Koulutustarjonta

Luokanopettaja, kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma

Katso koulutuksen tiedot Opintopolussa

Osaamistavoitteet

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suoritettuaan

  • opiskelija ymmärtää eettisen vastuunsa ja vuorovaikutus- ja kohtaamistaitojen merkityksen kasvatus- ja opetustyössä,
  • opiskelija pystyy hankkimaan ja analysoimaan kriittisesti oman alansa keskeistä tutkimustietoa,
  • opiskelija tuntee ihmistieteellisen tutkimuksen perusteet ja keskeiset menetelmät sekä osaa toteuttaa ja raportoida tutkimusprosessin,
  • opiskelija on rakentanut asiantuntijaidentiteettiään ja hänellä on edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä oman alansa työtehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä,
  • opiskelija osaa ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti molemmilla kotimaisilla kielillä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä ja
  • opiskelijalla on riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet siirtyäkseen maisteriopintoihin.

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut on kelpoinen kasvatus-, opetus- tai henkilöstöalan tehtäviin, joiden vaatimuksena on “soveltuva korkeakoulututkinto”.

Kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittaneella on

  • vahva teoreettinen pohja ymmärtää ja tehdä kasvatus-, opetus- ja koulutusalan tutkimusta sekä kehittää ja arvioida ammattialaansa tieteellisesti,
  • metodologiset valmiudet muodostaa kasvatustieteiden kannalta mielekkäitä tutkimusongelmia, etsiä ja analysoida tutkimusaineistoja sekä raportoida tulokset hyvien tieteellisten käytäntöjen mukaisesti,
  • kyky eritellä oppimisen ja kasvatuksen yhteiskunnallisia ja globaaleja ehtoja laaja-alaisesti,
  • tieto kasvatusalan moniammatillisista käytännöistä ja yhteistyöverkostoista sekä taito soveltaa asiantuntijuuttaan oman ammattialansa instituutioissa ja kansainvälisessä yhteistyössä,
  • kyky toimia tutkivana ja kriittisenä asiantuntijana, joka tukee yksilöiden, yhteisöjen ja organisaatioiden oppimista ja kehittämistä,
  • hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön ja
  • kyky tehdä perusteltuja eettisiä valintoja ammatillisessa toiminnassaan.

Kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittanut on kelpoinen opetus-, koulutus- tai johtamistehtäviin. Opinnot antavat valmiudet kasvaa kriittisesti tietoiseksi maailman ja kasvatuksen ymmärtäjäksi, oppimisen ohjaajaksi ja tukijaksi sekä kasvamaan saattajaksi, joka yhdessä muiden kanssa osaa kehittää ja muuttaa kasvatuksen maailmaa.

 

Koulutuksen sisältö

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa opiskelijat kouluttautuvat ymmärtämään maailmaa monipuolisesti ja toimimaan laaja-alaisina, aktiivisina kasvatus- ja opetusalan ammattilaisina. 

Opiskelijat saavat oikeuden kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin. Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma koostuu yhteisestä kandidaattiohjelmasta ja kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriopinnoista. Tutkinto-ohjelman rakenne.

Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelmaan hyväksytyt opiskelijat suorittavat ensin kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen maisterin tutkinnon. Koulutuksen lähtökohtana on laaja-alainen kasvatus- ja koulutusalan asiantuntijuus. Kandidaatin tutkinnossa opiskelija perehtyy kasvatustieteiden tutkimuskohteisiin sekä kasvatusta, koulutusta ja opetusta koskevan teorianmuodostuksen ja tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Kandidaatin tutkinto sisältää kaikille yhteisiä opintoja sekä eriytyviä ja valinnaisia opintoja myös yli tiedekuntarajojen. Pääosa kasvatustieteiden perus- ja aineopinnoista ja yleisiä opiskeluvalmiuksia tarjoavat opinnot ovat kaikille yhteisiä opintoja. Luokanopettajan opinto-oikeuteen sisältyvissä opinnoissa perehdytään opetustyön kannalta olennaisiin oppiainesisältöihin ja pedagogiikkaan.

Luokanopettajan koulutukseen hyväksytyn opiskelijan kandidaatin tutkintoon sisältyy perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, jotka ovat edellytyksenä perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 opettajan tehtäviin. Kasvatustieteiden opintoihin sisältyvät myös opettajan työssä vaadittavat pedagogiset opinnot. Luokanopettajan koulutuksessa opiskelevilla on myös mahdollisuus opiskella valintansa mukaan aineenopettajan kelpoisuuden tuottavia opintoja. Opettajakelpoisuus edellyttää maisterin tutkinnon suorittamista.

Laaja-alaisen kandidaatin tutkinnon jälkeen maisteriopinnoissa on mahdollista syventyä johonkin seuraavista opintosuunnista:

  • koulutuksen hallinnan ja koulutuspolitiikan opintosuunta
  • kasvatuksen, opetuksen ja oppimisympäristöjen opintosuunta
  • aikuis- ja ammattikasvatuksen opintosuunta.

Opiskelija valitsee opintosuunnan tulevaisuuden suunnitelmiensa, uranäkymiensä ja kiinnostuksensa perusteella.

Opintosuunnan tai erikoistumisalan valinta

Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriopinnoissa on kolme opintosuuntaa:

  • koulutuksen hallinnan ja koulutuspolitiikan opintosuunta,
  • kasvatuksen, opetuksen ja oppimisympäristöjen opintosuunta sekä
  • aikuis- ja ammattikasvatuksen opintosuunta.

Opiskelija valitsee opintosuunnan tulevaisuuden suunnitelmiensa, uranäkymiensä ja kiinnostuksensa perusteella.

Koulutuksen hallinnan ja koulutuspolitiikan opintosuunta tarjoaa välineitä toimia kasvatuksen ja koulutuksen kansainvälisessä toimintaympäristössä. Se valmistaa opiskelijaa monipuolisiin opetus-, koulutus-, tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin.

Kasvatuksen, opetuksen ja oppimisympäristöjen opintosuunnassa käsitellään erilaisissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa kasvatusta, kasvua, opetusta ja oppimista. Lisäksi perehdytään laatu- ja arviointikysymyksiin.

Aikuis- ja ammattikasvatuksen opintosuunnassa opiskelija perehtyy aikuis- ja ammattikasvatuskäytäntöjen, -politiikan ja -tutkimuksen kehitykseen ja nykytilaan. Opinnot valmentavat opiskelijaa oma-aloitteisiin, tutkiviin ja yhteisöllisiin toimintatapoihin ja harjaannuttavat asiantuntijatyöhön erilaisissa toimintaympäristöissä.

Opintojen rakenne

Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelmassa voi suorittaa seuraavat tutkinnot:

  • Kasvatustieteen kandidaatti (KK) 180 op
  • Kasvatustieteen maisteri (KM) 120 op

Tutkinto-ohjelma on kaksiportainen. Ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto ja sen jälkeen siirrytään maisteriopintoihin. 

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (180 op) sisältää seuraavat opinnot:

Yleiset opiskeluvalmiudet 21 op

  • sisältää orientoivat opinnot, tietotekniikkataidot sekä kieli- ja viestintäopinnot

Kasvatustieteiden perusopinnot 25 op

Kasvatustieteiden aineopinnot 50 op

  • sisältää luokanopettajaopiskelijoiden opetusharjoittelun (20 op)

Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op

Valinnaiset opinnot 24 op

  • valinnaisia opintoja suositellaan valittavaksi muiden tiedekuntien opintotarjonnasta, mutta niitä voi suorittaa myös Kasvatustieteiden tiedekunnassa

Kasvatustieteen maisterin tutkinto (120 op) sisältää seuraavat opinnot:

Kasvatustieteiden syventävät opinnot 85 op

  • opiskelija valitsee yhden seuraavista opintosuunnista:
    • Koulutuksen hallinnan ja koulutuspolitiikan opintosuunta
    • Kasvatuksen, opetuksen ja oppimisympäristöjen opintosuunta
    • Aikuis- ja ammattikasvatuksen opintosuunta
  • kussakin opintosuunnassa on yksi kaikille yhteinen opintojakso 5 op, lisäksi suoritetaan opintosuunnan sisältöopintoina 15-20 op
  • syventäviin opintoihin sisältyvät myös tutkimusmenetelmäopinnot 10 op, harjoittelu/kasvatusyhteisöjen kehittäminen 10 op sekä pro gradu -tutkielmaopinnot 40 op

Valinnaiset opinnot 35 op

  • valinnaisia opintoja suositellaan valittavaksi muiden tiedekuntien opintotarjonnasta, mutta niitä voi suorittaa myös Kasvatustieteiden tiedekunnassa

Opettajan pedagogiset opinnot ja maisterin tutkinto yhdessä tuottavat laaja-alaisen pedagogisen kelpoisuuden. Luokanopettajopiskelijoilla opettajan pedagogiset opinnot sisältyvät kasvatustieteiden opintoihin.

Uramahdollisuudet

Kasvatusalan koulutus toimii läheisessä yhteistyössä työelämän organisaatioiden kanssa. Kasvatusalan tutkinto valmistaa monenlaisiin ammatteihin ja on tärkeää, että opiskelija pääsee jo opintojensa aikana tutustumaan ja harjoittelemaan erilaisiin työ- ja organisaatiokulttuureihin. Luokanopettajan koulutuksessa ohjatut harjoittelujaksot ovat keskeinen osa opintoja. Ne tarjoavat opiskelijalle työelämän oppimisympäristön ja mahdollisuudet monipuoliseen kehittämis- ja kokeilutoimintaan. Harjoittelukoulukontaktien lisäksi luokanopettajaopiskelijan syventävien opintojen projekti laajentaa työelämäosaamista.

Luokanopettajan koulutuksesta valmistuneet saavat kelpoisuuden perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 opettajan tehtäviin ja heillä on myös mahdollisuus opiskella valintansa mukaan aineenopettajan kelpoisuuden tuottavia opintoja.

Kasvatustieteellisen alan työllisyysnäkymät ovat hyvät.

Pätevyys

Luokanopettajan koulutuksesta valmistuneet saavat kelpoisuuden luokanopettajaksi perusopetuksen vuosiluokille 1-6.

Kansainvälistyminen

Kansainvälisyys kuuluu oleellisesti kasvatus- ja opetusalan opiskeluun. Monikulttuurisen osaamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. On suositeltavaa, että opiskelija liittää opintoihinsa kansainvälistä opetusta, vaihtojakson ulkomaisessa korkeakoulussa tai suorittaa mahdollisuuksien mukaan kansainvälisen opetus- tai työharjoittelun. Tampereen yliopiston kansainvälistymisohjelman mukaan tutkintoon voi sisällyttää kansainvälistymiskokonaisuuden (vähintään 20 opintopistettä). Kokonaisuuteen voi liittää eri tiedekuntien sisällöllisiä opintoja.

Kasvatustieteiden tiedekunnan opetustarjontaan sisältyy tiedekunnan omille opiskelijoille ja vaihto-opiskelijoille suunnattua englanninkielistä opetusta. Opetuksen sisällöt painottuvat monikulttuurisuuteen, mediakasvatukseen, vertailevaan kasvatustieteeseen ja kehittyvien maiden koulutusjärjestelmien tutkimukseen. Kansainväliset opinnot on kasvatustieteiden tiedekunnassa koottu "Multicultural Study Programme in Education" -opintokokonaisuudeksi (25 op). Multicultural-opinnot voi suorittaa valinnaisena opintokokonaisuutena tai yksittäisinä opintosuorituksina.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Tampereen yliopiston läsnäolevat tutkinto-opiskelijat voivat ristiinopiskelusopimuksen myötä valita opintoja myös Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun tarjonnasta.

Tutkimuksen painopisteet

Kasvatustieteiden tiedekunnan tavoitteena on tehdä tieteellisesti merkittävää ja kiinnostavaa tutkimusta. Kasvatustieteiden tiedekunta on kannustava ja yhteiskunnan muutosta tutkiva oppimis- ja tiedeyhteisö, johon kuuluvat sekä henkilöstö että opiskelijat.  Opetus ja opiskelu on tutkimusperustaista. Opinnäytteet kytketään tiedekunnan painopistealueisiin ja käynnissä olevien tutkimusryhmien toimintaan. Opintosuoritusten lisäksi opiskelijoita pyritään integroimaan julkaisutoimintaan.

 

Jatko-opintomahdollisuudet

Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma tuottaa jatko-opintokelpoisuuden kasvatustieteen tai filosofian tohtorin tutkintoon. Näistä ovat tarkemmat kuvaukset kasvatustieteiden tiedekunnan Kasvatuksen ja yhteiskunnan tohtoriohjelman opetussuunnitelmassa 2014-2018. Jatko-opiskelijoiden rekrytoimiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Opiskelijat kiinnittyvät Kasvatustieteiden tiedekunnan profiilin mukaisiin tutkimusohjelmiin jo maisteriopintojen aikana, mikä mahdollistaa siirtymän jatko-opintovaiheeseen.

Luokanopettaja, kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma

Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2018

  • VAKAVA-yhteisvalinta
  • Valinta valintakokeen, soveltuvuuskokeen ja yo-todistuksen tai valintakokeen ja soveltuvuuskokeen perusteella (vain valintakokeen ja soveltuvuuskokeen perusteella voidaan valita ainoastaan hakijoita, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä muualla kuin Suomessa muulla kuin suomen, ruotsin tai saamen kielellä)

Tampereen yliopiston siirtohaku 2018

  • Haku on tarkoitettu toisessa suomalaisessa yliopistossa luokanopettajan koulutuksessa kandidaattivaiheessa opiskeleville
Valitse ensin hakukohde Hakukohteet -välilehdeltä.