Taide purkaa rokotekielteisyyttä

Julkaistu 5.3.2018 - 09:06
Lääkeruiskut/ Kaisa Koski
Luonnonmukaisuus on tärkeää monelle rokotuskielteiselle vanhemmalle. Kaisu Kosken valokuvasarja Syringe sequence #1 (2015) pohtii, millaisia rokotteita vanhemmat mahdollisesti hyväksyisivät. Ruiskuissa kasvaa lääkekasveja.

Taidelähtöisen tutkimuksen dosentti Kaisu Koski sanoo, että terveydenhuollon jyrkkä asenne voi jopa voimistaa rokotekielteisyyttä

Teksti: Heikki Laurinolli

Terveydenhuollon ammattilaisten jyrkkä suhtautuminen saattaa lisätä vanhempien rokotekielteisyyttä ja voimistaa negatiivisia asenteita.

Taidelähtöisen tutkimuksen dosentti Kaisu Kosken haastattelemat rokotekriittiset vanhemmat ovat kohdanneet jo neuvolatasolla negatiivisuutta, joka ei ole auttanut purkamaan heidän rokotekielteisyyttään.

– Lähes kaikki haastattelemani vanhemmat ovat kokeneet negatiivisia ja aggressiivisia reaktioita terveydenhuollossa. Rakentavaa dialogia ei ole monestakaan syystä syntynyt. Se aiheuttaa pahimmillaan sen, että vanhemmat eivät enää siitä ovesta sisään astu, Koski sanoo.

Humanistinen näkökulma
lääketieteen opetusvideoihin

Kaisu Koski on taitelija ja taiteen tohtori, joka on kiinnostunut lääketieteestä ja siihen liittyvästä visualisoinnista ja simuloinnista. Hän on saanut Suomen akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan viisivuotisen rahoituksen hankkeelle, joka koskee lääketieteen opetusvideoita. Akatemiahanke kuuluu Tampereen yliopistossa viestintätieteiden tiedekuntaan.

Nykyiset opetusvideot eivät Kosken mielestä onnistu kuvaamaan lääkärin reaalitodellisuutta tai ihmisläheistä terveydenhuoltoa. Ne ovat usein muun muassa liian ongelmanratkaisukeskeisiä ja elokuvallisesti köyhiä.

Kaisu Koski
Kaisu Koski kehittää uusia lääketieteen opetusvideoita. Nykyiset opetusvideot eivät Kosken mielestä onnistu kuvaamaan lääkärin reaalitodellisuutta tai ihmisläheistä terveydenhuoltoa.

Kosken tavoitteena on kehittää uusia videoita kolmen eri yliopiston lääketieteen yksiköiden kanssa. Mukana ovat Tampereen yliopisto, Kööpenhaminan yliopisto ja Texasin yliopisto Yhdysvalloissa.

– Tarkoitukseni on haastaa se kliininen ihmiskuva, jolla on hyvin yksiulotteinen tai mekanistinen näkemys ihmisestä ja terveydestä. Kliinisen skenaarion yhteyteen tuodaan humanistinen, henkilökohtainen ja emotionaalinen ulottuvuus.

Rokotuskriittisyyttä käsitellään yhteistyössä Kati Hakkaraisen ja Juho Lehdon kanssa Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Huonojen uutisten kertomiseen keskitytään Rice-yliopiston ja Texasin yliopiston kansa tehtävässä videossa. Kööpenhaminan lääketieteilijöiden kanssa on tekeillä monisairautta koskeva video.

Rokotteista voisi puhua
luonnollisuuden yhteydessä

Rokotekielteisyyttä koskevassa tutkimuksessa Kaisu Kosken yhteistyökumppani on norjalainen Johan Holst, joka on Norjan kansanterveyslaitoksen tutkija ja erikoistunut hinkuyskärokotteen kehittämiseen.

Koski on haastatellut rokotekriittisiä vanhempia Suomessa ja Hollannissa ja kartoittanut terveyskäsityksiä, jotka eriävät modernin lääketieteen käsityksistä ja pohjustavat heidän rokotuskielteisyyttään.

Kaisu Kosken taiteesta

 

– Usein ajatellaan, että kielteisyyden takana on se, että ihmiset eivät tiedä, mitä rokotteissa on, ja niiden sisältö pelottaa. Puuttuu myös luottamus terveydenhuoltojärjestelmään ja lääkevalmistajiin, Koski sanoo.

Omassa projektissaan Koski halusi näiden syiden lisäksi purkaa syvemmällä olevia terveyskäsityksiä ja elämänkatsomuksia. Yksi projektin havainnoista liittyy siihen, että haastatelluilla vanhemmilla on voimakas tarve elää luonnonmukaista elämää. Kosken tutkijapartneri Johan Holst taas näkee rokotteet itsessään luonnonmukaisina.

– Olemme pohtineet, voisiko rokotuksista puhua luonnollisen prosessin käynnistäjinä. Näkökulma vaihtuisi siinä, miten niistä puhutaan. Toisaalta moni asia, mitä pidämme luonnollisena, ei olekaan sitä. Luonnollisuuden ja luonnonmukaisuuden määritelmä on häilyvä myös näille vanhemmille. Se on jatkuvaa neuvottelua siitä, sopiiko tämä siihen terveyskäsitykseen, mitä haluaa toteuttaa.

Jyrkkä asenne
pilaa yhteistyön

Rokotekriittiset vanhemmat ovat saaneet tyrmäävän vastaanoton, kun he ovat kyselleet terveydenhuollon ammattilaisilta tietoa rokotuksista. Kaisu Koski ei halua syyllistää mitään ammattiryhmää, mutta jyrkkyyttä hän ei pidä rakentavana.

– Ongelma ei ole pelkästään se, että suhtaudutaan negatiivisesti tai tuomitaan poisvalinnat vaan se, ettei selitetä lainkaan. Ei ole esimerkiksi suostuttu vastaamaan, kun vanhemmat ovat kysyneet, mitä rokote sisältää, Koski hämmästelee.

Kaisu Kosken diagrammi
Diagrammi Theory of Illness #4 (2017) kuvaa erään vanhemman käsitystä lääkkeen antamisen eri muodoista ja siitä, mitä ne aiheuttavat ihmiskehon sisällä ja sen rajoilla.

 

Vanhempien kohtaaminen vaatii Kosken mukaan aikaa, kärsivällisyyttä ja valmiutta selittää sekä hyödyt että haitat. Nämä vanhemmat ovat hyvin koulutettuja ihmisiä, jotka osaavat itsekin etsiä tietoa.

– Vaatii valmiutta vastaanottaa heidät, mutta pelkkä ystävällisyys ja aika eivät sinänsä riitä purkamaan rokotekielteisyyttä. Kaikki tai ei mitään -asenne on mielestäni liian jyrkkä. Jos vaihtoehtoina ovat se, että vanhemmat kieltäytyvät kaikista rokotteista ja katkaisevat hoitosuhteen kokonaan tai se, että vanhemmat valitsevat itse, jättävät osan rokotteista pois mutta ottavat toiset, pidän jälkimmäistä parempana vaihtoehtona.

Ongelma on siinä, että kaikki haluavat läpinäkyvyyttä ja kaikki haluavat kuulla myös epäonnistumisista ja virheistä rokottamisessa. Miten tiedottaa niistä läpinäkyvästi ilman, että se lisää pelkoja?

Monet vanhemmat uskovat että
sairaudella on tarkoitus

Suomessa ja Ruotsissa rokotevastaisuutta lisäsi muutama vuosi sitten sattunut narkolepsiakohu, joka liittyi sikainfluenssarokotuksiin.

Kaisu Kosken haastattelemia hollantilaisvanhempia ei narkolepsia koskettanut. Heille läheisempi asia on vaihtoehtolääketiede, joka kuuluu Hollannissa jopa sairausvakuutuksen piiriin. Vanhemmilla saattoi olla omalääkäri, joka suhtautui kriittisesti rokotuksiin. Kovin yleistä se ei tosin ole.

Rokotekriittisiä vanhempia yhdisti käsitys lapsen luonnonmukaisesta kehityksestä. Vanhemmat saattavat ajatella, että infektiosairaudet tukevat lasten fyysistä ja henkistä kehitystä.

– Yksi äiti kertoi, että sikotaudin jälkeen hänen aiemmin arka ja sisäänpäin kääntynyt tyttärensä muuttui rohkeaksi ja että sairaus oli ollut henkisen kehityksen moottorina. Tämä on yksi hyvin yleinen käsitys, että sairauksilla on tarkoitus ja että niistä on hyötyä.

Kaisu Kosken diagrammin rokotuskriittisyydestä
Diagrammisarja Theory of Illness #1 (2017) kuvaa vanhempien terveyskäsityksiä ja mukailee samalla tieteen visualisoinnin konventioita. Yksi rokotuskielteisten vanhempien yleisimpiä terveyskäsityksiä on se, että lasten infektiotaudit tukevat henkistä ja fyysistä kehitystä.

 

Miten puhua rokotteista
valitsematta leiriä?

Rokotuksista on tullut terveydenhuollossa räjähdysherkkä puheenaihe, joka herättää voimakkaita reaktioita. Myös Kaisu Kosken ja Johan Holstin rokoteprojekti on ärsyttänyt rokotetutkimuksen ammattilaisia.

Koski pitää tutkijakumppaniaan Johan Holstia poikkeustapauksena siinä, että hän haluaa rokotetutkijana rakentaa dialogia niiden kanssa, joiden mielipiteet ovat vastakkaisia.

– Yleensä yhteistyökumppanien kanssa ajetaan samaa asiaa, mutta me olemme osin eri mieltä. Juuri mielipide-eroista kumpuaa jotain kiinnostavaa uutta.

Koski kertoo, että yhteistyö Johanin kanssa on muuttanut hänen omiakin ajatuksiaan. Koski on simuloinut eli jäljitellyt dialogissa rokotekriittisten potilaiden näkemyksiä. Holst taas on puhunut rokotustutkijoiden suulla.

Kaisu Kosken videosta
Videoteos Conversations with vaccine-critical parents (2017) purkaa rokotuskielteisten vanhempien terveyskäsityksiä ja kutsuu rokotustutkijan pohtimaan näitä käsityksiä. Teos on pilottikokeiltu lääketieteen opinnoissa Tampereen yliopistossa 2016.

Koski kertoo, että hän suhtautuu rokotteisiin varauksella, ja huomauttaa, että kielteisyydessäkin on laaja spektri erilaisia näkökulmia.

–  On vanhempia, jotka epäilevät, mutta ottavat silti rokotteet. On niitä, jotka eivät halua rokottaa vauvojaan mutta hyväksyvät rokotukset parin vuoden ikäisille. On niitä, jotka ottavat osan rokotteista mutta eivät kaikkia. Sitten on totaalikieltäytyjiä. Minun haastattelemissani vanhemmissa oli kaikkia näitä kolmea viimeistä tyyppiä.

Yksi projektin haasteista on se, miten puhua rokotteista asettumatta kumpaankaan leiriin, miten niistä voi puhua neutraalisti ja miten voi puhua epäilyistä. Miten voi olla kriittinen ilman, että on täysin tuomitseva tai torjuva?

– Projektini tarkoitus ei ole promotoida rokotteiden puolesta eikä niitä vastaan, vaan haastaa mielipiteiden polarisoituminen esimerkiksi juuri luonnonmukaisuuden käsitteen avulla, Koski sanoo.

Rokotekielteisyys-hanke Immune Nations on osa laajaa kansainvälistä projektia, jossa on mukana tieteilijöitä ja taitelijoita eri puolilta maailmaa. Projektia koordinoidaan Kanadasta ja Norjasta.

http://www.immunenations.com/
www.kaisukoski.com