tulleet muualta kuin kouluista tai yliopistosta, ne tulivat yrityksistä, joilla ei ole käsitystä koulun tavoitteista tai koulutuksesta. Koulun tavoitteet ovat laajemman loogisen ja analyyttisen ongelmanratkaisun opettamisessa.

Realismia hehkutuksen sijaan

Yrjänäinen pitää tärkeänä myös muistaa, mitkä ovat realistiset mahdollisuudet esimerkiksi opetusteknologian käytön monipuolistamisessa suomalaisissa kouluissa.

– Opetusteknologian käyttö on kouluissa vanha juttu, mutta eivät kaikki opettajat ole ehtineet ottaa kaikkea haltuun. Ei riitä, että on läppäri, vaan täytyy olla myös sisältöä ja taitoja käyttää välineitä.

Opetusteknologian käytön taidot ovat polarisoituneet aivan kuten resurssit: jossain niitä on, jossain ei.

– Ei jokainen opettaja osaa eikä kaikkialla ole läppäreitäkään.

– Suomihan pomppasi yhdellä hyppäyksellä etujoukkoon tämän uuden perusopetuksen opetussuunnitelman reformin myötä: koodausta kaikille! Mutta realistisesti ajatellen jokainen opettaja ei osaa automaattisesti ohjelmoida. Myös sana diginatiivi on utopistinen.

– Ei sometaitoja äidinmaidosta imetä. Koulussa on kysymys myös siitä, että oppilaat täytyy valmentaa tietoturvaan: mitä kannattaa jakaa ja missä?

Peruskoulutuksen opetussuunnitelmareformi tehdään tänä vuonna. Opetusteknologian mahdollisuuksia korostetaan joka aineessa. Ohjelmointi on jatkossa virallisesti osa matematiikan opiskelua ja lisäksi kaikkien oppilaiden teknologiataitojen ja monilukutaidon tasoa pitäisi korottaa kaikissa koulun oppiaineissa.

Tampereen yliopisto lähti uudistamaan teknistyvää suomalaista peruskoulutusta opettajankoulutuksen kautta. Laskennallisen ajattelun hankkeessa mennään tyvestä puuhun niin että yliopiston opettajankoulutusta ja täydennyskoulutusta uudistetaan samalla kun tutkimusta tehdään tukemaan opetusta.

Professori Eero Ropon johtaman hankkeen toteuttavat kasvatustieteiden ja informaatiotieteiden yksiköt ja siinä on mukana laskennallisesti ajattelusta ja opettajankoulutuksesta kiinnostuneita opettajia ja professoreita.

– Nyt meillä on ensimmäiset opetus- ja tutkimushankkeet liikkeellä. Samoin ensimmäiset täydennyskoulutukset on järjestetty.

Teksti: Taina Repo