Koulutustarjonta

Filosofian tohtoriohjelma

Koulutuksen sisältö

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta tarjoaa humanistisella, psykologian ja yhteiskuntatieteiden aloilla tohtorikoulutusta neljässä eri tohtoriohjelmassa, jotka ovat filosofian, historian, psykologian ja logopedian sekä yhteiskuntatutkimuksen tohtoriohjelmat. Filosofian, historian ja logopedian oppialoilla voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto (FT). Psykologian oppialalla voidaan suorittaa psykologian tohtorin tutkinto (PsT) tai filosofian tohtorin tutkinto (FT). Yhteiskuntatutkimuksen tohtoriohjelmassa voidaan suorittaa yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) tai filosofian tohtorin tutkinto (FT).  

Filosofian tohtoriohjelman tavoitteena on perehdyttää opiskelija syvällisesti filosofiaan, erityisesti yhteen sen osa-alueeseen, jolta opiskelija laatii itsenäisen tutkimuksen ja harjaantuu sitä kautta alan tutkimustyöhön. Tampereen yliopistossa filosofisen tutkimuksen vahvuusalueita ovat tällä hetkellä inhimillisen järjen (ml. tiedon, mielen ja kielen) tutkimus, yhteiskuntafilosofia, metafysiikka (ml. sosiaalinen ontologia), sekä filosofian historia varhaismodernista ja modernista filosofiasta 1900-luvun perinteisiin.

Filosofian tohtoriohjelma, jolla on tiiviit kansalliset ja kansainväliset yhteydet, huolehtii siitä, että sen suorittaneet kykenevät tekemään laadukasta filosofista tutkimusta ja antamaan tutkimukseen perustuvaa opetusta. Filosofiasta väitelleet sijoittuvat tutkimus- ja opetustyöhön, tiedotus- ja kustannusalan tehtäviin sekä asiantuntijatehtäviin, joissa edellytetään kykyä hahmottaa laajoja kokonaisuuksia (esim. tiedehallinnon asiantuntijat).

Tampereen yliopiston filosofian oppiaineessa eri lähestymistapojen (analyyttinen, mannermainen, pragmatistinen) vuorovaikutusta pyritään aktiivisesti edistämään. Väitöskirjoja tehdään tällä hetkellä monilta eri alueilta, kuten epistemologiasta, logiikan, kielen ja kirjallisuuden filosofiasta, mielenfilosofiasta ja filosofisesta psykologiasta, metafysiikasta ja yhteiskuntafilosofiasta.

Kansallisten ja kansainvälisten yhteyksien luominen ja hyödyntäminen tutkimuksessa on tärkeä osa filosofian jatkokoulutusta. Tohtoriopintojen tavoitteena on antaa väitöskirjatutkijalle valmiudet toimia menestyksekkäästi sekä akateemisissa tutkijan ja opettajan, että muissa asiantuntijatehtävissä yhteiskunnassa.

Väitöskirjatutkijan tulee perehtyä syvällisesti omaan erityisalaansa, mutta hankkia myös laaja näkemys filosofian alasta yleisemmin. Opintojen tavoitteena on tieteellisen ajattelun omaksuminen ja hyvän tieteellisen toimintatavan sisäistäminen sekä monipuolisten tutkijan taitojen hallitseminen.

Filosofian tohtoriohjelma

Tohtorihaku, Tampereen yliopisto (Syksy 2017)

Filosofian tohtoriohjelma

Hakumenettely

Hakeminen

Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittamisoikeutta on haettava kirjallisesti tiedekunnalta.

Ennen hakemuksen laatimista ja jättämistä hakijaa pyydetään ottamaan yhteyttä haettavan oppiaineen vastuuprofessoriin tarkoituksena selvittää hakijan tutkimusaiheen soveltuminen tiedekunnan tutkimusprofiiliin. Tarkemmat ohjeet ovat luettavissa tiedekunnan verkkosivuilla.

Opinto-oikeutta haetaan joko suoraan tiettyyn tohtoriohjelmaan (Filosofian tohtoriohjelma, Historian tohtoriohjelma) tai tohtoriohjelmaan ja pääaineeseen (Psykologian ja logopedian tohtoriohjelma sekä Yhteiskuntatutkimuksen tohtoriohjelma, johon kuuluvat nuorisotutkimus, rauhan- ja konfliktintutkimuksen tutkimusala, sosiaaliantropologia, sosiaalipolitiikka, sosiaalipsykologia, sosiaalityö, sosiologia ja sukupuolentutkimus).

Hakemukseen liitetään jäljennös valintaperusteissa mainitusta tutkintotodistuksesta sekä selvitys muista mahdollisista opinnoista ja tutkimusansioista.

Hakijan tulee täyttää alustava opintosuunnitelma sekä liittää mukaan väitöskirjaa (tai lisensiaattitutkimusta) koskeva tutkimussuunnitelma.

Tutkimussuunnitelman tulee sisältää soveltuvin osin:

  • tutkimuksen tavoitteet
  • aiheeseen liittyvä aiempi tutkimus lyhyesti sekä tutkimuksen liittyminen siihen
  • teoreettis-metodologiset lähtökohdat / keskeiset käsitteet
  • tutkimuskysymykset ja mahdolliset hypoteesit
  • tutkimusmenetelmät, aineisto ja eettiset kysymykset
  • toteutus: aikataulu, rahoitussuunnitelma, mahdollinen tutkimusryhmä ja tutkimusyhteistyö
  • suunniteltu väitöskirjan tyyppi (monografia, artikkeliväitöskirja) ja kieli
  • lähdeluettelo
  • suositeltava pituus on 5-8 sivua (Times New Roman 12 pistettä).

Suunnitelmaa arvioitaessa otetaan huomioon tutkimusaiheen soveltuminen oppiaineen tutkimusprofiiliin sekä oppiaineen ohjausresurssit.

Hakija voi ilmoittaa hakemuksessaan oman toiveensa ohjaajasta (ohjaajista) yhteiskuntatieteiden tiedekunnan piiristä.

Ulkomailla korkeakoulututkintonsa suorittaneiden tulee lisäksi liittää hakemukseen

  • virallinen englanninkielinen käännös tutkintotodistuksesta
  • pro gradu -tutkielmaa vastaava kirjallinen työ (täydellinen kopio englanniksi tai sopimuksen mukaan muulla kielellä, tällöin vaaditaan englanninkielinen tiivistelmä työstä)
  • selvitys tutkintoon sisältyvistä opintosuorituksista sekä
  • luotettava selvitys kielitaidosta.
  • Suomeksi opiskelevat: Tohtoriopintoihin hakevan tulee todentaa riittävä suomen kielen taitonsa, mikäli hakija on suorittanut maisterin tutkintonsa muulla kielellä kuin suomeksi.

Riittävä suomen kielitaito voidaan todentaa seuraavasti:

a) standardoidun kielitaitotestin tuloksella:

  • Yleinen kielitutkinto, taitotaso 5 seuraavista osa-alueista: tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puhuminen.
  • Valtionhallinnon suullisen ja kirjallisen kielitaidon kokeet, taitotaso hyvä.

tai

b) aiemman koulutuksen perusteella:

1. Ylioppilastutkinto tai vastaava

  • Suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen koe (suomen kielessä) vähintään arvosanalla approbatur.
  • Suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi toisena kielenä -koe vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur.
  • Suomalaisen ylioppilastutkinnon pitkän oppimäärän mukainen suomen koe vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur.
  • Suomalaisen ylioppilastutkinnon keskipitkän oppimäärän mukainen suomen koe vähintään arvosanalla laudatur.
  • Reifeprüfung/Abiturprüfung-tutkinnossa suomi kirjallisesti hyväksytyllä arvosanalla (väh. 4) TAI suomi suullisesti vähintään arvosanalla 8.
  • IB-tutkinnossa suomi A1-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2) TAI suomi A2-kielenä vähintään arvosanalla 5 TAI suomi A-kielenä (literature / language and literature / language and performance) hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2).
  • EB-tutkinnossa suomi LI-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 4) TAI suomi LII-kielenä vähintään arvosanalla 7.

2. Koulusivistys

  • Perusopetus, toisen asteen tutkinto tai muu korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto suoritettu suomen kielellä.

3. Korkeakouluopinnot

  • Korkeakoulussa suomen kielestä tutkintoon sisältyvä kielikoe tai kieliopinnot, jotka osoittavat suomen kielen (toisena kotimaisena kielenä) suullista ja kirjallista taitoa, vähintään arvosanalla hyvä.
  • Korkeakoulussa suomen kielestä vähintään 35 ov:n tai 70 op:n opinnot TAI arvosana cum laude approbatur TAI vastaavat opinnot korkeakoulun antaman todistuksen mukaan vastaavasta oppiaineesta.
  • Korkeakoulututkinto suomeksi TAI korkeakoulututkinto pääaineena suomen kieli (tai vastaava) TAI korkeakoulussa kypsyysnäyte suomeksi.

Englanniksi opiskelevat:

  • TOEFL minimipistemäärät: 90/Internet-based, 575/paper-based;
  • IELTS minimipistemäärä 6.5 yksittäinen pistemäärä ei saa olla alle 5.5;
  • PTE minimipistemäärä 62;

Lisätietoja: http://www.uta.fi/yky/en/doctoralstudies/admission.html#procedure.

HAE TÄSTÄ.

Valintaperusteet

Lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai vastaavantasoisen kotimaisen tai ulkomaisen tutkinnon ja jolla on haetun tutkinnon pääaineessa syventävät opinnot tai niihin rinnastettavat opinnot. Oppiaineen syventävien opintojen korvaamisesta tai rinnastamisesta muilla opinnoilla päättää oppiaineen professori.

Valintaperusteena on ensisijaisesti toteuttamiskelpoinen tutkimussuunnitelma sekä aiempi opintomenestys. Lisäksi otetaan huomioon hakijan suorittamaan tutkintoon sisältyvät ja niiden lisäksi mahdollisesti suoritetut yliopistotasoiset opintosuoritukset sekä muut mahdolliset väitöskirjatyötä edistävät tutkimusansiot.

Hakijalta edellytetään myös alustava tohtorintutkinnon opintosuunnitelma, josta opintojen lisäksi ilmenevät perustelut jatko-opinto-oikeuden hakemiselle sekä hakijan opinnoilleen asettamat tavoitteet.

Jatko-opiskelijoiden kyvykkyyttä ja soveltuvuutta arvioidaan seuraavin perustein:

  • tutkimus- ja opintosuunnitelman tieteellinen laatu ja relevanssi sekä suunnitelman toteuttamisen realistisuus
  • perustutkinnon, suoritettujen opintojen ja tutkimusaiheen soveltuvuus tohtoriohjelmaan
  • asiantuntevan ohjauksen saatavuus
  • hakijan tiedot ja taidot, aiemman opinnäytetyön arvosana sekä tohtoritutkinnon suorittamisessa vaadittava kielitaito
  • hakijan lupaavuus ja motivaatio.

Jatko-opiskelijoita valittaessa otetaan kelpoisuuden ohella huomioon myös tiedekunnan voimavarojen riittävyys jatkokoulutukseen liittyvän opetuksen ja tarvittavan ohjauksen järjestämiseen. Tiedekunta mitoittaa uusien lisensiaatti- ja tohtoriopiskelijoiden lukumäärän opintojen ohjaukseen käytettävissä olevien voimavarojen mukaiseksi. Vuosittain uusia tohtoriopiskelijoita otetaan noin 30.