This site is no longer being updated. Please visit at the Tampere University's new Student's Guide.

Matkakertomus:

Universiteit Maastricht, Maastricht, 09.04.2018 – 06.07.2018

Maa: Alankomaat
Kaupunki: Maastricht
Yliopisto: Universiteit Maastricht
Vaihtoaika: 09.04.2018 – 06.07.2018
Vaihto-ohjelma: Erasmus
Lähettävä yksikkö: Lääketiet. ja biotieteiden tdk

Sain tietää tulleeni valituksi vaihto-opiskelujaksolle syyskuussa. Kanssani vaihtoon valittiin viisi muuta vuosikurssiltani. Sen jälkeen aloin pikku hiljaa hoitaa vaihtoonlähtöön liittyviä asioita, kuten Learning Agreement –lomakkeen täyttelyä, sain koulutusjohtajalta todistuksen vaihtoonlähdöstä ja vaihdon kestosta, ja aloin hiljalleen etsiä asuntoa Maastrichtista. 

Minulla oli matka-vakuutus valmiiksi olemassa kolmen kuukauden matkaa varten. Se ei olisi riittänyt ihan koko ajaksi, sillä tarkoituksenamme oli kavereiden kanssa lähteä hieman ennen vaihdon alkua reissuun ja matkustaa sitten Maastrichtiin. Tiesin kuitenkin tulevani käymään kerran Suomessa vaihdon aikana, joten tämän vierailun aikana matkavakuutuksen ajanlasku nollaantui. 

Aloitimme lääketieteen opiskelun huhtikuussa, jolloin paikalliset opiskelijat olivat opiskelleet kevätlukukaudella jo kolmen kuukauden ajan. ITM-linjalla eli kansainvälisesti suuntautuneella ja englanninkielisellä linjalla muut opiskelijat tunsivat jo toisensa hyvin, joten alkuun vietimme paljon aikaa suomalaisporukan kesken.   

Ensimmäisten päivien aikana ostimme polkupyörät. Pyörä oli ehdottomasta paras tapa liikkua pienessä ja maastoltaan tasaisessa kaupungissa. Liian hyvää pyörää ei kannata hankkia, sillä Maastrichtissa pyörävarkaudet ovat tosi yleisiä. Ensimmäisellä viikolla ehdimme kierrellä kaupungin kauniissa keskustassa, tutustua kauppojen valtaviin gouda-juustovalikoimiin ja asettua kodiksi. 

Löysimme viiden opiskelukaverini kanssa asunnon AirBnb-sivuston kautta paria kuukautta ennen reissua. Päädyimme tekemään vuokraisännän kanssa yksityisen vuokrasopimuksen, sillä se sopi paremmin meille kaikille.

Maastrichtissa juttelimme paikallisten opiskelijoiden kanssa, ja he kertoivat, että opiskelija-asuntosäätiön soluasunnot ovat Maastrichtissa jopa kalliimpia kuin yksiössä asuminen. Yksityisiltä vuokranantajilta saattoi kuitenkin saada järkevän hintaisia asumuksia, hintaluokaltaan 350-500€ kuussa. Meillä oli vuokralla paritalon puolikas, ja maksoimme siitä 480€ per asukas.  

Maastrichtiin muuttaessa kannattaa varautua vaivalloisuuteen. Siellä toimii viranomainen, joka käy tarkistamassa asumisen laillisuuden sisäänmuuton jälkeen. Meillä käytiin tarkastuksella heti ensimmäisellä viikolla. Lisäksi, meillä kävi hieman huono tuuri vuokraisännän kanssa. Hän oli rakentanut talonsa pihaan pienen puumökin, jossa hän ilmoitti tekevänsä harvakseltaan töitä. Huomasimme kuitenkin ihmetykseksemme, että hän myös yöpyi mökissään laittomasti, mikä tuntui hyvin epämiellyttävältä meistä vuokralaisista. Päädyimme lopulta hakemaan neuvoa kaupungin tarjoamasta lakipalvelusta vuokraisännän impulsiivisen käytöksen takia. Tästä sotkusta opimme, että Maastrichtin kaupunki tarjoaa asukkailleen ilmaista lakineuvontaa arkipäivisin. Juristit ohjeistivat meitä muun muassa tarkentamaan vuokrasopimuksen ehtoja allekirjoitettavalla lomakkeella sekä tekemään kirjallisen sopimuksen sitä varten, kun vuokraisäntämme tuli tarkastamaan asunnon kuntoa vuokravakuuden maksua varten. Näitä palveluja kannattaa hyödyntää, ja kannattaa olla jo sopimuksia tehdessä skarppina mitä oikeastaan on allekirjoittamassa. 

Yliopistolla uusille vaihto-opiskelijoille sovittiin tapaaminen vaihtokoordinaattorin kanssa, jolloin vastaanotimme opiskelijakortit ja saimme ohjeita opiskeluun. Opiskeluun liittyvissä kysymyksissä sai helpoiten apua kysymällä kurssikavereilta, sillä vieraassa yliopistossa kiireisen koordinaattorin tavoittaminen tuntui hankalalta. Opiskelu oli kuitenkin hyvin järjestettyä UM:ssa ja sopeutumista helpotti, että UM:ssa käytettiin samaa opintomuotoa, Problem Based Learningia kuin kotona Tampereella.  

Paluulennot ostettiin muutamaa viikkoa ennen vaihdon loppumista. Loppuaika kuluikin hujauksessa: Tentti alkoi lähestyä, ja päivät meni kouluhommia tehdessä.  Olin valinnut valinnaiseksi kurssiksi Translational Neuroscience –kurssin, koska olimme juuri opiskelleet Suomessa hermoston toiminnan perusteet, ja halusin syventyä aiheeseen lisää. Kurssi yhdisti tieteellisen tutkimuksen ja yleisimpien neurologisten sairauksien teemoja. Kurssi oli reilusti vähätöisempi kuin monen valitsema Infectious diseases, mikä tuntui rennolta kun kesä oli jo pitkällä.  

Suomeen saavuttiin tentin jälkeisenä päivänä, joka oli lauantai, ja maanantaina alkoikin työt. Ei siis jäänyt paljoa aikaa laukkujen purkamiselle eikä toisaalta vaihdon loppumisen harmittelulle. Tentti tuntui menneen myös sen verran hyvin, ettei huoleta, ilmestyvätkö valinnaisen kurssin opintopisteet rekisteriin. 

Kokonaisuudessaan vaihto oli korvaamattoman hieno kokemus! Oli arvokasta päästä tutustumaan uusiin ihmisiin eri puolilta maailmaa, sillä ITM- linjalla opiskeli todella kansainvälistä porukkaa. Vaikka saavuttiinkin yliopistolle kesken lukukauden, paikalliset opiskelijat ottivat meidät suomalaiset ystävällisesti vastaan ja kutsuivat meitä mukaan bileisiin ja tapahtumiin. Paikallisilla opiskelijoilla oli ollut aiemmin keväällä ISN Maastricht –facebook-ryhmän porukalla, eli Maastrichtin yliopistoon keväällä saapuneiden vaihto-opiskelijoiden kesken orientaatioviikko, jossa he olivat tutustuneet toisiinsa jo hieman. Ei onneksi haitannut, vaikka meiltä meni orientaatioviikko sivu suun, sillä paikalliset lääkisopiskelijat ottivat meidät avosylin vastaan. 

Tuleville Maastricht-vaihtareille suosittelen ottamaan kaiken irti hyvästä sijainnista Keski-Euroopassa. Me olimme lähes joka viikonloppu reissussa: Luxemburgiin ja Brysseliin pääsi helposti ja nopeasti junalla, ja lisäksi Brysselistä sai halpoja lentoja kaikkialle Eurooppaan. Matkustelu aiheutti välillä paineita kouluhommien hoitamisen kanssa mutta oli ehdottomasti kaiken vaivan arvoista. Kavereiden kanssa tehdyt reissut jäävät varmasti mieleen yhtenä hienoimmista kokemuksista vaihdon aikana. 

Kansainvälisellä linjalla opiskellessa sai huomata oman englannin kielen taitonsa kohenevan huimaa vauhtia. Lähtötasoni englannissa oli melko hyvä englannin kielisen yläastetaustani vuoksi, mutta kielen käytöstä tuli vielä paljon sujuvampaa ja luonnollisempaa. Ensin jännitti aloittaa puheenvuoroja lääketieteellisistä aiheista tuutoristunnoissa englanniksi. Parin viikon jälkeen olin jo kuitenkin rohkaistunut, ja osallistuin keskusteluun jopa aktiivisemmin kuin Suomessa opiskellessani.