Opintosuunnan täsmentäminen johtamiskorkeakoulussa

Aikataulu

Opiskelijan opinto-oikeus täsmennetään johonkin tutkinto-ohjelman opintosuuntaan toisen lukuvuoden tammikuussa. Tätä varten on jätettävä asiaa koskeva sähköinen hakemus NettiOpsussa toisen lukuvuoden joulukuussa. Hakemuksessa opiskelija ilmoittaa ensisijaisuusjärjestyksessä kolme opintosuuntaa lukuun ottamatta politiikan tutkimuksen opiskelijoita, jotka ilmoittavat kaksi opintosuuntaa.

Hakuaika lukuvuonna 2017-2018 on 1.-15.12.2017. Opiskelijat saavat tiedon valinnan tuloksesta tammikuun puoliväliin mennessä.

Alta näet opintosuunnat ja valittavien kiintiöt tutkinto-ohjelmittain. Opintosuunta voi ylittää kiintiön, mikäli aikaisempina vuosina kiintiö ei ole tullut täyteen ja opintosuunta näkee kiintiön ylittämisen mahdollisena.

 

Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma

Hallintotieteiden tutkinto-ohjelmassa on viisi opintosuuntaa:

Hallintotiede

Hallinto on kaikkiin organisaatioihin ja yhteiskuntiin sisältyvä ilmiö. Hallinto huolehtii organisaatioiden ja yhteiskuntien olemassaolosta. Hallinto pyrkii siihen, että asiat saadaan tehdyksi tehokkaasti ja tuloksellisesti. Opinnoissa tarkastellaan hallinnon ja johtamisen luonnetta erilaisissa konteksteissa. Näkökulmina ovat toiminnan organisointi ja johtaminen, organisaatioiden toiminnan laatu ja sen parantaminen sekä toiminnan vaikuttavuus.

Hallintotieteen opintosuunnalla perehdytään syvemmin hallintotieteen kehitykseen, vertailevaan hallinnon tutkimukseen, johtamistutkimukseen sekä alan erityisteemoihin. Suuntautumisvaihtoehto antaa laajat valmiudet hallinnon tutkimukseen ja kelpoisuuden alan jatko-opintoihin.

Julkinen talousjohtaminen

Julkisen talousjohtamisen opintosuunnan tavoitteena on kouluttaa laaja-alaisia talousosaajia uudistuvan julkisen hallinnon tarpeisiin. Julkisen talousjohtamisen osaajien tulee ymmärtää kuntien ja valtiontalouden perusprosesseja sekä kyetä yhdistämään uudenlaisia rahoituksen, arvioinnin, tulosmittaamisen ja strategisen johtamisen malleja julkisen toiminnan erilaisiin ympäristöihin. Tätä osaamista tarvitsevat niin talousjohtajat kuin taloudellisesti ajattelevat yleisjohtajat ja asiantuntijat.

Tieteenalapohjaltaan julkisen talousjohtamisen opintosuunnan opinnot rakentuvat talous-, hallinto- ja politiikkatieteiden rajapinnalle. Opinnot suoritettuaan opiskelijat ymmärtävät uudistuvan talousajattelun merkityksen julkisella sektorilla ja heille on syntynyt monipuolinen näkemys siitä,

  • miten julkisen sektorin talous toimii ja miten sitä ohjataan valtionhallinnossa, kunnissa ja kaupungeissa, julkisen ja yksityisen rajapinnan organisaatioissa sekä Euroopan unionissa
  • miten laskentajärjestelmiä rakennetaan ja sovelletaan julkisorganisaatioiden johtamisessa
  • miten julkisen toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan, mitataan ja kehitetään
  • miten verovarojen käyttöä kontrolloidaan ja tarkastetaan 
  • miten julkisen hallinnon uusia toimintamalleja tarkastellaan talouden sekä talous- ja laskentainformaation näkökulmasta.

Opintosuunnasta valmistuvat tuntevat syvällisesti julkisen toiminnan taloudellisten voimavarojen suunnittelun, toimeenpanon ja valvonnan mekanismit. He osaavat paitsi julkisen toiminnan ja talouden periaatteet myös liiketalouden ajattelumallien soveltamisen julkiseen hallintoon.

Opintosuunnasta valmistuvien työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät. Tätä perustelevat sekä opintosuunnan taustalla olevien oppiaineiden hyvä työllistymishistoria että talousasiantuntijoiden kasvava tarve. Valmistuvat maisterit sijoittuvat vaativiin asiantuntija- ja esimiestehtäviin valtion, kuntien ja yritysten toimintayksiköihin niin kotimaassa kuin Euroopan unionin alueella.

Julkisoikeus

Julkisoikeuden opintosuunta kouluttaa julkisen hallinnon asiantuntijoita, joilla on kyky yhdistää oikeudellinen asiantuntemus hallinnon, talouden ja politiikan tuntemukseen. Tavoitteena on antaa opiskelijalle pääpiirteinen kokonaiskuva Suomen oikeusjärjestyksen rakenteesta ja sen eri lohkojen sisällöstä sekä perusteelliset tiedot julkista hallintoa säätelevästä oikeudellisesta normistosta. Normitieto pyritään kytkemään yhteiskunnallisiin ja toiminnallisiin yhteyksiinsä.

 Julkisoikeudessa perehdytään julkisen vallan käyttämistä sekä valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen oikeudellista rakennetta ja toimintaa koskeviin oikeusnormeihin. Osaamista täydennetään tiedoilla Suomen oikeusjärjestyksen rakenteesta, oikeusteoriasta sekä kansainvälisestä ja eurooppalaisesta oikeudesta. Opintojen rungon muodostavat hallinto-oikeuden ja valtiosääntöoikeuden opinnot. Kolmas opintopolku muodostuu kunnallisoikeuden opinnoista. Opiskelija voi kiinnostuksensa mukaan erikoistua myös esimerkiksi julkiseen eurooppaoikeuteen tai finanssihallinto-oikeuteen. Opintosuunta tarjoaa lisäksi mahdollisuuden opiskella yritysjuridiikkaa ja vero-oikeutta.

Julkisoikeuden opinnoissa opiskelija saa kokonaiskuvan:

  1. Suomen valtiollista järjestelmää ja sen toimintaa sekä eurooppalaista integraatiota sääntelevien oikeusnormien ja kansainvälisten sopimusten sisällöstä, taustasta ja tavoitteista; 
  2. valtion ja kunnan hallintojärjestelmien rakenteesta, toiminnasta ja toimintaperiaatteista sekä valtion, kuntien ja muun julkisen sektorin taloudesta
  3. yksityisen ja julkisen vallan välisistä suhteista;
  4. julkista hallintoa ja taloutta sääntelevien oikeusnormien sisällöstä, taustasta ja tavoitteista;
  5. hallinnollisen päätöksenteon ja hallinto-oikeudellisen ratkaisutoiminnan teoreettisista perusteista ja periaatteista;
  6. julkisoikeuden käsitteistöstä ja teorioista sekä julkisoikeudellisen tutkimuksen menetelmistä;
  7. niistä muiden tieteenalojen perusteista, joita tarvitaan julkisoikeudellista asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä ja julkisoikeudellisessa tutkimuksessa.

Kunta- ja aluejohtaminen

Ympäristöpolitiikka ja aluetiede

Elinympäristössämme tapahtuvista muutoksista seuraa koko ihmiskuntaa samoin kuin yksittäisiä ihmisiä ja ihmisryhmiä koskevia ongelmia. Sellaisia ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, alueelliset konfliktit, luonnonvarojen riittävyys sekä maankäytön ristiriidat. Muutosten tuomat haasteet ovat yhtä aikaa paikallisia ja globaaleja mutta niihin vastaaminen edellyttää erilaisia keinoja eri aluetasoilla.

Yhteiskunnallisten päätösten yhteydessä on tehtävä ympäristöä ja ihmisten toimintaehtoja koskevia valintoja, joiden seuraukset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen ja ovat vaikeasti ennakoitavissa – ympäristöön vaikuttavat ratkaisut ja toiminnot ovat politisoituneet.

Ympäristöpolitiikan ja aluetieteen opintosuunta kouluttaa ympäristöpolitiikan vaikutuskeinojen ja alueellisen muutoksen hallinnan asiantuntijoita. Alan osaamiselle on kasvava tarve sillä ihmisen ja ympäristön suhde muuttuu jatkuvasti talouden, politiikan, kulttuurin sekä luonnon prosessien vaikutuksesta.

Opintosuunnan kandidaattiopinnoissa tutustutaan keskeisiin ympäristön politisoitumiseen johtaviin alueellisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin syihin. Maisterin tutkinto syventää näkemystä yhteiskunnan ja ympäristön keskinäisistä sidoksista sekä politiikan vaikutuskeinoista. Koulutuksen perustana on laadukas tutkimus, joka tarkastelee yhteiskunnan ja ympäristön vuorovaikutusta yhdistäen ympäristöpolitiikan ja aluetieteen teoreettisia näkökulmia.


Opintosuuntakohtaiset opiskelijakiintiöt:

Hallintotiede 22 opiskelijaa

Julkinen talousjohtaminen 33 opiskelijaa

Julkisoikeus 33 opiskelijaa

Kunta- ja aluejohtaminen 22 opiskelijaa

Ympäristöpolitiikka ja aluetiede 22 opiskelijaa

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelmassa on kuusi opintosuuntaa:

Vakuutus ja riskienhallinta

Tampereen yliopisto tarjoaa ainoana yliopistona Suomessa mahdollisuuden suorittaa ylempi korkeakoulututkinto vakuutustieteissä. Opintosuunta antaa valmiudet toimia vakuutustoiminnan ja riskienhallinnan asiantuntija- tai esimiestehtävissä sekä valmistautua jatko-opintojen suorittamiseen vakuutustieteissä.

Vakuutustieteen oppiaineen ytimessä on riskin ja vakuutuksen käsitteet, joita hallitaan riskiteorian, vakuutustalouden/matematiikan ja rahoituksen välinein vallitsevan lainsäädännön määrittämässä toimintaympäristössä. Näkökulmina ovat liiketaloustiede ja yhteiskunnan tarpeista lähtevät lakisääteiset vakuutukset ja sosiaalivakuutus. Riskejä tarkastellaan niiden syntymekanismista, psykologisesta ja tilastollisesta luonteesta sekä riskienhallinnan prosessista lähtien.

Opintosuunnan painopistealueita ovat vakuutusliiketoiminta, työeläkkeet, vakuutusyhtiön sijoitustoiminta sekä riskienhallinta. Opetuksessa kiinnitetään huomiota vakuutusalan eri kehityssuuntiin ja teknisten sekä sosiaalisten innovaatioiden luomiin uusiin mahdollisuuksiin ja riskeihin. Opetuksessa pidetään myös tiukka yhteys vakuutusalan käytäntöön. Tässä tärkeän resurssin muodostavat vakuutus- ja finanssialan edustajat, jotka osallistuvat aktiivisesti opetustoimintaa. Lisäksi opintoihin sisältyy pakollinen työharjoittelu, joka mahdollistaa oman alan työkokemuksen kartuttamisen jo opiskeluvaiheessa, sekä väylän opitun teorian soveltamiseksi käytäntöön.

Markkinointi

Markkinointi on avainasemassa yritysten ja yhteisöjen toiminnassa. Markkinointi käsittelee asiakas- ja muiden sidosryhmäsuhteiden luomiseen, säilyttämiseen ja kehittämiseen liittyviä prosesseja. Markkinoinnin tavoitteena on luoda pitkäaikainen, vuorovaikutteinen ja molempia osapuolia hyödyttävä asiakassuhde, joka toimii yhä pidemmälle verkostoituvassa ja globalisoituvassa ympäristössä. Kaiken pohjana on asiakasorientoitunut ajattelu, jonka ytimenä on asiakkaiden syvällinen ymmärtäminen. Asiakaslupaus, asiakasarvo ja arvon yhteisluominen ovat keskeisiä markkinoinnin lähtökohtia. Markkinointi nähdään selvästi laajempana kuin yksittäisenä yrityksen tai yhteisön irrallisena toimintona – se on kokonaisvaltainen näkemys erilaisten resurssien integroimiseksi asiakkaan tukemiseksi.

Markkinoinnin osaamistavoitteena on tuottaa vahvaa asiakas-, verkosto- ja suhdeosaamista erityisesti merkitystään kasvattamassa olevassa palveluliiketoiminnassa. Markkinoinnin opetuksen ammatillisena osaamistavoitteena on antaa opiskelijalle tietoja ja valmiuksia yritysten ja muiden organisaatioiden markkinoinnin analysointiin, suunnitteluun, johtamiseen sekä tutkimiseen. Lisäksi opiskelijalle muodostuu kyky ymmärtää palveluliiketoiminnan luonnetta, merkitystä ja sen mahdollisuuksia kiristyvässä kilpailutilanteessa. Markkinoinnin opetuksen tieteellisenä osaamistavoitteena on antaa teoreettisia ja menetelmällisiä valmiuksia itsenäiseen tutkimustyöhön sekä mahdollistaa näiden valmiuksien hyödyntäminen jatko-opinnoissa. Valmistuttuaan opiskelija pystyy hankkimaan merkityksellistä tietoa markkinoista, tekemään suunnitelmia tätä tietoa hyväksi käyttäen ja johtamaan näiden suunnitelmien toteuttamista verkostoituvassa ja kansainvälistyvässä toimintaympäristössä.

Taloustiede

Taloustiede tutkii markkinataloutta ja sen toimintaa. Taloustieteen mikroteoria keskittyy ihmisten, yritysten ja muiden talousyksiköiden päätöksentekoon ja markkinamekanismeihin. Makroteoria puolestaan keskittyy kokonaisilmiöihin kuten rahatalouteen, talouskasvuun ja suhdannevaihteluihin. Taloustieteen tutkimus ja opetus nojautuvat matemaattis-tilastollisiin menetelmiin alan pitkien perinteiden muovaamaan tapaan.

Tampereen yliopistossa taloustieteen oppikirjat ja luentosisällöt ovat pitkälti yhteneväiset kansainvälisten huippuyliopistojen kanssa. Opetusta kehitetään erityisesti teorioiden ja tutkimusmenetelmien empiiristä sovellettavuutta sekä tutkintojen laaja-alaisuutta ja osaamisperusteisuutta painottaen. Taloustiede on perinteisenä yhteiskuntatieteenä kaikkien kauppa- ja liiketaloustieteiden kantaisä. Sillä on myös aina ollut tärkeä yhteiskunnallinen rooli. Taloustieteellinen tutkimus tuottaa perusteita niin yksityis- ja julkistaloudelliselle päätöksenteolle kuin mikro- ja makrotason talouspoliittiselle ohjailullekin. Kuuluminen harvojen Nobel-palkittujen tieteiden joukkoon kertoo taloustieteen yhteiskunnallisesta merkityksestä.

Lue lisää taloustieteen opiskelusta.

Yrityksen johtaminen

Yrityksen johtamisen opintosuunta antaa laaja-alaisen ymmärryksen yrityksen toiminnasta sekä käytännön valmiudet toimia erilaisissa yleisjohto- ja asiantuntijatehtävissä. Opintosuunta keskittyy johtajuuteen, yritysstrategioihin sekä erilaisiin organisaatiotapoihin liiketoimina ympäristössä. Johtajuuden opinnoissa käsitellään muun muassa esimiestaitoja, henkilöstön johtamista ja johtamisviestintää sekä johtoryhmä- ja hallitustyöskentelyä. Yritysstrategian opinnot käsittelevät erilaisia liiketoimintamalleja, strategioiden muotoutumista sekä toimialojen kehitystä. Organisointiin liittyen opiskellaan esimerkiksi ihmisten motivoitumista, organisaatiorakenteita ja –kulttuuria sekä organisaatioiden kehittämistä.

Yrityksen johtamisen kursseilla käytetään monenlaisia opetusmuotoja ja luodaan mahdollisuuksia oppia asioita erilaisilla tavoilla. Huomiota kiinnitetään niin yksilö- kuin ryhmätyöskentelyyn sekä esiintymis- ja kirjoitustaitojen kehittymiseen. Opintosuunnalla on kiinteät yhteydet alueen elinkeinoelämään. Yritysjohtajat osallistuvat kursseille sekä oppijoina että vierailevina luennoitsijoina. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua erilaisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin erityisesti tutkielmavaiheessa. Valmistuttuaan opiskelija pystyy analysoimaan ja kehittämään sekä omaa johtamisosaamistaan että yrityksen toimintaa soveltaen erilaisia teoreettisia näkökulmia. Opiskelija ymmärtää ihmisten merkityksen yrityksen menestymisessä ja osaa johtaa muutosprosesseja. Opintosuunta antaa valmiudet myös itsenäiseen tutkimus- ja kehittämistyöhön.

Yrityksen laskentatoimi

Laskentatoimen tehtävä on tuottaa informaatiota yrityksen taloudesta ja toiminnasta ja avustaa yrityksen tai muun organisaation johtoa, rahoittajia ja muita sidosryhmiä päätöksen teossa sekä toteuttaa tilivelvollisuutta yhteiskunnan eri organisaatiossa. Laskentatoimen opintosuunnan maisteriopetus perustuu nykyaikaiseen globaalin liiketoimintaympäristön tuntemukseen ja tieteelliseen tutkimukseen. Opetuksessa käytetään monipuolisia opiskelijalähtöisiä menetelmiä tavoitteena opiskelijan ammatillisten työelämävalmiuksien ja akateemisen asiantuntijuuden kehittyminen yrityksen laskentatoimen keskeisillä osa-alueilla tuloslaskennassa ja johdon laskentatoimessa. Opintoihin sisältyy myös talousjohdon asiantuntijuuden edellyttämä määrä yritysrahoitusta, laajat kieli- ja viestintäopinnot, metodiopintoja sekä vapaasti valittavia sivuaineopintoja. Tieteellisenä tavoitteena on tieteenalan teorian ja tutkimusmenetelmien hallinta siten, että opiskelija pystyy tekemään itsenäisesti tutkimustyötä ja voi halutessaan jatkaa opintojaan tohtoritutkintoon saakka.

Laskentaekonomialla on yrityselämässä vakiintunut ja arvostettu ammattikuva, ja lisääntyvässä määrin myös julkinen ja kolmas sektori ovat alkaneet hyödyntää laskentatoimen ammattilaisten osaamista. Tampereen yliopistosta valmistuneet laskentaekonomit ovat sijoittuneet työelämään suhdanteista riippumatta erittäin hyvin.

Yritysjuridiikka ja vero-oikeus

Yritysjuridiikan ja vero-oikeuden opintosuunnan opinnoissa yhdistyvät kauppatieteellisen ja oikeustieteellisen koulutuksen vahvuudet nykyajan työmarkkinoiden vaatimuksia vastaavaksi kokonaisuudeksi. Opiskelija voi kohdentaa erityisosaamistaan muiden liiketaloustieteellisten opintojen avulla esimerkiksi laskentatoimen, markkinoinnin ja yrityksen yleishallinnon parissa. Opintosuunnasta valmistuneella kauppatieteiden maisterilla on sekä juridista että liiketaloudellista erityisosaamista. Hänellä on laaja tietämys yritysjuridiikan erityiskysymyksistä sekä taitoa yhdistää oikeudellinen osaaminen liiketoiminnan tuntemukseen. Tällaiselle osaamisella on kysyntää monipuolisissa ja haastavissa asiantuntijatehtävissä sekä yrityksissä että julkisella sektorilla, kuten verohallinnossa.

Opintosuunnasta valmistuneiden työllisyystilanne onkin erinomainen. Yritysjuridiikan erikoistumisvaihtoehdossa perehdytään laaja-alaisesti yritystoimintaan liittyviin oikeudellisiin kysymyksiin, kuten yhtiö-, sopimus- ja markkinaoikeuteen. Tällaista asiantuntemusta tarvitaan mm. yrityksen johtamisessa, tilintarkastustehtävissä sekä monissa muissa vastaavissa asiantuntijatehtävissä. Vero-oikeuden erikoistumisvaihtoehdossa perehdytään syvällisesti vero-oikeudellisiin kysymyksiin. Opinnot kattavat monipuolisesti yritys-, henkilö- ja kansainvälisen verotuksen eri osa-alueet. Valmistuneet työllistyvät verotksen asiantutnija- ja johtotehtäviin mm. kansainvälisten tilintarkastusyhteisöjen, suurten yritysten ja verohallinnon palvelukseen.

 

Opintosuuntakohtaiset opiskelijakiintiöt:

Yrityksen johtaminen 22 opiskelijaa

Yrityksen laskentatoimi 33 opiskelijaa

Markkinointi 22 opiskelijaa

Taloustiede 33 opiskelijaa

Yritysjuriikka ja vero-oikeus 22 opiskelijaa

Vakuutus ja riskienhallinta 17 opiskelijaa

 

Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma

Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmassa on kaksi opintosuuntaa:

Kansainvälisen politiikan opintosuunta

Kansainvälinen politiikka tutkii nopeasti muuttuvaa maailmaa ja tarjoaa välineitä sen ymmärtämiseen ja muuttamiseen. Tieteenalana se on yhteydessä politiikan tutkimukseen mutta on samalla poikkitieteellinen ja laaja-alainen. Sen tutkimuskohteet eivät rajoitu vain valtioiden väliseen vuorovaikutukseen tai sodan ja rauhan kysymyksiin vaan kattavat koko monimuotoisen kansainvälisen ilmiökentän ja sitä koskevan käsitteistön ja teoriat.

Tampereen yliopistossa tieteenalalla on valtakunnallisesti vahva profiili, joka vaalii tätä laaja-alaisuutta ja samalla yhdistää teoriaa ja käytäntöä. Tutkimus ja opetus kohdistuvat kansainväliseen yhteisön eri tasoihin alkaen lokaalista aina globaaliin, perinteisiä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä unohtamatta. Opetuksessa sovelletaan poikkitieteellistä ja teoreettisesti pluralistista lähestymistapaa yhä monimutkaisemmiksi muuttuviin kansainvälisiin kysymyksiin, ongelmiin ja toimintaympäristöön. Maisteriopinnot on suunniteltu siten, että opiskelija kykenee tieteenalan laaja-alaisuuden puitteissa erikoistumaan ja keskittymään pro gradu -tutkielmaansa ja sitä tukeviin opintoihin. Erikoistumisalueita ovat maailmanpolitiikka, rauhan- ja konfliktintutkimus sekä Eurooppa-tutkimus (mukaan lukien Venäjä ja muu laajempi Eurooppa). Nämä alat käsittävät myös kansainvälisen ympäristö- ja energiapolitiikan kysymyksiä.

Työelämävalmiuksia tuetaan tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin ja vieraskieliseen opetukseen sekä esim. ulkoministeriössä ja kansainvälisissä järjestöissä tapahtuvaan työharjoitteluun.

Valtio-oppi

Tampereen yliopiston valtio-opin maisteriopinnoissa politiikkaa, sen erilaisia ilmenemismuotoja ja muutosta tutkitaan ja opetetaan laaja-alaisesti. Maisteriopinnoissaan opiskelija voi erikoistua poliittiseen ajatteluun, retoriikkaan ja kommunikaatioon, poliittisiin ideologioihin ja käsitteisiin, kansalaisten poliittiseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen, kansalaisyhteiskuntaan ja puolueisiin, poliittisiin instituutioihin ja päätöksentekoon paikallisella, kansallisella, Euroopan ja globaalilla tasolla. Erityisesti huomiota kiinnitetään Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen painopistealueisiin – poliittinen osallistuminen (vaalit, puolueet, kansalaisyhteiskunta), Euroopan integraatio ja EU, energiapolitiikka – sekä politiikan uusiin osallistumismuotoihin ja lisääntyneen kansainvälistymisen yhteydessä esiintyviin epävarmuuden, hallittavuuden ja demokratian haasteisiin. Maisteriopintojen erikoistumisalueet voidaan valita myös siten, että opinnoissa korostuu tieteidenvälisyys lähitieteiden kanssa. Valtio-opin maisteriohjelmassa voidaan tällöin hyödyntää esimerkiksi aluetieteen, filosofian, hallintotieteiden, kansainvälisen politiikan, kansantaloustieteen, kunnallistieteen, oikeustieteiden tai tiedotusopin teorioita, opetusta ja näkökulmia.

Maisteriopinnot on suunniteltu siten, että opiskelija kykenee tämän laaja-alaisuuden puitteissa keskittymään mahdollisimman täysipainoisesti pro gradu -tutkielmaansa ja sitä tukeviin opintoihin. Maisteriopinnot aloitettuaan opiskelija sopii opintojensa suorittamisesta syventävien opintojen vastuuopettajan ja/tai pro gradu –tutkielmansa ohjaajan kanssa henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) pohjalta. 

Valtio-opin maisteriopinnot suoritettuaan opiskelija on perehtynyt monipuolisesti politiikan tutkimuksen teoreettisiin lähestymistapoihin ja metodeihin. Ennen kaikkea opiskelija saavuttaa syvällisen teoreettisen osaamisen ja käytännön asiantuntijuuden valitsemaltaan politiikan erikoistumisalueelta. Opiskelija hallitsee sekä tieteelliseen argumentaation että itsenäisen tutkimustyön. Opiskelija kykenee kriittisesti arvioimaan erikoistumisalueensa tieteellistä keskustelua sekä soveltamaan asiantuntijuuttaan alan yhteiskunnalliseen kehitykseen ja keskusteluun.

Valtio-opin maisterit ovat työllistyneet kunnallis- ja valtionhallinnon lisäksi kansalaisjärjestöjen, Euroopan unionin ja kansainvälisten organisaatioiden, median sekä kotimaisten ja kansainvälisten yritysten palvelukseen. Maisteriopintoihin sisältyvän vapaaehtoisen työharjoittelun kautta opiskelija kehittää kykyään poliittisten ilmiöiden analysointiin sekä teoreettisen tiedon soveltamiseen käytännössä. Valtio-opin maisteriopinnot antavat täten erinomaiset valmiudet menestyksekkäälle työuralle.

Opintosuuntakohtaiset kiintiöt

Mikäli opiskelijat jakautuvat epätasaisesti opintosuuntien välille, voidaan suositumpaan opintosuuntaan valita enintään 60% kaikista hakijoista.

Opintosuunnan täsmentämisen perusteet kiintiön täyttyessä

Mikäli johonkin opintosuuntaan hakee edellä mainittuja enimmäiskiintiöitä enemmän opiskelijoita, eikä opintosuunta voi valita kaikkia ilmoittautuneita, valitaan opiskelijat opintosuoritusten ja opinnoissa osoitetun opintomenestyksen perusteella.

Pistelaskuun otetaan mukaan kaikki hakuajan päättymiseen mennessä suoritetut opintojaksot, jotka opiskelija on suorittanut kyseiseen tutkintoon opiskeluoikeuden saamisen jälkeen Tampereen yliopistossa, Tampereen yliopiston vaihtoyliopistossa, ristiinopiskeluna, JOO-opinto-oikeudella tai avoimina yliopisto-opintoina muussa suomalaisessa yliopistossa. Muualla suoritetut opinnot tulee olla sisällytettynä Tampereen yliopiston opintorekisteriin hakuajan päättymiseen mennessä.

Vertailuluku muodostetaan siten, että kaikkien suoritettujen opintojaksojen arvosanoista lasketaan painotettu keskiarvo ja se kerrotaan opintopisteiden määrällä. Opintopisteisiin lasketaan myös ilman arvosanaa (HYV) rekisteröidyt opintojaksot.

Esimerkki:

Opiskelija, joka on suorittanut 100 opintopistettä (painotetulla) keskiarvolla 3,0 saa vertailuluvukseen 300.
Opiskelija, joka on suorittanut 80 opintopistettä (painotetulla) keskiarvolla 3,9 saa vertailuluvukseen 312.

Jos useamman opiskelijan pistemäärä on sama, ratkaisee opintomenestys haettavan opintosuunnan opinnoissa. Suoritetuista opintojaksoista lasketaan opintopisteillä painotettu keskiarvo.

Jos opiskelijaa ei voida valita mihinkään hänen ilmoittamaansa opintosuuntaan, hänelle täsmennetään opintosuunta henkilökohtaisen ohjauskeskustelun jälkeen.

Jos opiskelija on suorittanut aiemman korkeakoulututkinnon tai soveltuvia opintoja ennen kyseessä olevan opinto-oikeuden saamista, voi hän hakeutua opintosuuntaan jo ensimmäisenä opiskeluvuotena. Tässä tapauksessa vertailukerroin lasketaan siten, että ensimmäisen syyslukukauden pistekertymä kerrotaan kolmella. Opiskelijan tulee ennen opintosuuntiin hakeutumista olla yhteydessä opintokoordinaattoriin.

Esimerkki:
Opiskelija, joka on suorittanut hallintotieteiden perusopinnot ja aineopintoja aiemman opiskeluoikeuden puitteissa (esim. avoin yliopisto) ja suorittaa ensimmäisen syksyn aikana 30 op (opintopisteillä painotetulla) keskiarvolla 3,0 saa vertailuluvukseen 270 (30×3×3).

Opintosuunnan täsmentämisen lykkääminen

Lykkäystä opintosuunnan täsmentämiseen voi saada yhden lukuvuoden sairauden tai muiden painavien syiden perusteella. Lykkäyshakemus tulee jättää tiedekunnan opintopalveluihin opintopäällikölle osoitettuna viimeistään kaksi viikkoa ennen hakuajan alkamista. Vapaamuotoiseen lykkäyshakemukseen tulee liittää asianmukaisesti oikeaksi todistetut asiakirjat, joista hakemuksen perusteet ilmenevät.

Asepalveluksen tai muun syyn, joka mahdollistaa ensimmäisen lukuvuoden poissalon, vuoksi poissaololukuvuoden viettäneen opiskelijan ei tarvitse anoa erikseen lykkäystä, vaan opiskelija katsotaan automaattisesti ensimmäisen vuoden opiskelijaksi.

Opiskelija ei voi valmistua kandidaatiksi tai maisteriksi ennen kuin on hakenut opintosuunnan täsmentämistä. Opintosuunta voidaan täsmentää vain hakuaikana. Opiskelijalle lasketaan vertailuluku aina edellisten kolmen lukukauden opintosuorituksista.

Opintosuunnan vaihtaminen

Opiskelija voi perustellusta syystä hakea opintosuunnan vaihtoa (pääsääntöisesti kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen). Opiskelija voi hakea siirtymistä ainoastaan sellaiseen opintosuuntaan, johon hänen suorittamansa opinnot antavat edellytykset. Lisäksi vastaanottavassa opintosuunnassa on oltava tilaa ja sen on oltava valmis ottamaan opiskelija. Tiedekunnan dekaani päättää opintosuunnan lausunnon perusteella opiskelijan hyväksymisestä hakemaansa opintosuuntaan tai hakemuksen hylkäämisestä. Opintosuunnan vaihtoa tulee hakea yhteishaun hakuaikana.

Opintosuunnan uudelleen täsmentäminen kandidaattiopintojen kuluessa on poikkeuksellista. Vapaamuotoinen hakemus tulee jättää opintosuuntahaun aikana. Asiasta kannattaa aina keskustella etukäteen opintokoordinaattorin/opintopäällikön kanssa.

Opintosuunnan täsmentäminen maisteriohjelmiin hakeuduttaessa

Johtamiskorkeakoulussa on tarjolla englanninkielisiä ja suomenkielisiä maisteriohjelmia, jotka eivät ole tutkinto-ohjelmien opintosuuntia. Maisteriohjelmaan tähtäävän tulee hakea opintosuunnan täsmentämistä normaalisti. Maisteriohjelmaan tähtäävän on hyvä huomioida kyseisen maisteriohjelman tarkat valintaperusteet.

Opintonsa ennen vuotta 2015 aloittaneet

Mikäli olet aloittanut opintosi ennen vuotta 2015 eikä opintosuuntaasi ole täsmennetty, ole välittömästi yhteydessä opintokoordinaattoriin. Opintosuuntasi täsmennetään yllä olevia periaatteita noudattaen, kuitenkin niin, että vertailuluvussa huomioidaan kolmen viimeisimmän läsnäololukukauden opinnot.