Taikuus leviää digitaalisesti

Julkaistu 20.12.2017 - 15:25
Olli Rissanen/ Kuva: Pasi Niiranen
Olli Rissanen aloitti taikuriharrastuksen jo nuorena. Nyt hän tekee väitöskirjaa taikurin ammatista ja sen oppimisesta. Kuva: Pasi Niiranen

Taikuritulokkaan täytyy ansaita kokeneempien osaajien luottamus ennen kuin salaisuuksien verhoa raotetaan

Taikuus on perinteisesti ollut hyvin salamyhkäinen maailma. Temppuja ei paljasteta yleisölle, harvoin edes muille taikureille.

Taidot ovat kuitenkin jollain tavalla siirtyneet sukupolvelta toiselle. Tampereen, Itä-Suomen, Helsingin ja Lontoossa sijaitsevan Goldsmithin yliopistojen yhteistyönä tehdyn tutkimuksen mukaan kokeneemmat taikurit olivat ennen keskeisessä portinvartijan asemassa: he päättivät, kuka sai tietää taikuuteen liittyviä salaisuuksia.

Digitaalisen maailman myötä tuo portinvartijan asema on kuitenkin muuttunut. Yhä suurempi osa ammattisalaisuuksista on saatavilla netistä, ja uusien temppujen opettelu on aiempaa helpompaa opetusvideoiden avulla.

Tutkimuksessa laaja otos
suomalaisista taikureista

Tampereen yliopistolta tutkimuksessa oli mukana kasvatustieteiden tiedekunnan yliopistonlehtori Pekka Räihä.

– Olin Savonlinnan kampuksella 2013–2014 opettajankoulutuksen professorina. Savonlinnan opettajankoulutuslaitos on taide- ja taitopainotteinen. Siellä tutustuin Olli Rissaseen, joka työskentelee siellä opettajana ja tutkijana. Hän on myös itse ammattitaikuri, Räihä kertoo.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa yli sata suomalaista taikuria vastasi kyselylomakkeeseen. Vastanneiden ikähaarukka oli 17–86-vuotta. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista taikureista oli miehiä. Seuraavassa osassa syvällisempään haastatteluun valittiin 16 ammattitaikuria.

– Mukana oli sekä kokeneita taikureita että vasta vähän aikaa sitten alalle tulleita, Räihä toteaa.

Taikuuteen kuuluu sekä teknistä että motorista osaamista. Taikurin täytyy myös ymmärtää ihmisen kognitiota ja erityisesti ihmisen tarkkaavaisuutta. Suuri osa tempuista perustuu juuri yleisön tarkoitukselliseen harhauttamiseen. Hyvä taikuri on tietenkin myös karismaattinen esiintyjä.

Taikureille ei ole olemassa mitään muodollista koulutusta. Taikuuteen vaadittavat taidot täytyy kuitenkin oppia jotain kautta.

Räihä kertoo esimerkin omasta kesäisestä harrastuksestaan.

– Esimerkkinä voisi olla vaikkapa saunavihdan tekeminen, jonka vanha sukupolvi opettaa aina uudelle sukupolvelle. Pelkkä seuraaminen ei kuitenkaan riitä. Vihdasta täytyy jokaisen tehdä omanlaisensa. Tässä tutkimuksessa minua kiinnosti se, kuinka kokonainen ammatti siirtyy ihmiseltä toiselle.

Pekka Räihä/ Kuva: Jonne Renvall
Digitaalinen maailma on tuonut paljon uutta, mutta taikureiden keskinäinen verkosto on edelleen tärkeä ammattitaidon opettaja, kertoo taikuustutkimuksessa mukana ollut Pekka Räihä Tampereen yliopistosta. Kuva: Jonne Renvall

 

Videot auttavat
temppujen opettelussa

Taikurit ovat aina olleet tarkkoja varjelemaan ammattisalaisuuksiaan. Vanhan sanonnan mukaan taikuri ei koskaan paljasta temppuaan.

Jollain tavalla tieto ja osaaminen on kuitenkin liikkunut taikureiden välillä. Ennen digitaalista maailmaa painettu sana oli myös taikuuden maailmassa keskeisimpiä tiedonlähteitä.

– Kirja on ollut tärkeä tiedonvälityksen muoto. Kirjoissa on ollut taikatemppujen kuvia piirroksina, joiden avulla taikurit pystyivät harjoittelemaan temppujaan, Räihä toteaa.

Yksi painetun sanan eduista on tutkimuksen mukaan se, että se ei anna lukijalle täysin valmista mallia tempun oppimiseksi. Jokaisen taikurin on täytynyt muokata ohjeiden perusteella oma versionsa kulloisestakin tempusta.

Nykypäivänä monet tempuista ovat nähtävissä esimerkiksi Youtubessa. Koko tempun näkeminen liikkuvana kuvana saattaa jättää vähän mielikuvituksen varaan.

– Netissä taikatemppua voi kelata ja katsoa yhä uudelleen. Tässä voi ilmeisesti olla vaarana se, että tekijä apinoi mallia liikaa. Videoista voi olla paljon apua, mutta ne voivat viedä tempuista omintakeisuuden, Räihä sanoo.

Toisaalta netti mahdollistaa entistä helpomman markkinoinnin. Kuka tahansa voi pienillä panostuksilla saada työnsä näkyviin netissä ja hankkia uusia asiakaskontakteja. Tutkimukseen osallistuneet taikurit näkivät digitaalisessa maailmassa pääasiassa positiivisia mahdollisuuksia. Nuoremmat taikurit kokivat nettimaailman itselleen tutummaksi kuin kokeneemmat kollegansa.

Mentorointi auttaa
kehittymään ammattilaiseksi

Olli Rissanen viimeistelee parhaillaan taikurin ammattia ja sen oppimista käsittelevää väitöskirjaansa Itä-Suomen yliopistossa. Tutkimusta varten Rissanen otti yhteyttä taikureihin, joihin hän oli tutustunut oman uransa aikana.

– Täytyy sanoa, että olen saanut käsittämättömän määrän apua taikureilta. He lähtivät hienosti mukaan tutkimukseen, Rissanen kertoo.

Rissanen itse aloitti taikuuden harrastamisen jo nuoruudessaan. Aikuisiällä toimintaan tuli pieni tauko, mutta 1990-luvun loppupuolelta lähtien hän on esiintynyt jälleen aktiivisesti. Rissasen mukaan taikureiden yhteisö Suomessa on tiivis: kollegat auttavat toisiaan ja opettavat aloittelijoille alan niksit.

– Netti on luonut hurjasti mahdollisuuksia. Uskon silti edelleen, että kehittyäkseen ammattilaiseksi taikuri tarvitsee tuekseen mentorin. Vaikea uskoa, että kukaan voisi ilman muiden tukea kehittyä ammattilaiseksi asti, Rissanen totea.

Salaisuuksia ei kuitenkaan kerrota kenelle tahansa. Tutkimuksen mukaan uuden tulokkaan täytyy ansaita kokeneempien osaajien luottamus ennen kuin salaisuuksien verhoa raotetaan. Kaikkea tietoa ei myöskään anneta kerralla vaan pala palalta.

– Digitaalinen maailma on tuonut paljon uutta, mutta taikureiden keskinäinen verkosto on edelleen hyvin tärkeä, Räihä kertoo.

Teksti: Jaakko Kinnunen

Linkki tutkimukseen