Vauvan tarkkaavaisuus kasvoihin voi kertoa sosiaalisesta kehityksestä

Julkaistu 5.7.2018 - 14:31

Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan vauvan tarkkaavaisuus ihmiskasvoja kohtaan on yhteydessä siihen, miten empaattiset piirteet kehittyvät myöhemmin lapsuusiässä. Tutkimustulosten mukaan vauvat, jotka osoittivat enemmän tarkkaavaisuutta kasvoja kohtaan seitsemän kuukauden ikäisinä, osoittivat todennäköisemmin spontaania prososiaalista käyttäytymistä kaksivuotiaina. Niin ikään heillä havaittiin vähemmän ns. tunnekylmiä piirteitä nelivuotiaana.

Seurantatutkimukseen osallistui yli 200 vauvaa Tampereelta ja lähikunnista. Lapset osallistuivat seitsemän kuukauden iässä silmänliiketutkimukseen, jossa mitattiin, kuinka kauan vauvojen tarkkaavaisuus pysyi kasvoja ja kasvonilmeitä esittävissä kuvissa. Sosiaalista kehitystä arvioitiin kahden ja neljän vuoden iässä silmänliikemittausten, havainnointitutkimusten sekä vanhempien arvioiden avulla.

Prososiaalisuutta tutkittiin tehtävillä, joissa lapsella oli mahdollisuus auttaa ongelmiin joutunutta vuorovaikutuskumppania. Tunnekylmiä piirteitä mitattiin vanhempien arvioimana. Tunnekylmät piirteet viittaavat suhteellisesti vähäisempiin empatian kokemuksiin toisia ihmisiä kohtaan.

Prososiaalisuuteen ja tunnekylmiin piirteisiin liittyvien tulosten ohella tutkimuksessa todettiin tarkkaavaisuuden kasvoihin olevan voimakkainta 7 kuukauden iässä, mistä se vähenee kahden vuoden ikään mennessä. Lisäksi tarkkaavaisuus kasvoihin vauvaiässä ei ollut yhteydessä toisen ihmisen mielen sisältöä ja tunnetilaa kuvaavien tarinoiden ymmärtämiseen nelivuotiaana. Tulosten perusteella vauvan tarkkaavaisuus kasvoihin näyttää siis liittyvän erityisesti sosiaalisen käyttäytymisen tasolla esiintyviin, mutta ei kielellistä prosessointia vaativiin sosiaalisiin kykyihin.

Jo vastasyntyneet vauvat ovat kiinnostuneita ihmiskasvoista ja kyky havainnoida ja tunnistaa kasvoilta erilaisia ominaisuuksia, kuten tunnetila tai henkilön identiteetti, kehittyy ensimmäisen elinvuoden aikana. Vauvojen välillä on myös eroja, kuinka tarkkaavaisia he ovat toisten ihmisten kasvoja kohtaan. Tampereen yliopiston tutkimusta lukuun ottamatta kattavaa pitkittäistutkimusta vauvaiän kasvojen havaitsemisen yhteyksistä lapsen sosiaalisen käyttäytymisen kehitykseen on kuitenkin tehty erittäin vähän.

- Tutkimus korostaa vauvaiän kasvotutkimuksen tärkeyttä osoittamalla, että varhaiset yksilölliset erot sosiaalisen informaation havaitsemisessa voivat olla merkityksellisiä lapsen myöhemmän kehityksen ymmärtämiselle, kertoo akatemiatutkija Mikko Peltola.

- Seuraavaksi on tärkeää selvittää, replikoituvatko tässä saadut alustavat tulokset isommissa ja heterogeenisemmissa aineistoissa. Tampereella Infant Cognition -tutkimusryhmässä (www.uta.fi/med/icl/) kehitetyt menetelmät antavat erinomaiset edellytykset ilmiön väestöpohjaiseen tutkimiseen, tutkimusjohtaja Jukka Leppänen toteaa tulosten merkityksestä.

Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia ja Euroopan tutkimusneuvosto. Tutkimustulokset julkaistiin Developmental Science -lehdessä.


Peltola MJ, Yrttiaho S, & Leppänen JM. (2018). Infants’ attention to faces as an early marker of social development. Developmental Science.
https://doi.org/10.1111/desc.12687

Tutkimusartikkelin voi lukea osoitteessa: https://rdcu.be/2rvl

Lisätietoja:
Akatemiatutkija, dosentti Mikko Peltola, 050 318 6120, mikko.peltola@staff.uta.fi
Tutkimusjohtaja, dosentti Jukka Leppänen, jukka.leppanen@staff.uta.fi

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 5.7.2018