Sisältöön
tampereen yliopisto: viestintätieteiden tiedekunta: opiskelu: valinnaiset opinnot: sivuaineet ja muut opintokokonaisuudet: fonetiikka: tutkimus: 25. fonetiikan päivät 2008: abstraktit:
Viestintätieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoViestintätieteiden tiedekunta
25. Fonetiikan päivät 2008

Makro- ja mikroprosodian yhteensovittaminen perusävelkontuurissa

Antti Iivonen, Tapio Seppänen, Kai Noponen ja Juhani Toivanen

Perussävelen (F0:n) makroprosodinen kontuurimuoto määräytyy puhujan asettamista funktionaalisista tavoitteista. Mikroprosodinen variaatio aiheuttaa kontuurissa katkoksia ja vaihteluita. Niitä voidaan selittää kontekstuaalisilla tekijöillä (vrt. soinnittomien klusiilien jälkeinen F0-piikki) tai äänteiden inherenteillä, luontaisilla eli ominaispiirteillä (vrt. vokaalien väljyysasteeseen liittyvä F0:n korkeuden vaihtelu). Tarkastelemme kysymystä, missä määrin mikroprosodia voi vaikuttaa makroprosodiaan. Tauon jälkeisen, uutta topiikkia edustavan lausuman neutraali makroprosodinen F0-kontuuri alkaa nousulla ja huipulla, jota seuraa lasku. 750 sanan analyysi osoitti kontuurien aloituskorkeuksissa huomattavaa vaihtelua: 8 puolisävelaskelta (psa) alussa ja n. 6 psa huipussa. Voidaan osoittaa, että vaihtelun laajuus ei ole satunnaista, vaan mikroprosodiset tekijät selittävät sitä. Esimerkiksi sanoissa (n = 144) jotka alkavat /ta-/:lla (esim. taikina) oli alku keskimäärin korkeammalla kuin sanoissa (n = 200), jotka alkavat /a/:lla. Sanoissa, jotka alkavat /ta/:lla oli nousu pienempi ja F0:n huippu aikaisempi kuin sanoissa, jotka alkavat /a/:lla. Vokaalien ominaiskorkeuden vaikutus ilmeni seuraavasti. Sanoissa (n = 250), jotka alkavat /i/:lla oli alku keskimäärin hieman korkeammalla kuin sanoissa, jotka alkavat /a/:lla. Sanoissa (n = 200), jotka alkavat /a/:lla nousu oli hieman suurempi ja F0:n huippu myöhäisempi kuin sanoissa, jotka alkavat /a/:lla. Huipun korkeus oli kuitenkin sama molemmissa ryhmissä. Käsittelemme myös kysymyksiä (1) onko kuvatuilla ilmiöillä vaikutusta menettelyyn, jossa intonaation kuvauksessa käytetään tavujen vokaalien keskimääräisen F0:n mittausta ja (2) onko kuvatuilla ilmiöillä sekundaarinen funktionaalinen merkitys prosodian ulkopuolella: äänteiden ja foneemien tunnistamisessa. Analyyseissä olemme käyttäneet Praat-puheenkäsittelyohjelmaa ja TVRPVA-menetelmää (Temporal Voice Range Profile Visualization Application). Aineistona on pääosin käytetty äänitiedostoja yhden mies- ja naispuhujan tuottamista digitoiduista sanakorpuksista (2 × 10 000 suomen kielen valikoitua sanaa).

 
Kysymykset ja palaute
Ylläpito:
Muutettu: 5.5.2013 18.09 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti