Väitöskirja

Tällä sivulla kerrotaan väitöskirjan muotoa koskevista yleisistä säädöksistä, tiedekuntien väitöskirjoille asettamista kriteereistä, väitöskirjan esitarkastusprosessista ja väitöskirjan julkaisemisesta ja väitöstilaisuudesta.

Nämä ohjeet on myös luettavissa sivulla tutkintoja koskevat yleiset määräykset, jossa ne on koottu tiedekuntakohtaisiksi pdf-tiedostoiksi.

Osassa tiedekunnista väitöskirjan tulee saada jatkokoulutustoimikunnan puolto ennen kuin väitöskirja lähtee esitarkastukseen. Jatkokoulutustoimikuntien tehtäviin ja kokousaikatauluihin voit tutustua tiedekuntien sivuilla.

Lue tarkemmin tohtoriopintojen ohjauksesta.

Lue tarkemmin tältä sivulta:

Väitöskirjan muoto

Väitöskirjan kieli

Esitarkastus

Väittelylupa

Kustos, vastaväittäjä, arviointiryhmä sekä väitöstilaisuuden ajankohta

Väitöskirjan julkaiseminen ja väitöskirjan julkisuus

Väitöstilaisuus

Väitöskirjan hyväksyminen ja arviointi

Tutkintotodistus

Väitöskirjan muoto

Väitöskirjan muotoa koskevat yleiset säädökset on esitetty Valtioneuvoston asetuksessa 794/2004 (luku 5, 22 §) ja 1039/2013 (§21, 22 ja 26) . Väitöskirjan tulee täyttää nämä kriteerit.

Tohtorin tutkinnon opinnäytteenä jatko-opiskelijan on laadittava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisessa väitöstilaisuudessa.

Väitöskirjan tulee olla itsenäinen omaan tutkimustyöhön perustuva tieteellinen tutkimus, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi väitöstilaisuudessa. Aikaisemmin julkaistua monografiaa ei voida hyväksyä väitöskirjaksi.

Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa sekä osoittaa kriittistä ajattelua, oman tieteenalan syvällistä tuntemusta, metodien hallintaa ja soveltamiskykyä.

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko yhtenäinen käsikirjoitus (monografia) tai tutkimus, jonka muodostavat samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevät tieteelliset julkaisut tai julkaistavaksi hyväksytyt käsikirjoitukset (artikkeliväitöskirja) ja näistä laadittu yhteenveto, taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ.

Artikkeliväitöskirjan tulee muodostaa tutkimuskokonaisuus, jonka tavoitteet, menetelmät ja tutkimustulokset esitetään yhteenvedossa. Tutkimuskokonaisuuteen kuuluvien artikkelien määrästä ohjeistetaan tiedekunnan tasolla samoin kuin siitä tuleeko artikkelien olla esitarkastukseen jätettäessä jo julkaistu vai hyväksytty julkaistavaksi. Artikkeliväitöskirja muodostuu kolmesta osasta: johdanto, artikkeliosa ja päätelmät. Jokaisen artikkelin tulee erikseenkin tarkasteltuna sisältää uusia tuloksia tai näkökulmia.

Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, mikäli väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tutkimuksen tekijän on annettava kirjallinen selvitys osuudestaan yhteisjulkaisuihin samalla, kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi. Mitä väitöskirjasta on säädetty, sovelletaan myös tässä tarkoitettujen julkaisujen ja tiivistelmäartikkelin yhdessä muodostamaan kokonaisuuteen. Artikkeliväitöskirja ei voi sisältää tekijän aikaisemman väitöskirjan osia.

Johtamiskorkeakoulu

Tekstiä

Kasvatustieteiden tiedekunta

Väitöskirja (180 op)

Väitöskirja on itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä tutkimus, joka tarkastetaan julkisesti väitöstilaisuudessa.

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä yhtenäinen tutkimus (monografia) tai samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien tieteellisten julkaisujen tai julkaistavaksi hyväksyttyjen artikkelikäsikirjoitusten ja niistä laaditun yhteenvedon muodostama tutkimuskokonaisuus.

Väitöskirja voidaan kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai kasvatustieteiden tiedekunnan hyväksymällä muulla kielellä.

Artikkeliväitöskirja

Artikkeliväitöskirja koostuu johdannosta, 3-5 samaan aihepiiriin kuuluvasta tieteellisestä artikkelista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksesta ja yhteenvedosta. Johdannossa esitetään väitöstutkimuksen tavoitteet ja teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat, määritellään kokonaisuuden tavoitteet ja kerrotaan, miten artikkelit liittyvät toisiinsa ja millaisen kokonaisuuden ne muodostavat. Yhteenvedossa kootaan yhteen osatutkimusten keskeiset tulokset ja johtopäätökset sekä arvioidaan tutkimustulosten yhteiskunnallista ja kasvatustieteellistä merkitystä.

Julkaistut tai julkaistavaksi hyväksytyt artikkelit sijoitetaan liitteiksi yhteenvetoraportin loppuun. Vaihtoehtoisesti artikkelit voidaan sijoittaa myös johdannon ja yhteenvedon väliin. Vähintään kolmen väitöskirjaan sisältyvän artikkelin on oltava julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi tieteellistä vertaisarviointia käyttävissä aikakauslehdissä tai kokoomateoksissa. Kaikkien julkaisujen tai julkaistaviksi hyväksyttyjen artikkelien tulee täyttää tieteellisen tekstin vaatimukset, ja jokaisen julkaisun tulee erikseen tarkasteltuna sisältää uusia tuloksia tai näkökulmia. Toisilleen läheisiä aiheita käsittelevissä artikkeleissa voidaan kuitenkin sallia lievää toistoa tai päällekkäisyyttä. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, mutta väittelijän tulee olla ensimmäisenä kirjoittajana vähintään kolmessa artikkelissa.

Tekijä toimittaa artikkelit esitarkastukseen ilman muokkausta tai uudelleen kirjoittamista. Kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi, tekijän on esitettävä luettelo siitä, missä artikkelit on julkaistu tai hyväksytty julkaistaviksi. Samassa yhteydessä on yhteisjulkaisujen osalta esitettävä kirjallinen selvitys väittelijän roolista ja vastuista yhteisjulkaisuissa. Ennen painatusluvan saamista tutkijan on osoitettava, että hänellä on tarvittavat luvat artikkelien käyttöön osana artikkeliväitöskirjan yhteenvetoraporttia.

Artikkeliväitöskirjaksi tarkoitettua raporttia arvioitaessa esitarkastajat esittävät arvionsa koko väitöskirjan tieteellisestä tasosta (artikkelit ja yhteenveto). Lausunnossa kiinnitetään huomiota siihen, muodostuuko tutkimuksen osista väitöskirjan määritelmän täyttävä, riittävän yhtenäinen ja laaja kokonaisuus.

Luonnontieteiden tiedekunta

Artikkeliväitöskirjan tulee koostua riittävästä määrästä referee-menettelyssä vertaisarvioituja korkeatasoisia julkaisuja.

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta

Väitöskirjaksi tarkoitetun opinnäytteen tulee olla tieteellinen esitys tutkinnon alaan kuuluvasta aiheesta. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko monografiaväitöskirja tai ns. osajulkaisuväitöskirja, johon kuuluu useita yhtenäisen kokonaisuuden muodostavia tieteellisiä artikkeleita ja niistä laadittu yhteenveto, joka muodostaa varsinaisen väitöskirjan.

Monografiaväitöskirja on yksin väittelijän nimissä oleva tieteellinen esitys, joka perustuu itsenäisen tutkimustyön aikaisemmin julkaisemattomiin tuloksiin.

Osajulkaisuväitöskirjan yhteenveto-osa on aina väittelijän itsensä laatima. Sen sijaan julkaisuihin voi kuulua myös usean tekijän yhteisjulkaisuja, jos väittelijällä on niissä selvä itsenäinen osuus.

Väittelijän tulee olla pääsääntöisesti artikkelin ensimmäinen tai jaettu ensimmäinen kirjoittaja vähintään kahdessa osatyössä.

Pääsääntöisesti julkaisua saa käyttää vain yhden väitöskirjan osana. Ensimmäisellä kirjoittajalla on etuoikeus julkaisun käyttämiseen väitöskirjassaan. Mikäli joku muu haluaa käyttää ko. julkaisua väitöskirjassaan, tulee siihen saada kirjallinen suostumus kaikilta kirjoittajilta ja työn ohjaajalta. Perustellusta syystä väitöskirjaan voi sisältyä osajulkaisuja, joita on käytetty tai tullaan käyttämään myös toisen väitöskirjan osatyönä. Jos tällaisia osajulkaisuja on enemmän kuin yksi, tulee asia hyväksyttää jatkokoulutustoimikunnassa etukäteen ennen esitarkastajien nimeämistä. Yhteistä osajulkaisua käyttävien väittelijöiden sekä heidän ohjaajiensa tulee tehdä yhteinen kirjallinen selvitys kummankin väittelijän osuudesta ko. tutkimuksen tekemisessä ja julkaisun laadinnassa ja toimittaa se jatkokoulutustoimikunnalle ennen esitarkastajien nimeämistä sekä väitöskirjan käsikirjoituksen liitteenä esitarkastajille. Väitöskirjan osajulkaisuna voi myös käyttää systemaattista kirjallisuuskatsausta, mikäli se tuottaa uutta tietoa, sisältää analyyttisellä menetelmällä tuotetun synteesin eikä ole ainoastaan kuvaileva.

Väitöskirjassa painettavien julkaisujen tulee olla joko julkaistu tai hyväksytty julkaistaviksi tieteellisissä vertaisarviointia (referee-järjestelmää) käyttävissä aikakauslehdissä tai -kirjoissa. Väitöskirjan käsikirjoitus voidaan lähettää esitarkastajille, vaikka yksi julkaistavaksi lähetetty osajulkaisu on vailla painettavaksi hyväksymistä. Kun väittelijä toimittaa käsikirjoituksensa jatkokoulutustoimikunnalle esitarkastajien nimeämistä varten, mukaan on liitettävä hyväksymisilmoitus niistä osajulkaisuista, jotka on hyväksytty julkaistavaksi, mutta joita ei vielä ole julkaistu tieteellisissä aikakauslehdissä.

Viestintätieteiden tiedekunta

Artikkeliväitöskirjan tulee koostua riittävästä määrästä referee-menettelyssä vertaisarvioituja korkeatasoisia julkaisuja. Riittävä määrä on 3–5 artikkelia laajuudesta ja julkaisun tasosta riippuen. Epäselvissä tilanteissa artikkelien riittävän määrän ratkaisee dekaani konsultoituaan tohtoriohjelman vastuuhenkilöä.

Taiteellinen väitöstutkimus

Taiteellinen väitöstutkimus koostuu taiteellisesta tai käytännöllisestä ja reflektiivisestä osasta.Väitöstutkimuksen taiteellinen tai käytännöllinen osa voi olla joko itsenäinen taiteellinen työ tai sarjataiteellisia töitä sekä omasta taiteellisesta työskentelystä nousevien menetelmien ja käsitteiden kokeilua taitutkimista muulla tavoin, esimerkiksi pedagogiikan kautta. Taiteellisen tai käytännöllisen työn ja siihenliittyvän reflektiivisen osan tulee yhdessä muodostaa taiteilijan kehitystä kuvaava, tukeva ja edistävä kokonaisuus. Reflektiivinen osa toteutetaan joko kirjallisessa tai erilaisia medioita yhdistelevässä muodossa. Taiteellinen väitöstutkimus on mahdollista tehdä myös osana ryhmää, jossa on useampia tutkijoita tai tohtoriopiskelijoita.

Opinnäytteiksi tarkoitetut taiteelliset ja käytännölliset osat esitarkastetaan niiden toteuttamisenyhteydessä. Ne on esitettävä julkisesti ja tallennettava opin- ja taidonnäytteen tarkastamista varten niidenmahdollisimman hyvin välittävällä ja teknisesti riittävällä tasolla.

Väitöstutkimuksen reflektiivinen osa voi olla suomen- tai englanninkielinen.

Taiteellisen työn sijaan teatteritaiteen tohtorin tutkinnon opinnäyte voi olla myös väitöskirja, joka liittyyteatterialan koulutukseen tai näyttelijäntyön kannalta johonkin muuhun keskeiseen aiheeseen. Tässätapauksessa on voimassa se, mitä väitöskirjasta, sen puolustamisesta ja tarkastamisesta yleisesti määrätään.

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Tekstiä

Väitöskirjan kieli

Väitöskirja kirjoitetaan joko suomen kielellä tai jollakin vieraalla kielellä. Tiedekuntakohtaiset ohjeet löydät alta.

Osa tiedekunnista myöntää tukea väitöskirjan kielentarkastukseen, kun väitöskirja kirjoitetaan vieraalla kielellä (ei koske kielten tohtoriohjelman opiskelijoita). Kielentarkastusapurahojen myöntämiskäytännöt löydät Apurahat-sivulta.

Johtamiskorkeakoulu

Lisensiaatintutkimuksen  ja  väitöskirjan  voi  kirjoittaa  suomeksi,  ruotsiksi,  englanniksi  tai  tiedekuntaneuvoston  hyväksymällä  muulla  kielellä. Suomenkielisessä  väitöskirjassa tulee olla tiivistelmä suomeksi ja englanniksi. Muussa kuin suomenkielisessä väitöskirjassa tulee olla väitöskirjan kielellä olevan tiivistelmän lisäksi suomenkielinen tiivistelmä.

Kasvatustieteiden tiedekunta

Väitöskirja voidaan kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai kasvatustieteiden tiedekunnan hyväksymällä muulla kielellä.

Luonnontieteiden tiedekunta

Väitöskirja voidaan kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tieteenalayksikön hyväksymällä muulla kielellä. Käsikirjoituksen kielen tulee olla sama kuin väitöskirjan.

Väitöskirjan tekijän tulee huolehtia siitä, että käsikirjoituksen kieliasu on moitteeton.

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta

Suositellaan käsikirjoituksen kieliasun tarkistamista ennen esitarkastukseen toimittamista.

Viestintätieteiden tiedekunta

Väitöskirja tai artikkeliväitöskirjan johdanto kirjoitetaan suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai jollakin muullakielellä siten kuin opinto- ja ohjaussuunnitelmassa sovitaan. Käsikirjoituksen kielen tulee olla sama kuin väitöskirjan. Artikkeliväitöskirja voi sisältää eri kielillä kirjoitettuja julkaisuja.  Väitöskirjan tekijän tuleehuolehtia siitä, että käsikirjoituksen kieliasu on moitteeton. Suomenkieliseen väitöskirjaan on liitettävä lyhyt (2–3 sivua) englanninkielinen tiivistelmä ja muunkieliseen väitöskirjaan suomenkielinen tiivistelmä. Julkisessa tarkastuksessa on käytettävä suomen kieltä tai kieltä, jolla väitöskirja on kirjoitettu, tai muuta kieltä siten kuin väittelijä ja kustos vastaväittäjän kanssa sopivat.

Taiteellisen väitöstutkimuksen reflektiivinen osa voi olla suomen- tai englanninkielinen.

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

dd

Esitarkastus

Väitöskirjatutkimus tarkastetaan kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen on esitarkastus ja toinen väitöstilaisuus.

Tampereen yliopiston rehtori on päättänyt, että kaikkien esitarkastukseen jätettävien väitöskirjojen ja lisensiaattitutkielmien alkuperäisyys tarkastetaan Turnitin -plagiaatintunnistusohjelmalla. Tarkastusmenettelystä tehdään merkintä opinnäytteeseen. Katso ohjeet järjestelmän käytöstä.

Ennen tarkastusprosessin aloittamista tohtoriopiskelijan tulee varmistaa, että hänellä on tekijänoikeus väitöskirjaansa sisältyviin kuviin, taulukoihin tai muuhun aineistoon, tai että hän on hankkinut verkkojulkaisuluvan tällaiseen aineistoon (esim. artikkeliväitöskirjan artikkelit). Väitöskirjatutkijan kannattaa myös perehtyä ajoissa väitöskirjan julkaisemisen oppaaseen kirjaston ohjesivulla.

Tietoa tekijänoikeudesta löytyy esimerkiksi seuraavilta www-sivustoilta: Minedu.fi, Kopiosto, Kopiraitti,  ja Tekijänoikeus.fi.

Tohtoriopiskelijan on oltava kirjoilla läsnä olevana koko tarkastusprosessin ajan.

Johtamiskorkeakoulu

Väitöskirja  voidaan  jättää viralliseen  esitarkastukseen,  kun  väitöskirjan  ohjaaja/ohjaajat ja oppialan edustaja puoltavat esitarkastuksen käynnistämistä. Väitöskirjaksi aiottu käsikirjoitus on esitarkastusta ja julkaisuluvan saamista varten jätettävä johtamiskorkeakoulun kansliaan kolmena  täydellisenä  kappaleena, joista kaksi sidottuna tai kansioituna. Esitarkastukseen jätetyn käsikirjoituksen on oltava myös esitysteknisesti ja kieliasultaan viimeistelty.

Tiedekuntaneuvosto määrää tutkimukselle vähintään kaksi, pääsääntöisesti oman yliopiston ulkopuolista  esitarkastajaa. Väitöskirjatyön ohjaaja ei  voi toimia esitarkastajana eikä vastaväittäjänä. Esitarkastajilla tulee pääsääntöisesti olla vähintään dosentin pätevyys tai muulla tavoin osoitetut vastaavantasoiset tieteelliset ansiot. Esitarkastajia pyydetään antamaan perusteltu kirjallinen lausuntonsa siitä, katsovatko he käsikirjoituksella olevan sellainen tieteellinen arvo, että lupa sen julkaisemiseen väitöskirjana voidaan antaa.

Väitöskirjan tekijälle on ennen esitarkastajien ja vastaväittäjän valintaa varattava tilaisuus antaa lausuntonsa esitarkastajien tai vastaväittäjän esteellisyydestä.

Johtamiskorkeakoulun ohjeet esitarkastajille (LINKKI)

Kasvatustieteiden tiedekunta

Väitöskirjan esitarkastusprosessi

Väitöskirjaksi tarkoitettu käsikirjoitus toimitetaan yhtenä täydellisenä pdf-tiedostona kasvatustieteiden tiedekunnan opintokoordinaattorille esitarkastukseen lähettämistä varten (ks. myös väittelijän käytännön ohjeet).

Käsikirjoituksen jättämisen yhteydessä ohjaaja toimittaa opintohallintoon allekirjoittamansa raportin työn Turnitin-tarkastuksesta.

Esitarkastajat

Tiedekuntaneuvosto tai tiedekunnan delegointipäätöksen mukaisesti tiedekunnan dekaani nimeää väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen esitarkastajat työn ohjaajan kanssa keskusteltuaan. Tutkimukselle nimetään vähintään kaksi esitarkastajaa. Molempien esitarkastajien tulee olla tiedekunnasta riippumattomia ja lisäksi toisen tulee olla riippumaton Tampereen yliopistosta. Vähintään toisella on dosentin arvo tai vastaavat tieteelliset ansiot ja toisellakin tohtorin tutkinto. Väitöskirjatyön ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Esitarkastajien esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain (434/2003) 27 §:ssä ja 28 §:ssä säädetään. Tutkimuksen tekijälle on varattava ennen esitarkastajien valintaa tilaisuus vastineen antamiseen.

Esitarkastus

Esitarkastuksen tarkoituksena on varmistaa ennen julkaisuluvan myöntämistä, että tutkimuksen käsikirjoitus täyttää väitöskirjalle asetetut tieteelliset ja muodolliset vaatimukset. Esitarkastajia pyydetään antamaan perusteltu kirjallinen lausunto siitä, katsovatko he käsikirjoituksella olevan sellainen tieteellinen arvo, että sen julkaisemiseen väitöskirjana voidaan antaa lupa. Esitarkastajat voivat kirjoittaa myös yhteislausunnon.

Esitarkastajien lausunnon tulee olla perusteltu, kirjallinen lausunto, jossa otetaan kantaa seuraaviin seikkoihin:

  • Tutkimuksen yleinen luonne

    • mihin tieteelliseen keskusteluun tutkimus liittyy

  • Tutkimusaihe ja kysymyksenasettelu

    • tieteellinen painoarvo ja informaatioarvon merkityksellisyys sekä omintakeisuus ja ajankohtaisuus

  • Tutkimusalan tuntemus

    • kirjallisuuskatsaus laajuus ja sisällön tasapainoisuus ja riittävyys; kirjallisuusviitteiden ajankohtaisuus ja kattavuus; kirjallisuuden hallinta kriittisellä otteellaan

    • aikaisemmat tutkimukset samasta aiheesta; aikaisempien julkaisujen ansioiden ja heikkouksien erittelemistaito

    • tekijän itsenäinen osuus tutkimuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa

  • Aiheen teoreettinen hallinta ja käsitteellinen selkeys

  • Menetelmät.

    • menetelmien luotettavuus; luotettavuuden arviointi

    • metodologinen näkökulma ja metodin sopivuus; omintakeisuus ja vaikeusaste

  • Aineisto

    • aineiston laatu, laajuus ja soveltuvuus tutkimusongelman selvittämiseksi

    • aineiston keruu ja opinnäytetyön tekijän osuus aineiston jatkokäsittelyssä

  • Tutkimuksen eettisyys

  • Tulokset ja johtopäätökset

    • arvio tulosten luotettavuudesta, uutuusarvosta ja tieteellisestä merkityksestä

  • Pohdinta- ja johtopäätösosassa osoitettu kypsyys

    • pohdintaosan asiallisuus, kriittisyys ja selkeys

  • Tutkimuksen jäsentely, esitystapa ja muotoseikat

    • johdonmukaisuus, tyyli ja kieli

Loppulauseena esitarkastajan tulee puoltaa tai ilmoittaa, että hän ei puolla (lausunnossa esitetyt perusteet) tutkimuksen julkaisemista väitöskirjana.

Esitarkastajat toimittavat lausuntonsa pääsääntöisesti kolmen kuukauden kuluessa. Esitarkastajat voivat esittää lausunnossa julkaisuluvan myöntämistä tai sen epäämistä, mutta eivät ehdollista päätöstä.

Esitarkastettuun käsikirjoitukseen saa tehdä vain sellaisia muutoksia, joita esitarkastajat ovat esittäneet tai joista on sovittu esitarkastajien kanssa. Poikkeuksen muodostaa lyöntivirheiden tai muu vastaava korjaus.

Esitarkastajien lausunnot väitöskirjan käsikirjoituksesta toimitetaan tiedoksi tutkimuksen tekijälle ja hänelle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista (yliopistolaki 558 /2009, 44 §).

Luonnontieteiden tiedekunta

Ennen väitöskirjan käsikirjoituksen jättämistä tarkastettavaksi opiskelijan tulee varmistaa tutkimustyönsä ohjaajalta, että työ on tarkastettavaksi jätettävässä kunnossa.

Opiskelijan on myös huolehdittava, että henkilökohtaisen opinto- ja ohjaussuunnitelman mukaiset jatko-opinnot on suoritettu ennen väitöskirjan käsikirjoituksen jättämistä.

Väitöskirjaksi aiotun tutkimuksen käsikirjoitus on julkaisuluvan saamista varten jätettävä tiedekunnan toimistoon kolmena täydellisenä, rei'itettynä ja kansioituna tai nidottuna kappaleena paperitulosteena.

Ehdotuksen käsikirjoituksen esitarkastajiksi tekee pääsääntöisesti ohjaaja keskusteltuaan väitöskirjan tekijän kanssa.

Väitöskirjatyön ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana eikä vastaväittäjänä. Myöskään esitarkastaja ei pääsääntöisesti voi toimia vastaväittäjänä. Lisäksi tulee huomioida yleiset esteellisyyssäännöt.

Tiedekunta määrää tutkimukselle vähintään kaksi dosenttitasoista, pääsääntöisesti Tampereen yliopiston ulkopuolista asiantuntijaa esitarkastajaksi. Ennen esitarkastajien valintaa väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus huomauttaa esitarkastajiksi esitettyjen mahdollisesta esteellisyydestä. Esitarkastajia pyydetään antamaan lausuntonsa siitä, katsovatko he käsikirjoituksella olevan sellaisen tieteellisen arvon, että sille voidaan antaa julkaisulupa. Artikkeliväitöskirjasta annettavassa esitarkastuslausunnossa on selvitettävä, muodostavatko julkaisuissa käsitellyt asiat yhtenäisen ongelmaryhmän. Esitarkastajien lausunnossa voidaan esittää julkaisuluvan myöntämistä tai epäämistä, mutta ei ehdollista päätöstä. Esitarkastettuun käsikirjoitukseen saa tehdä vain sellaisia muutoksia joita esitarkastajat ovat esittäneet tai joista on sovittu esitarkastajien kanssa. Poikkeuksen muodostaa lyöntivirheiden ym. korjaus. Käsikirjoituksen tarkastamiseen liittyviä aikataulukysymyksiä voi tiedustella tiedekunnan toimistosta.

Luonnontieteiden tiedekunnan ohjeet esitarkastajille (LINKKI)

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta

Esitarkastukseen jättäminen

Kun väitöskirjan käsikirjoitus on väittelijän ja ohjaajan mielestä sisällöltään valmis ja ulkoasultaan viimeistelty, työ jätetään esitarkastajien nimeämistä varten pdf‑tiedostona jatkokoulutustoimikunnalle, jonka vastuulukijat perehtyvät käsikirjoitukseen. Toimikunta puoltaa käsikirjoituksen lähettämistä esitarkastukseen, mikäli katsoo sen olevan valmis tähän vaiheeseen, ja tekee esityksen esitarkastajista.

Tieteellisen jatkokoulutustoimikunnan esityksen perusteella dekaani nimeää väitöskirjakäsikirjoitukselle vähintään kaksi väitöskirjan alaan perehtynyttä esitarkastajaa, jotka ovat vähintään dosenttitasoisia. Pääsääntöisesti molempien esitarkastajien tulee olla tiedekunnan ulkopuolelta. Perustellusta syystä toinen esitarkastaja voi olla Tampereen yliopiston dosentti, mikäli hänen varsinainen toimipaikkansa on muualla. Esitarkastajien tulee olla esteettömiä toimimaan väitöskirjan asiantuntijoina eikä heillä saa olla yhteisjulkaisuja viimeisten kolmen vuoden aikana väittelijän ja ohjaajan/ien kanssa. (Esteellisyysperusteet ks. hallintolaki (434/2003) 28 §.)

Tässä vaiheessa jatkokoulutustoimikunnalle jätetään väitöskirjan väittelylupahakemus, jonka lomake on löytyy osoitteessa: XXX (LINKKI)

Hakemukseen liitetään

1. Lyhennelmä (1–2 sivua) tutkimuksen pääsisällöstä

2. Osajulkaisuväitöskirjassa luettelo osajulkaisuista, joihin väitöskirja perustuu. Mikäli kaikkia osajulkaisuja ei vielä ole julkaistu tieteellisissä aikakauslehdissä, mukaan tulee liittää hyväksymisilmoitus niistä osatöistä, jotka on hyväksytty julkaistavaksi, mutta ei vielä julkaistu.

3. Väitöskirjan käsikirjoitusluonnos pdf-tiedostona (sisältäen osajulkaisut)

4. Selvitys väittelijän omasta osuudesta kussakin osajulkaisussa. Selvityksessä tulee jokaisen osajulkaisun osalta esittää (soveltuvin osin) väittelijän oma osuus tutkimuksen suunnittelussa, menetelmien kehittämisessä aineiston tai näytteiden keruussa, potilaiden valinnassa ja tutkimisessa, laboratoriokokeiden tekemisessä, tilastoanalyysien suorittamisessa, tulosten tulkinnassa sekä artikkelin kirjoittamisessa. Selvityksen tulee olla sekä väittelijän että väitöskirjan ohjaajan/ohjaajien hyväksymä ja allekirjoittama (1–2 sivua).

5. Kaikkien esitarkastukseen jätettävien väitöskirjojen ja lisensiaatintutkielmien alkuperäisyys tulee tarkastaa käyttämällä Turnitin- plagiaatintunnistusohjelmaa. Liitä mukaan ohjaajan allekirjoittama todistus, jonka saa järjestelmästä. Lisätietoja Turnitin- ohjelman käytöstä Tutkijakoulun kotisivuilla http://www.uta.fi/tutkijakoulu/ohjeistus/index.html

Tieto jatkokoulutustoimikunnan kokousajankohdista sekä päivämääristä, joihin mennessä kokouksessa käsiteltävä aineisto tulee jättää, löytyy tiedekunnan kotisivuilta osoitteesta: XXX

Esitarkastusprosessi

Esitarkastajat antavat väitöskirjakäsikirjoituksesta väittelyluvan myöntämistä varten yksikölle tiedekunnalle lausuntonsa noudattaen esitarkastajille annettuja ohjeita. Esitarkastus tulisi yleensä suorittaa kahden kuukauden kuluessa.

Esitarkastajat voivat ennen lopullisen lausunnon kirjoittamista vaatia asiallisia tai muodollisia korjauksia tai lisä- tai kontrollitutkimuksia. Esitarkastuslausunnossa voidaan esittää väittelyluvan myöntämistä tai epäämistä, mutta ei ehdollista päätöstä.

Väitöskirjan esitarkastuksen tarkoituksena on varmistaa ennen väittelyluvan myöntämistä, että käsikirjoitus täyttää väitöskirjalle asetetut tieteelliset ja muodolliset vaatimukset. Lisäksi esitarkastusmenettely yleensä parantaa kirjoitustyön tasoa. Erityisesti toivotaan esitarkastajalta selkeää kantaa siitä, onko väitöskirjan pohjana oleva tutkimustyö riittävä, vai tarvitaanko lisätutkimuksia. Esitarkastajaa pyydetään lausunnossaan ottamaan kantaa seuraaviin seikkoihin:

1. Väitöskirjan yleinen luonne. Väitöskirjan tieteellisen sisällön ja tärkeimpien tulosten lyhyt kuvaus

2. Väittelijän itsenäinen osuus tutkimuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

3. Aihe ja kysymyksenasettelu. Tieteellinen painoarvo, omintakeisuus, ajankohtaisuus, merkitys sovellutusten kannalta. Kuinka paljon samasta aiheesta on vastaavia aikaisempia tutkimuksia.

4. Tutkimusalan tuntemus. Onko kirjallisuuskatsaus laajuudeltaan ja sisällöltään tasapainoinen ja riittävä. Ovatko kirjallisuusviitteet ajankohtaisia ja kattavia. Hallitseeko väittelijä aihepiirin kirjallisuuden kriittisellä otteella ja pystyykö hän erittelemään aikaisempien julkaisujen ansiot ja heikkoudet.

5. Aineisto. Aineiston laatu, laajuus ja soveltuvuus tutkimusongelman selvittämiseksi. Verrokkiaineiston sopivuus. Onko aineiston keräys pätevä. Onko väittelijä itse suorittanut aineiston keruun ja mikä on ollut hänen osuutensa sen jatkokäsittelyssä.

6. Menetelmät. Menetelmien luotettavuus, soveltuvuus, omintakeisuus ja vaikeusaste. Onko väittelijä kehittänyt uusia menetelmiä tai merkittävästi parantanut aikaisempia menetelmiä paremmin omaan kysymyksenasetteluunsa sopivaksi vai perustuuko väitöskirja esim. valmiista aineistosta kerättyihin tietoihin tai rutiininomaisesti suoritettuihin määrityksiin. Onko tulosten tilastollinen käsittely riittävä ja onko käytetty sopivia tilastollisia menetelmiä.

7. Tulokset ja johtopäätökset. Arvio tulosten luotettavuudesta, uutuusarvosta ja tieteellisestä merkityksestä. Onko kyseessä oleelliselta osaltaan jo aikaisemmin tehtyjen havaintojen varmistaminen vai sisältyykö tuloksiin uusia merkittäviä löydöksiä. Ovatko tulosten perusteella tehdyt johtopäätökset oikeutettuja? Onko tuloksilla näköpiirissä käytännön sovellutuksia oppialalla?

8. Pohdintaosassa osoitettu kypsyys. Pohdintaosan asiallisuus, kriittisyys ja selkeys. Onko väittelijä onnistunut erittelemään omien tulostensa ansiot ja heikkoudet sekä vertaamaan niitä kriittisellä tavalla aikaisempaan kirjallisuuteen. Ovatko tehdyt johtopäätökset asiallisessa suhteessa kysymyksenasetteluun, tuloksiin ja alan aikaisempaan tietoon.

9. Onko kirjoittaja käsitellyt työssään eettisiä näkökohtia?

10. Kirjoituksen jäsentely ja esitystapa. Onko jäsentely onnistunut, ovatko käsikirjoituksen osat sopivassa suhteessa toisiinsa. Onko tyyli, kieli ja painoasu väitöskirjaksi sopiva ja huoliteltu.

Loppupontena esitarkastaja puoltaa tai ei puolla tutkimuksen julkaisemista väitöskirjana. Lisäksi esitarkastaja ehdottaa arvosanaa väitöskirjatyölle täyttämällä erillisen arvostelulomakkeen.


Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnan ohjeet esitarkastajille (LINKKI)

Viestintätieteiden tiedekunta

Väitöskirjaksi aiottu käsikirjoitus on väittelyluvan hakemista varten jätettävä tiedekunnan opintopalveluihin kolmena täydellisenä, kansioituna kappaleena sekä pdf-tiedostona. Jos väitöskirja koostuu artikkeleista ja yhteenvedosta, toimitetaan kokonaisuus esitarkastusta varten kolmena kansioituna kappaleena.

Ennen väitöskirjan käsikirjoituksen jättämistä tarkastettavaksi opiskelijan tulee varmistaa tutkimustyönsä ohjaajalta, että työ on tarkastettavaksi jätettävässä kunnossa. Tutkimuksen käsikirjoituksen alkuperäisyys tarkistetaan Turnitin-ohjelman avulla ja ohjaajan tarkastama Turnitin-raportti toimitetaan tiedekunnan opintopalveluihin. Tarkastusmenettelystä tehdään merkintä opinnäytteeseen. Käsikirjoituksen jättämiseen liittyviä aikataulukysymyksiä voi tiedustella tiedekunnan jatkokoulutusasioita hoitavilta henkilöiltä. Väittelijän tulee huolehtia siitä, että kaikki tarvittavat opintosuoritukset sekä -kokonaisuudet on kirjattu opintosuoritusrekisteriin, mikäli niitä ei ole suoritettu lisensiaatin tutkinnon yhteydessä.

Väitöskirjan esitarkastajat määrää dekaani ohjaajan ja tohtoriohjelman vastuuhenkilön yhteisen ehdotuksen perusteella. Ennen esitarkastajien valintaa väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus huomauttaa esitarkastajiksi esitettyjen mahdollisesta esteellisyydestä.

Tutkimukselle määrätään vähintään kaksi esitarkastajaa, joiden tulee olla riippumattomia viestintätieteiden tiedekunnasta ja toisen lisäksi riippumaton Tampereen yliopistosta. Esitarkastajilla tulee olla vähintään dosentin arvo tai vastaavat tieteelliset ansiot. Perustellusta syystä toiseksi esitarkastajaksi voidaan nimetä tohtorin tutkinnon suorittanut, jolla ei kuitenkaan ole dosentin arvoa. Teatteritaiteen väitöstutkimuksen esitarkastajista vähintään toisella tulee olla tohtorin tutkinto, toiseksi esitarkastajaksi voidaan määrätä ansioitunut taiteilija, vaikkei tällä olisikaan tohtorin tutkintoa.

Esitarkastusprosessin tarkoituksena on varmistaa, että väitöskirjaksi aiottu käsikirjoitus täyttää korkeimmalle akateemiselle opinnäytteelle asetetut tieteelliset/taiteelliset ja muodolliset vaatimukset. Esitarkastus on myös vaihe, jossa tiedekunta ja sen määräämät esitarkastajat voivat vaikuttaa väitöskirjan tasoon. Esitarkastajien tehtävänä on antaa yksikölle lausuntonsa siitä, onko käsikirjoituksella sellainen tieteellinen arvo, että lupa sen esittämiseksi väitöskirjana voidaan antaa. Kun kyseessä on artikkelitutkimus, esitarkastuslausunnossa on nimenomaan selvitettävä, muodostavatko käsitellyt asiat yhtenäisen ongelmaryhmän. Jos esitarkastuslausunto on kielteinen, esitarkastusprosessi voidaan tohtoriopiskelijan pyynnöstä keskeyttää. Prosessin rauettua uusi esitarkastus voidaan aloittaa, kun tohtoriohjelman vastuuhenkilö antaa siihen luvan. Menettely koskee sekä väitöskirjakäsikirjoituksen että väitöstutkimuksen ja siihen liittyvien taiteellisten töiden esitarkastusprosessia.

Esitarkastajien tulee lausunnossaan soveltaa väitöskirjan arviointikriteereitä. Esitarkastajat voivat esittää lausunnossaan tekijälle myös korjausehdotuksia, mutta korjausehdotukset eivät saa olla ehtona väittelyluvan myöntämiselle. Lausunnon tulee olla joko puoltava tai hylkäävä, ei ehdollinen. Lausunto tulee antaa pääsääntöisesti kuuden viikon kuluessa siitä kun esitarkastaja on saanut väitöskirjan itselleen. Tarvittaessa esitarkastajan kanssa voidaan neuvotella pidemmästä ajasta. Tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä tai epäämisestä esitarkastajien lausuntojen perusteella. Ennen tiedekuntaneuvoston käsittelyä väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus esitarkastuslausuntoja koskevan vastineen antamiseen. Käsikirjoituksen tarkastamiseen liittyviä aikataulukysymyksiä voi tiedustella tiedekunnan opintopalveluista. Esitarkastettuun käsikirjoitukseen saa tehdä vain sellaisia muutoksia, joita esitarkastajat ovat esittäneet tai joista on sovittu esitarkastajien kanssa.

Kaikki esitarkastukseen liittyvä virallinen asiointi hoidetaan tiedekunnan opintopalveluiden kautta. Esitarkastajan on toimitettava lausuntonsa suoraan opintopalveluihin, josta toimitetaan kaikki lausunnot yhtä aikaa niiden saavuttua tohtoriopiskelijalle sekä ohjaajille ja tohtoriohjelman vastuuhenkilölle tiedoksi.

Viestintätieteiden tiedekunnan ohjeet esitarkastajille (LINKKI)

Viestintätieteiden tiedekunnan ohjeet taiteellisten tohtorin tutkintojen esitarkastajille (LINKKI)

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan ohjeet esitarkastajille (LINKKI)

Väittelylupa

Väittelyluvan myöntää tiedekunnan tiedekuntaneuvosto tai dekaani, mikäli tiedekuntaneuvosto on delegoinut väittelyluvan myöntämisen dekaanille.

Joissakin tiedekunnissa väittelyluvasta käytetään nimitystä julkaisulupa.

Johtamiskorkeakoulu

Johtamiskorkeakoulun johtokunta myöntää  väitöskirjalle julkaisuluvan. Esitarkas-tajien lausunnot julkaisuluvan myöntämistä varten lähetetään väitöskirjan tekijälle vähintään neljä (4) päivää ennen sitä johtokunnan kokousta, jossa julkaisulupa-asiaa käsitellään. Väitöskirjan tekijällä on mahdollisuus vastineen antamiseen esitarkastajan lausunnoista. Väitöskirjan tekijällä on myös oikeus pyytää väitöskirjan julkaisulupaa koskevan asian siirtoa johtokunnan seuraavaan kokoukseen.

Kasvatustieteiden tiedekunta

Julkaisulupa

Esitys julkaisuluvan myöntämisestä väitöskirjaksi tarkoitetulle tutkimukselle tuodaan tiedekuntaneuvoston päätettäväksi, jos molemmat esitarkastajat puoltavat julkaisuluvan myöntämistä. Jos esitarkastuslausunto on kielteinen, esitarkastusprosessi voidaan lopettaa, jos jatko-opiskelija tätä pyytää. Prosessin rauettua uusi esitarkastus voidaan aloittaa, kun väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen ohjaajat antavat siihen luvan.

Ennen julkaisuluvan käsittelyä tiedekuntaneuvostossa tulee väitöskirjan käsikirjoitus toimittaa sähköisesti yhtenä tiedostona (pdf-muodossa) tiedekunnan opintokoordinaattorille vähintään kymmenen (10) päivää ennen sitä tiedekuntaneuvoston kokousta, jossa julkaisulupa-asia käsitellään. Käsikirjoitus toimitetaan sähköisesti tiedekuntaneuvoston jäsenille.

Väitöskirjan julkaiseminen

Sen jälkeen kun tiedekuntaneuvosto on myöntänyt julkaisuluvan, väitöskirja voidaan laittaa painoon.

Väitöskirjan julkaisuohje on Tampereen yliopiston kirjaston verkkosivuilla. Väittelijä huolehtii myös kaikista väitöskirjaan liittyvistä julkaisuluvista. Kun väitöskirjaksi on esitetty useita julkaisuja ja niistä tehty yhteenveto (artikkeliväitöskirja), ei aikaisemmin painettuja julkaisuja tarvitse julkaista uudelleen, vaan julkaisuluvan myöntäminen koskee tällöin vain yhteenvedon julkaisemista.

Väittelijä luovuttaa kasvatustieteiden tiedekunnalle 10 kappaletta väitöskirjaansa tai yhteenvetoa, jos väitöskirja koostuu erillisistä julkaisuista. Mikäli väitöskirja julkaistaan muussa kuin Acta Universitatis-sarjassa tai se painatetaan muualla kuin Tampere University Pressissa, tiedekunnalle on luovutettava 12 kappaletta väitöskirjoja. Kasvatustieteiden tiedekunta hoitaa väitöskirjan virallisen jakelun kirjana mm. vastaväittäjille ja kustokselle sekä kirjaston toimittaman sähköisen version tiedekuntaneuvoston jäsenille.

Väitöskirjan tulee olla esillä vähintään 10 päivään ennen väitöstilaisuutta (nk. riiputus), joten väitöskirjat on toimitettava tiedekuntaan vähintään 12 päivää ennen väitöstä. Väitöskirjaan liitettävästä irtolehdestä on käytävä ilmi väitöstilaisuuden aika ja paikka sekä se, että väitöskirja esitetään julkisesti tarkastettavaksi kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella.

Luonnontieteiden tiedekunta

Esitarkastajien lausunnot julkaisuluvan myöntämistä varten lähetetään väitöskirjan tekijälle viimeistään viisi (5) päivää ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Samalla tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista. Vastineen antamista varten tekijällä on oikeus pyytää julkaisulupaa koskevan päätöksen siirtoa tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen.

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta

Esitarkastajien annettua lausuntonsa dekaani päättää tiedekuntaneuvoston delegointipäätöksen mukaisesti väittelyluvan myöntämisestä sekä nimeää väitöstilaisuuden vastaväittäjän ja kustoksen.

Viestintätieteiden tiedekunta

Väittelyluvan myöntää tiedekuntaneuvosto. Väittelylupaa koskevat esitarkastajien lausunnot lähetetään väitöskirjan tekijälle viimeistään neljä (4) päivää ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Samalla tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista. Vastineen antamista varten tekijällä on oikeus pyytää väittelylupaa koskevan päätöksen siirtoa seuraavaan tiedekuntaneuvoston kokoukseen.

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

ss

Kustos, vastaväittäjä, arviointiryhmä sekä väitöstilaisuuden ajankohta

Kun lupa tutkimuksen esittämiseksi väitöskirjana on myönnetty, tiedekuntaneuvosto tai dekaani määrää julkista väitöstilaisuutta varten kustoksen, joka edustaa yliopistoa, ja yhden tai useampia vastaväittäjiä. Osassa tiedekunnista väitöskirjan arvosana-ehdotuksen tekee arviointiryhmä, jossa on mukana vastaväittäjä ja 1-3 muuta henkilöä, jotka tuntevat väitöskirjan alaa.

Johtamiskorkeakoulu

Kun julkaisulupa on myönnetty, tiedekuntaneuvosto määrää julkista väitöstilaisuutta varten valvojan (kustoksen) ja yhden tai kaksi vastaväittäjää. Vastaväittäjän tulee olla tieteenalansa arvostettu asiantuntija. Kustoksena toimii työn ohjaaja tai oppialan tai lähiaineen professori. Samassa yhteydessä tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle arvostelulautakunnan, joka tekee tiedekuntaneuvostolle esityksen väitöskirjasta annettavasta arvosanasta. Kustos toimii arvostelulautakunnan puheenjohtajana. Sen muina jäseninä ovat esitarkastajat, vastaväittäjä ja yksi tiedekuntaneuvoston määräämä professori, dosentti tai vastaavantasoiset tieteelliset ansiot omaava tohtori.

Johtamiskorkeakoulun ohjeet vastaväittäjälle (LINKKI)

Kasvatustieteiden tiedekunta

 

Vastaväittäjän, kustoksen ja arviointiryhmän määrääminen

Tiedekuntaneuvosto tai tiedekuntaneuvoston delegointipäätöksen mukaisesti tiedekunnan dekaani nimeää väitöstilaisuutta varten valvojan (kustoksen) sekä tutkimuksesta vastaavan professorin tai työn ohjaajan esityksestä yhden tai kaksi Tampereen yliopistosta riippumatonta vähintään dosentin tasoista henkilöä vastaväittäjäksi. Esitarkastaja voi toimia vastaväittäjänä vain erityisin perustein. Väitöskirjatyön ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä.

Kustoksena toimii tavallisesti väitöskirjan ohjaaja. Tehtävä voidaan antaa Tampereen yliopiston professorille tai tiedekunnan määräysten mukaan dosentille tai emeritus- tai emeritaprofessorille.

Arviointiryhmään kuuluu vastaväittäjä(t) ja tiedekuntaneuvoston tai tiedekuntaneuvoston delegointipäätöksen mukaisesti tiedekunnan dekaanin määräämä asiantuntijaedustaja. Arviointiryhmän jäseneksi valitaan pääsääntöisesti professori, apulaisprofessori tai dosentti, mutta dekaani voi nimetä harkinnanvaraisesti arviointiryhmän jäseneksi myös muun väitöskirjatutkimuksen alaan hyvin perehtyneen tohtorin. Ryhmään kuuluu myös kustos, jos hän ei ole väitöskirjan ohjaaja. Ryhmä voi kuulla ohjaajaa, mutta ohjaaja ei saa osallistua arvosanaehdotuksesta päättämiseen ja siitä käytävään keskusteluun. Arviointiryhmän jäsenten on oltava läsnä väitöstilaisuudessa.

Tutkimuksen tekijälle on varattava ennen vastaväittäjän/ vastaväittäjien valintaa tilaisuus vastineen antamiseen. Vastaväittäjän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain (434/2003) 27 §:ssä ja 28 §:ssä säädetään.

Tiedekunnan dekaani nimeää väitöstilaisuuden ajankohdan.

 

Luonnontieteiden tiedekunta

Kun julkaisulupa on myönnetty, tiedekuntaneuvosto (tai mikäli tehtävä on delegoitu dekaanille, niin dekaani) määrää julkista väitöstilaisuutta varten kustoksen (valvojan) ja pääsääntöisesti yhden vastaväittäjän sekä arvostelutoimikunnan. Ennen vastaväittäjän valintaa väittelijälle varataan tilaisuus huomauttaa vastaväittäjäksi esitettävän mahdollisesta esteellisyydestä. Väitöstilaisuuden ajankohdan määräämistä varten väittelijä ottaa yhteyden kustokseen, vastaväittäjään ja tiedekunnan toimistoon. Tiedekunnan toimisto huolehtii salivarauksesta. Tiedekuntaneuvosto tai dekaani määrää väitöstilaisuuden ajankohdan.

Luonnontieteiden tiedekunnan ohjeet vastaväittäjälle (LINKKI)

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta

Vastaväittäjän tulee olla oman tieteenalansa arvostettu asiantuntija sekä myös edellä mainitulla tavalla esteetön.

Vähintään yhden väitöskirjaprosessin asiantuntijoista tulee tuntea suomalainen/pohjoismainen väitöskirjaprosessi ja tohtorikoulutuksen yleiset käytännöt.

Kustos xxx myöhemmin

Väittelijän tulee heti sovittuaan kustoksen ja vastaväittäjän kanssa väitöspäivästä ilmoittaa se myös opintohallintoon, jotta väitöskirjan julkisesta esillepanosta määräajaksi (10 vrk) voidaan huolehtia ja varautua väitöskirjan virallisen jakelun vaatimiin järjestelyihin.

Väittelijä huolehtii itse luentosalin varaamisesta väitöstilaisuutta varten. Väitösten tulee pääsääntöisesti tapahtua Tampereen yliopiston tai Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoimissa tiloissa Tampereella. Dekaanin päätöksellä voidaan poikkeuksellisesti pitää väitöstilaisuus myös muualla, mikäli työ liittyy Tampereen yliopiston Tampereen ulkopuolella olevaan toimipisteeseen, jossa on myös kyseisen alan opetus- ja tutkimustoimintaa.

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnassa ei käytetä arviointitoimikuntaa vaan tiedekuntaneuvosto arvioi väitöskirjan esitarkastajien ja vastaväittäjän lausuntojen ja arvosanaehdotuksen perusteella.

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnan ohjeet vastaväittäjälle (LINKKI)

Viestintätieteiden tiedekunta

Kun lupa tutkimuksen esittämiseksi väitöskirjana on myönnetty, tiedekuntaneuvosto määrää julkista väitöstilaisuutta varten kustoksen, joka edustaa yliopistoa, ja yhden tai useampia vastaväittäjiä. Kustoksen tulee olla Tampereen yliopistoon työsuhteessa oleva professori tai muu dosenttitasoinen opetus- tai tutkimushenkilökunnan jäsen tai emeritus/emeritaprofessori. Vastaväittäjät tulisi ensisijaisesti valita Tampereen yliopiston ulkopuolelta. Vastaväittäjän tulee olla vähintään dosenttitasoinen henkilö. Teatteritaiteen alalla vastaväittäjä voi olla ansioitunut taiteilija, jolla ei ole tohtorin tutkintoa. Työn ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä. Esitarkastaja voi toimia vastaväittäjänä vain erityisin perustein. Erityinen peruste voi olla esimerkiksi alan asiantuntijoiden vähyys tai esitarkastajan väitöskirjan/väitöstutkimuksen alaan liittyvä asiantuntemus.  Ennen vastaväittäjien valintaa väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus huomauttaa vastaväittäjäksi esitettyjen mahdollisesta esteellisyydestä.

Samassa yhteydessä tiedekuntaneuvosto asettaa arviointitoimikunnan, johon kustoksen ja vastaväittäjien lisäksi nimetään vähintään yksi oppialan ulkopuolinen jäsen, jolla tulee olla dosentin arvo tai vastaavat tieteelliset ansiot. Jos kustos on työn ohjaaja, arviointitoimikuntaan nimetään hänen tilalleen saman tieteenalan professori tai muu edustaja, jolla on dosentin arvo tai vastaavat tieteelliset ansiot.  Ennen valintaa väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus huomauttaa toimikunnan jäseneksi esitettyjen mahdollisesta esteellisyydestä. Kustoksena toiminut ohjaaja voi osallistua arviointitoimikunnan kokoukseen väitöskirjasta lisätietoja antavana henkilönä, mutta ei kuitenkaan arvostelutoimikunnan päätösvaltaisena
jäsenenä.

Tiedekuntaneuvosto päättää vastaväittäjästä ja arviointitoimikunnan kokoonpanosta tohtoriohjelman vastuuhenkilön ehdotuksen pohjalta.

Väitöstilaisuuden ajankohdan määräämistä varten väittelijä ottaa yhteyden kustokseen, vastaväittäjään ja tiedekunnan opintopalveluihin. Opintopalvelut huolehtii salivarauksesta, kun väitöspäivästä on sovittu.


Viestintätieteiden tiedekunnan ohjeet vastaväittäjälle (LINKKI)

Viestintätieteiden tiedekunnan ohjeet arviointitoimikunnalle (LINKKI)

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan ohjeet vastaväittäjälle (LINKKI)

Väitöskirjan julkaiseminen ja väitöskirjan julkisuus

Väitöskirjan julkaisemiseen on useita vaihtoehtoja. Yleisin tapa on julkaista väitöskirja sähköisenä verkossa sarjassa  Acta Electronica Universitatis Tamperensis ja sen lisäksi painattaa pieni määrä väitöskirjoja väitöstilaisuutta ja omaa käyttöä varten sarjassa Acta Universitatis Tamperensis tai valita painettavan väitöskirjan kustantajaksi muu kustantaja. Oheita väitöskirjan julkaisemiseen Acta-sarjassa löytyy oppaasta.

Väitöskirjan on oltava verkossa ja/tai painettuna nähtävillä 10 - 14 päivää ennen väitöstilaisuutta. Tätä ennen kirja on painettava. Julkaisuprosessin aika riippuu julkaisutavasta ja kustantajasta. Kaikissa tapauksissa julkaisuprosessiin on kuitenkin varattava useita viikkoja.

  Kuinka monta päivää ennen väitöstilaisuutta väitöskirjan on oltava esillä Kuinka monta väitöskirjaa on toimitettava tiedekuntaan
Acta-sarja / Muu kustantaja (sis. kirjaston kpl)
Johtamiskorkeakoulu 10 10/12
Kasvatustieteiden tiedekunta 10 10/12
Luonnontieteiden tiedekunta 10 10/12
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta 10 6/8
Viestintätieteiden tiedekunta 10 10/12
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 14 10/12

Väittelijä huolehtii kirjojen toimittamisesta tiedekuntaan ellei kustantajan kanssa toisin sovita. Acta-sarjassa väitöskirjat toimitetaan tiedekuntaan suoraan kirjapainosta.

Väitöskirjaan liitettävästä irtolehdestä on käytävä ilmi väitöstilaisuuden aika ja paikka sekä se, että väitöskirja esitetään julkisesti tarkastettavaksi asianomaisen tiedekunnan suostumuksella.

Väitöstiedotus

Täytä ja lähetä verkon välityksellä väitöstiedote kaksi viikkoa ennen väitöstä. Voit halutessasi toimittaa kirjastoon myös valokuvasi. Kirjasto tiedottaa väitöksestä tiedotusvälineille lomakkeelta saatujen tietojen pohjalta.

Tuki väitöskirjan painatukselle

Tampereen kaupungin tiederahasto myöntää väitöskirjan julkaisuun painatusapurahaa maksimissaan 440 euroa. Tarkemmat tiedot tiederahaston sivulta.

Osa tiedekunnista myöntää tukea väitöskirjan painatukselle. Tarkemmat tiedot löydät Apurahat-sivulta.

Väitöstilaisuus

Julkisella väitöksellä on ainakin kolme selvästi erottuvaa tehtävää:

  • Se tarjoaa tilaisuuden julkisesti ja mahdollisimman luotettavalla tavalla tarkastaa, että väittelijä on itse kirjoittanut opinnäytteen, joka tieteelliseltä tasoltaan vastaa väitöskirjoille yleensä asetettavia vaatimuksia.
  • Se tarjoaa viralliselle vastaväittäjälle, niille jotka arvostelevat väitöskirjan sekä muille aiheesta kiinnostuneille henkilöille tilaisuuden perehtyä perusteellisesti väitöskirjan sisältöön kuuntelemalla, esittämällä huomautuksia ja kysymyksiä sekä keskustelemalla tekijän kanssa.
  • Se tarjoaa tilaisuuden yliopiston arkisesta työstä hieman poikkeavalla ja sitä näkyvämmällä tavalla julkistaa saavutettuja tutkimustuloksia.

Jotta nämä tehtävät voitaisiin tarkoituksenmukaisesti täyttää, noudatetaan väitöksissä tiettyjä tapoja ja muotoja. Nämä tavat ja muodot siis täydentävät säännöksissä olevia väitöskirjojen tarkastusta koskevia virallisia määräyksiä. Väitöksen päähenkilöiden on syytä neuvotella ja sopia niiden tarkoituksenmukaisesta soveltamisesta väitöstilaisuuteen.

Johtamiskorkeakoulu

xx

Kasvatustieteiden tiedekunta

Väitöstilaisuus

Julkinen väitös tarjoaa

  • tilaisuuden julkisesti ja mahdollisimman luotettavalla ta­valla tarkastaa, että väittelijä on itse kirjoittanut opinnäytteen, joka tie­teelliseltä tasoltaan vas­taa väitöskirjoille yleensä asetettavia vaatimuk­sia.

  • vastaväittäjälle (tai vastaväittäjille), niille, jotka arvostelevat väitöskirjan, sekä muille ai­heesta kiinnostuneille henkilöille tilaisuuden perehtyä pe­rusteellisesti väitöskirjan sisältöön kuuntelemalla, esittämällä huomautuk­sia ja kysy­myksiä sekä keskustelemalla tekijän kanssa.

  • tilaisuuden yliopiston arkisesta työstä poikkeavalla ja näky­vällä tavalla jul­kistaa saavutettuja tutkimustuloksia.

Jotta nämä tehtävät voitaisiin tarkoituksenmukaisesti täyttää, noudatetaan väitöksissä tiettyjä tapoja ja muotoja. Nämä tavat ja muodot täydentävät tut­kintosäännöissä ja -määräyksissä olevia väitöskirjojen tarkastusta koskevia vi­rallisia määräyksiä. Perinteiset tavat ja muodot muuttuvat ja kehittyvät ajan myötä. Väitöksen päähenkilöiden voivat neuvotella ja sopia tilaisuuden tapo­jen ja muotojen tarkoi­tuksenmukaisesta soveltamisesta väitöstilaisuudessa.

Väitöstilaisuus on julkinen ja kaikille avoin.

Pukeutuminen

Kustoksen ja vasta­väittäjän tulee noudattaa väittelijän valitsemaa pukeutu­misvaihtoehtoa. Vanhan tavan mukaan väittelijä, kustos ja vastaväittäjä käyt­tävät frakkia ja mustia liivejä (tai univormua ilman kunniamerkkejä), naiset vastaavasti mustaa aamupäiväpukua ilman hattua. Kustos ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tällöin tohtorin hatun kädessään sisään astuessaan ja salista poistuessaan.

Nykyisin kuitenkin käytetään frakin sijasta usein myös tummaa pukua. Vaihto­ehtoisesti voidaan myös käyttää yliopiston väittelyviittaa. Niiden käy­töstä ja varaamisesta saa lisätietoja rehtorin sihteeriltä.

Sisääntulo

Yleisön on saavuttava väitössaliin klo 12.00 mennessä. Paikat täytetään seu­raavasti:

  • 1. rivi professorit

  • 2. rivi väittelijän omaiset

  • 3. rivi kutsuvieraat

  • muut penkkirivit täytetään saapumisjärjestyksessä

 

Väitös 

  • väittelijä, kustos ja vastaväittäjä(t) saapuvat klo. 12.15 (yleisö nousee seisomaan)
  • Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä(t) asettuvat paikoilleen
  • Kustos avaa tilaisuuden (yleisö istuutuu)

 

Kustos avaa väitöstilaisuuden lausuen: " Kasvatustieteiden tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi."

Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoriansa. Lectio on yleistajuinen, enintään 20 min pituinen esitys, jossa tutkimusta taustoitetaan, esitellään keskeisiä tuloksia ja liitetään ne laajempiin tieteellisiin ja yhteiskunnallisiin yhteyksiin. Esitys aloitetaan sanoin: "Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoista kuulijat".

Väittelijä voi antaa vastaväittäjälle painovirheluettelon. Mikäli väittelijä haluaa, hän voi - esimerkiksi jonkun yleisön joukossa istuvan henkilön avustuksella - jakaa yleisölle lectio praecursoriansa, painovirheluettelon, tekstin tai muuta väitöskirjaan liittyvää aineistoa.

Lectio praecursorian päätyttyä väittelijä lausuu: "Pyydän Teitä, arvoisa professori (tohtori jne.) kasvatustieteiden tiedekunnan määräämän vastaväittelijänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta" Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän koskettelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkistystä tieteessä ym. samantapaisia yleisluontoisia kysymyksiä. Tämän jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Jos vastaväittäjiä on useampia, vain ensimmäinen heistä esittää yleislausunnon.

 

Väitöskirjan tarkastus

 

Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä yleensä kohdistaa ensin huomionsa metodisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityis­kohtainen tarkastus. Jos vastaväittäjiä on useampia, voivat he sopia keske­nään esiintymisjärjestyksestä ja työnjaosta sekä osallistua keskusteluun yh­den vastaväittäjän esille ottamasta kysymyksestä.

Yksi vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia, ja koko väitös saa kestää enintään kuusi tuntia. Väitös voidaan keskeyttää taukoja varten; kustos ilmoittaa tauoista.

Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä seisaalleen nousten esittää loppulau­sunnon, jota väittelijä kuuntelee seisaaltaan. Jos vastaväittäjiä on enemmän kuin yksi, esittää loppulausunnon heistä vain ensimmäinen. Loppulausunnon jälkeen väittelijä esittää välittömästi kiitoksensa vastaväittäjälle.

Kun vastaväittäjät ovat lopettaneet tarkastuksensa, voidaan keskustelua vielä jatkaa sellaisista asioista, jotka eivät vielä aikaisemmassa käsittelyssä olleet esillä. Väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: "Tämän jäl­keen kehotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on jotakin muistuttamista väitös­kirjaani vas­taan tai haluavat sen johdosta esittää kysymyksiä, pyytämään pu­heenvuoron kustokselta."

Keskustelua jatketaan tämän jälkeen kustoksen johdolla niin kauan kuin on tarpeen, kuitenkin ottaen huomioon tilaisuuden kokonaiskestoaika, kuusi tun­tia.

Kustos päättää tilaisuuden lausuen: "Väitöstilaisuus on päättynyt." Kun väitte­lijä, kustos ja vastaväittäjä valmistautuvat poistumaan salista, yleisö nousee seisomaan.

 

Tilaisuuden päättyminen

 

Vastaväittäjä, kustos ja väittelijä poistuvat

Yleisö poistuu penkkirivien mukaisessa järjestyksessä alkaen 1. rivistä

Poistuttuaan salista yleisö valmistautuu onnittelemaan väittelijää

Onnittelujärjestys: kustos, vastaväittäjä, professorikunta, lähiomaiset ja muu yleisö

    Luonnontieteiden tiedekunta

    xx

    Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta

    Pukeutuminen

    Vanhan tavan mukaan väittelijä, kustos ja vastaväittäjä käyttävät frakkia ja mustia liivejä (tai univormua ilman kunniamerkkejä), naiset vastaavasti mustaa aamupäiväpukua ilman hattua. Frakin sijasta voidaan käyttää myös tummaa pukua vastaväittäjän ja kustoksen suostumuksella. Lisäksi on mahdollista, että väittelijä, vastaväittäjä ja kustos pukeutuvat erityisiin väittelyviittoihin, joita Tampereen yliopisto on teettänyt tätä tarkoitusta varten. Kustos ja vastaväittäjä pitävät tohtorin hatun kädessään sisään astuessaan ja salista poistuessaan.

    Sisääntulo ja väitöksen avaus

    Väitöstilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin astuu sisään väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä. Väittelijä asettuu kustoksen vasemmalle ja vastaväittäjä oikealle puolelle. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, kustos avaa väitöstilaisuuden lausuen: "Tampereen yliopiston lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnan nimeämänä kustoksena julistan NN:n väitöksen alkaneeksi." Kustos toivottaa kuulijat tervetulleiksi väitöstilaisuuteen, jonka aihepiirin hän esittelee lyhyesti. Hän esittelee yleisölle myös väittelijän ja vastaväittäjän. Sen jälkeen kustos ja vastaväittäjä istuutuvat.

    Lectio praecursoria

    Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoria -esitelmänsä, joka kestää 15–20 minuuttia. Tämä johdantoluento käsittelee väitöskirjaan liittyvää aihepiiriä, ja siinä voidaan tuoda lyhyesti esille väitöskirjatyön keskeiset tulokset. Kuulijoita tervehditään järjestyksessä: "Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat." Väittelijä voi tässä yhteydessä, mikäli hän haluaa, esim. jonkun yleisön joukossa istuvan henkilön avustuksella jakaa yleisölle johdantoluennon tekstin, painovirheluettelon tai muuta väitöskirjaan liittyvää aineistoa. Ulkomaalaiselle vastaväittäjälle annetaan käännös lectio praecursoriasta, mikäli se pidetään suomen kielellä. Johdantoluennon päätyttyä väittelijä lausuu: "Pyydän Teitä, arvoisa professori NN (dosentti NN jne.) tiedekunnan nimeämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta."

    Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän koskettelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteessä ym. samantapaisia yleisluontoisia kysymyksiä. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Jos vastaväittäjiä on useampia, esittää vain ensimmäinen heistä tällaisen yleisen lausunnon.

    Johdantoluento ja väitöstilaisuus voidaan pitää suomen, ruotsin tai väitöskirjan kirjoituskielellä tai myös muulla yksikön hyväksymällä kielellä.

    Väitöskirjan tarkastus

    Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä yleensä kohdistaa ensin huomionsa metodisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus. Jos vastaväittäjiä on useampia, voivat he sopia keskenään esiintymisjärjestyksestä ja työnjaosta sekä osallistua keskusteluun yhden vastaväittäjän esille ottamasta kysymyksestä.

    Väitöstilaisuus ei saa kestää kuutta tuntia kauempaa. Väitös voidaan keskeyttää virkistystaukoja varten, jotka kustos ilmoittaa.

    Lopuksi vastaväittäjä esittää seisaalleen nousten loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisaaltaan.

    Kun vastaväittäjä ilmoittaa oman tarkastuksensa päättyneen, väittelijä esittää seisaaltaan kiitoksensa vastaväittäjälle. Sen jälkeen hän kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: ”Tämän jälkeen pyydän niitä, jotka haluavat esittää väitöskirjaani koskevia kysymyksiä tai kommentteja, pyytämään puheenvuoron kustokselta.” Tällöin kustos kehottaa yleisöä esittämään kysymyksiä tai kommentteja väitöskirjasta. Mikäli julkisessa tarkastuksessa väitöskirjaa vastaan tehdään väitöskirjan hyväksymistä koskeva muistutus, se tulee jättää kirjallisena tiedekunnalle.

    Kustos päättää tilaisuuden lausuen: "Väitöstilaisuus on päättynyt." Väitöstilaisuudesta poistuminen tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä kuin sisääntulo.

    Viestintätieteiden tiedekunta

    Pukeutuminen

    Väitöstilaisuudessa väittelijä, kustos ja vastaväittäjä pukeutuvat tummaan juhlavaan asuun. Käytettävissä on myös yliopiston väittelyviitta. Väittelyviittojen käytöstä ja varaamisesta saa lisätietoja rehtorin sihteeriltä. Kustoksen ja vastaväittäjän tulee noudattaa väittelijän valitsemaa pukeutumisvaihtoehtoa. Ulkomailla valmistuneet voivat käyttää omaa tohtorinasuaan, johon saattaa kuulua viitta ja päähine. Kustos ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tohtorin hatun kädessään sisään mennessään ja salista poistuessaan.

    Sisääntulo ja väitöksen avaus

    Väitöstilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin astuu sisään väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä. Salissa väittelijä asettuu salista päin katsoen kustoksen oikealle puolelle ja vastaväittäjä kustoksen vasemmalle puolelle. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, kustos avaa väitöstilaisuuden lausuen: ”Viestintätieteiden tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi.” Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoriansa, joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Tämä johdantoluento käsittelee väitöskirjaan liittyvää aihepiiriä, ei kuitenkaan esittele väitöskirjaksi aiottua tutkimustyötä sinänsä. Ulkomaiselle vastaväittäjälle annetaan käännös lectio praecursoriasta, mikäli se
    pidetään eri kielellä kuin itse väitös. Esitys aloitetaan sanoin: ”Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat.”

    Painovirheitä ei oikaista. Väittelijä voi sen sijaan tässä yhteydessä antaa vastaväittäjälle painovirheluettelon ja, mikäli hän haluaa, esimerkiksi jonkun yleisön joukossa istuvan henkilön avustuksella jakaa yleisölle painovirheluettelon, lectio praecursoriansa tai muuta väitöskirjaan liittyvää aineistoa.

    Lectio praecursorian päätyttyä väittelijä lausuu: ”Pyydän Teitä, arvoisa professori (tohtori jne.) viestintätieteiden tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta”.

    Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän koskettelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteessä ym. samantapaisia yleisluontoisia kysymyksiä. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Jos vastaväittäjiä on useampia, esittää vain ensimmäinen heistä tällaisen yleisen lausunnon.

    Väitöskirjan tarkastus

    Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä yleensä kohdistaa ensin huomionsa yleisiin ja metodisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus. Jos vastaväittäjiä on useampia, voivat he sopia keskenään esiintymisjärjestyksestä ja työnjaosta sekä osallistua keskusteluun yhden vastaväittäjän esille ottamasta kysymyksestä.

    Yksi vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia, ja koko väitös saa kestää enintään kuusi tuntia. Väitös voidaan keskeyttää virkistystaukoja varten, jotka kustos ilmoittaa. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä seisaalleen nousten esittää loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisaaltaan. Jos vastaväittäjiä on enemmän kuin yksi, esittää loppulausunnon heistä vain ensimmäinen. Loppulausunnon jälkeen väittelijä esittää välittömästi kiitoksensa vastaväittäjälle.

    Kun vastaväittäjät ovat lopettaneet tarkastuksensa, voidaan keskustelua vielä jatkaa sellaisista asioista, jotka eivät vielä aikaisemmassa käsittelyssä olleet esillä. Tässä mielessä väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: ”Kehotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on jotakin muistuttamista väitöskirjaani vastaan tai haluavat sen johdosta esittää kysymyksiä, pyytämään puheenvuoron kustokselta.” Keskustelua jatketaan tämän jälkeen kustoksen johdolla niin kauan kuin on tarpeen, kuitenkin vain edellä mainitun kuuden tunnin määräajan sallimissa puitteissa. Kustos johtaa puhetta jakaen puheenvuorot ja valvoen, että väittelijä saa vastata välittömästi kuhunkin huomautukseen ja ettei käytetyissä puheenvuoroissa siirrytä syrjään asiasta.

    Kustos päättää seisaalleen nousten väitöstilaisuuden lausumalla: ”Väitöstilaisuus on päättynyt.” Väitöstilaisuudesta poistuminen tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä kuin sisääntulo.

    Väitöksen jälkeinen kahvitilaisuus ja karonkka ovat luonteeltaan epävirallisia ja yksityisiä tilaisuuksia. Väittelijä voi esittää kutsun kahvitilaisuuteen ennen salista poistumista.

    Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

    xx

    Väitöskirjan hyväksyminen ja arviointi

    Tiedekuntaneuvosto hyväksyy ja arvioi väitöskirjan. Tiedekunnissa on toistaiseksi käytössä erilaisia arvosana-asteikkoja, mutta Tampereen yliopistossa tullaan myöhemmin ottamaan käyttöön yhtenäinen arvosana-asteikko lisensiaatintutkimusten ja väitöskirjojen arvioinnissa.

    Johtamiskorkeakoulu

    Väitöskirjan hyväksymisestä ja annettavasta arvosanasta päättää tiedekuntaneuvosto. Väitöskirjaa arvosteltaessa käytetään asteikkoa: hyväksytty, hyvä ja erinomainen.

    Hyväksytty

    Väitöskirja täyttää johtamiskorkeakoulun väitöskirjalle asettamat vaatimukset. Sen tutkimustehtävä on selkeä ja kytketty tutkimuskirjallisuuteen, menetelmät soveltuvia ja tulokset johdonmukaisia. Työ osoittaa väitöskirjalta edellytettävää itsenäisyyttä ja tieteellistä kypsyyttä.

    Hyvä

    Väitöskirja on keskimääräistä parempi. Sen tutkimusongelma on omaperäinen ja perustuu uudenlaiseen tapaan lähestyä tutkittavaa ilmiötä. Analyysi on systemaattista ja pohtivaa. Tutkimus on kokonaisuudessaan eheä ja tasapainoinen. Sen tulokset ovat hyvin perusteltuja ja tutkimusalallaan tieteellisesti merkittäviä. Työ osoittaa tieteellistä kypsyyttä ja hyvää perehtyneisyyttä tieteenalan tutkimukseen.

    Erinomainen

    Väitöskirja on kaikilta osiltaan erityisen ansiokas. Tutkimustehtävä on rakennettu oivaltavasti, pohdinnoissa on tieteenfilosofista syvyyttä ja analyysi osoittaa tekijän perehtyneen kiitettävästi myös vaihtoehtoisiin tulkintoihin ja teorioihin. Työn tulokset ovat tieteenalan kannalta poikkeuksellisen merkittäviä. Työ osoittaa tekijän poikkeuksellista tieteellistä kypsyyttä ja kykyä uutta luovaan metodologiseen ja teoreettiseen ajatteluun. Väitöskirjaa on puolustettu erinomaisesti väitöstilaisuudessa. Väitöskirja kuuluu tasoltaan alansa kansainvälisesti 5 % parhaimmistoon.

    Arvostelulautakunnan kirjallinen lausunto, jossa on annettu perusteltu esitys väitöskirjan arvosanasta, toimitetaan tiedekuntaneuvoston jäsenille ja väittelijälle samanaikaisesti. Ennen asian ratkaisua tiedekuntaneuvostossa väittelijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen arvostelulautakunnan lausunnoista. Väittelijällä on oikeus pyytää väitöskirjan arvostelun siirtoa tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen.

    Kasvatustieteiden tiedekunta

    Väitöskirjan arvostelu

    Väitöstilaisuuden jälkeen väitöskirjan arvostelu tapahtuu seuraavasti:

    Arviointiryhmä tekee tiedekuntaneuvostolle esityksen väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta hyödyntäen esitarkastuslausuntoja ja vastaväittäjän lausuntoa sekä kuultuaan kustosta. Vastaväittäjä (vastaväittäjät) laatii lisäksi kirjallisen tarkastuslausunnon väitöskirjasta. Väitöstilaisuuden jälkeen ennen väitöskirjan arvostelua väitöstilaisuuden kustos esittää arvionsa kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle väitöstilaisuuden kulusta. Ennen väitöskirjan arvostelua väittelijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen arvosanaehdotuksesta ja vastaväittäjän lausunnosta.

    Tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan ’erinomainen, kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä, hylätty’ -asteikolla (ks. tarkemmat kriteerit alla).

    Väitöskirjan arvostelusta asianomainen voi tehdä kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle oikaisupyynnön 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (Yliopistolaki 558/2009 44 §, 82 § ja 83 § sekä Tampereen yliopiston johtosääntö 13 §, kohta 6 ja tutkintosääntö 26 §).

     
    5 (erinomainen)

    Tutkimuksen aihe on selvästi tavanomaista vaativampi, merkittävämpi ja kunnianhimoisempi.  Tutkimus osoittaa kriittistä ja aidosti uutta luovaa tutkimusotetta sekä kykyä jäsentää teoreettisesti laajoja asia- ja ongelmakokonaisuuksia. Tekijä on syvällisesti perehtynyt oman tieteenalansa tutkimustraditioon ja oman alansa keskeisiin teorioihin ja käsitteisiin ja käyttää niitä työssään luovasti ja poikkeuksellisen ansiokkaasti. Tutkimusongelmat ovat erinomaisesti perusteltuja ja kiinteässä yhteydessä teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimusasetelma osoittaa luovuutta ja innovatiivisuutta. Tutkimus on toteutettu poikkeuksellisen ansiokkaasti ja tuottaa merkittävää uutta tietoa. Analyysit osoittavat käytettyjen menetelmien erittäin hyvää hallintaa. Analyysi on systemaattista, tarkkaa ja luotettavaa. Tutkimuksen eettisiä kysymyksiä on pohdittu kriittisesti, syvällisesti ja monipuolisesti. Raportointi on erittäin selkeää ja johdonmukaista. Raportti on tyyliltään ja kieliasultaan erinomainen.

    Keskeisten arviointikriteerien valossa väitöskirja on kansainvälisestikin vertailtuna erityisen ansiokas. Lisäksi väittelijä esittelee ja puolustaa tutkimustyötään erinomaisesti.


    4 (kiitettävä)

    Tekijä tuntee hyvin oman tieteenalansa teoreettiset lähtökohdat ja tutkimus on onnistuneesti suhteutettu tieteenalan tutkimustraditioon. Tutkimuksella on merkittävää teoreettista tai empiiristä antia alan tutkimukselle. Tutkimus osoittaa että tekijä hallitsee laajasti oman erityisalansa keskeiset teoriat ja käsitteet ja käyttää niitä työssään ansiokkaasti. Tutkimusongelmat ovat haastavia. Ne on perusteltu hyvin ja niiden yhteys teoreettiseen viitekehykseen on onnistunut. Tutkimuskysymykset on johdettu selkeästi tutkimusongelmista ja ne on muotoiltu ja rajattu erittäin hyvin.  Tutkimusasetelma on hyvin selkeä ja johdonmukainen. Tutkimusmenetelmien valita on perusteltua ja käyttö asiantuntevaa. Analyysi osoittaa valitun metodin erittäin hyvää hallintaa. Tulosten tulkinta on johdonmukaista, ja johtopäätökset ovat perusteltuja. Tekijä pohtii tutkimuksensa eettisiä kysymyksiä monipuolisesti ja kriittisesti. Tutkimus vastaa tarkasti esitettyihin kysymyksiin. Tulkinta on suhteutettu hyvin teoreettiseen viitekehykseen.  Tutkimus on raportoitu hyvin selkeästi ja johdonmukaisesti. Raportin tyyli ja kieliasu ovat kiitettäviä.

    Tutkimuksessa on keskeisten arviointikiriteerien valossa huomattavia ansioita ilman näitä mitätöiviä puutteita. Väittelijä esittelee ja puolustaa tutkimustyötään kiitettävästi.


    3 (hyvä)

    Tekijä tuntee oman tieteenalansa tutkimustradition ja suhteuttaa perustellusti oman tutkimuksensa siihen. Tutkimus osoittaa, että tekijä hallitsee hyvin oman erityisalansa keskeiset teoriat ja käsitteet ja käyttää niitä työssään asianmukaisesti. Tutkimusongelmat ovat melko haastavia ja perusteltuja ja niillä on yhteys teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimustehtävä on rajattu tarkoituksenmukaisesti.  Tutkimuskysymykset on johdettu tutkimusongelmista, ja ne on muotoiltu ja rajattu hyvin. Menetelmät ovat perusteltuja ja niiden avulla tekijä pystyy vastaamaan tutkimuskysymyksiin.  Menetelmien käyttö on johdonmukaista ja huolellista. Analyysi on tarkkaa ja luotettavaa ja osoittaa valittujen menetelmien hyvää hallintaa. Tutkimuksen tulosten esittely ja pohdinta on asiantuntevaa. Tutkimus vastaa hyvin esitettyihin kysymyksiin ja tulosten tulkinnat on suhteutettu asiantuntevasti teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa tai uuden näkökulman alan tutkimukseen. Tutkimuseettiseen pohdintaan tekijä on ottanut mukaan omaan työhön liittyviä kriittisiä huomioita.  Tutkimus on raportoitu selkeästi ja johdonmukaisesti. Raportti on tyyliltään ja kieliasultaan moitteeton.

    Tutkimus täyttää hyvätasoiselle kasvatustieteelliselle tutkimukselle asetetut vaatimukset. Väittelijä esittelee ja puolustaa tutkimustyötään hyvin.


    2 (tyydyttävä)

    Tekijä hallitsee oman tieteenalansa keskeisimmät teoreettiset lähtökohdat ja pystyy suhteuttamaan oman tutkimuksensa tieteenalan tutkimustradition päälinjoihin. Tutkija osoittaa perehtyneensä oman alansa keskeisiin teorioihin ja käsitteisiin, mutta niiden hallinta ja soveltaminen on suppeahkoa. Tutkimus tarjoaa jonkin verran uutta tietoa tai tuoreen näkökulman. Tutkimusongelmat ovat riittävän haastavia ja perusteltuja. Tutkimusasetelma on melko selkeä ja johdonmukainen. Tutkimuskysymykset on johdettu tutkimusongelmista, mutta rajausta olisi voinut parantaa.  Menetelmien soveltaminen on kaavamaista, mutta tarkoituksenmukaista ja pääosin moitteetonta. Analyysi on luotettavaa, mutta tarkkuudessa voi olla pientä horjuntaa. Tutkija on kiinnittänyt huomiota tutkimuksensa eettisiin kysymyksiin, mutta pohdintojen yhteys omaan työhön on horjuvaa. Tutkimuksen tulokset on esitetty loogisesti ja niiden merkitystä on pohdittu. Tutkimus vastaa esitettyihin kysymyksiin ja tuloksia on suhteutettu teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimus on raportoitu selkeästi, mutta sen rakenteessa, tyylissä tai kieliasussa voi olla vähäisiä puutteita.

    Tutkimuksen erityisansioilla voidaan kompensoida joidenkin arviointikriteerien valossa mahdollisesti ilmenneitä puutteita. Väittelijä esittelee ja puolustaa tutkimustyötään tyydyttävästi.


    1 (välttävä)

    Tutkimus osoittaa perehtyneisyyttä tieteenalan tutkimustraditioon, mutta oman tutkimuksen suhteuttaminen siihen on puutteellista. Tekijä käyttää oman erityisalansa keskeisiä teorioita ja käsitteitä, mutta niiden määrittely voi olla vajavaista tai niitä käytetään epäjohdonmukaisesti. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa vain rajallisesti, Tutkimusongelmat eivät ole erityisen haastavia tai niiden yhteys teoreettiseen viitekehykseen on löyhähkö. Tutkimus-asetelman selkeydessä tai johdonmukaisuudessa on puutteita. Tutkimuskysymykset on johdettu tutkimusongelmista, mutta niiden muotoilussa tai rajauksessa on toivomisen varaa. Tutkimusmenetelmien käytössä on puutteita. Analyysi sinänsä on luotettavaa, mutta se on paikoin mekaanista tai epätarkkaa. Tutkija on kiinnittänyt huomiota tutkimuksensa eettisiin kysymyksiin vain yleisellä tasolla. Tutkimuksen tulokset on esitetty loogisesti, mutta merkitysten pohdinta jää vajaaksi. Tutkimus vastaa esitettyihin kysymyksiin, mutta tulokset olisi voinut suhteuttaa teoreettiseen viitekehykseen paremmin. Tutkimuksen raportoinnissa on rakenteellisia, kielellisiä tai tyylillisiä puutteita.

    Työssä on useita puutteita ilman riittävästi kompensoivia erityisansioita. Väittelijä esittelee ja puolustaa tutkimustyötään hyväksyttävästi.


    0 (hylätty)

    Työssä on huomattavan paljon ilmeisiä puutteita. Tutkimusaihe on pinnallisesti ymmärretty ja sen käsittelytapa liittyy vain löyhästi tieteenalaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on joko liian suppea, liian rönsyilevä tai laaja. Tutkimuksen kytkeytyminen aiempaan tutkimukseen ja taustateorioihin jää selvittämättä. Tutkimusmenetelmien valinta on perustelematonta ja käyttö epäjohdonmukaista. Analyysi ei ole täysin luotettavaa. Tulokset on esitetty luettelomaisesti tai kaavamaisesti ja niiden yhteys teoriataustaan jää vaatimattomaksi. Tutkimustulosten pohdinta ei yllä yleisen tason tarkasteluun. Työn tutkimuseettinen pohdinta puuttuu kokonaan tai on vähäistä ja toteavaa. Työ on kieliasultaan heikko tai viimeistelemätön.

    Tutkimus ei täytä kasvatustieteellisen tutkimuksen vähimmäisvaatimuksia.

    Luonnontieteiden tiedekunta

    Tiedekunnan määräämän vastaväittäjän kirjallinen tarkastuslausunto väitöskirjasta sekä arvostelutoimikunnan lausunto toimitetaan julkisen väitöstilaisuuden jälkeen väitöskirjan tekijälle viimeistään viisi (5) päivää ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Tiedekuntaneuvoston tai dekaanin asettama arvostelutoimikunta tekee esityksen tiedekuntaneuvostolle väitöskirjan arvosanasta. Arvostelutoimikuntaan kuuluvat työnohjaajan (ohjaajien) ja kustoksen lisäksi vastaväittäjä sekä vähintään yksi väitöksen alaa ja tiedekunnan jatkokoulutusta hyvin tunteva, dosenttitasoinen asiantuntijajäsen, joka toimii myös arvostelutoimikunnan puheenjohtajana. Arvostelutoimikunta huomioi mm. esitarkastuslausunnot, vastaväittäjän lausunnon ja yleisen yksikön väitöskirjojen tason.

    Väitöskirjan hyväksymisestä ja annettavasta arvosanasta päättää tiedekuntaneuvosto. Tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän lausunnosta ja arvostelutoimikunnan arvosanaesityksestä. Vastineen antamista varten väitöskirjan tekijällä on oikeus pyytää väitöskirjan arvostelun siirtämistä seuraavaan kokoukseen. Ennen väitöskirjan arvostelua esittää kustos arvionsa väittelijän puolustautumisesta.

    Hyväksytyn väitöskirjan arvostelussa käytetään asteikkoa hyväksytty – kiittäen hyväksytty. Perustellusta syystä erityisen ansioituneelle väitöskirjalle voidaan antaa arvosana kiittäen hyväksytty.

    Väitöskirjan tekijä voi tehdä tiedekuntaneuvostolle oikaisupyynnön väitöskirjan arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista.

    Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta

    Vastaväittäjän lausunto on väitöskirjan tieteellisen arvon lopullinen luonnehdinta. Vastaväittäjän lausunnosta tulee ilmetä seuraavat väitöskirjaa koskevat seikat:

    1. Yleisarvio esitystavasta ja painoasusta.
    2. Arvio väittelijän osuudesta tutkimuksen suorittamisessa.
    3. Arvio tutkimuksen sisällöstä (kiinnittäen huomiota samoihin pääkohtiin kuin esitarkastus-lausunnossakin, ks. edellä s. 12).
    4. Arvio julkisesta tarkastustilaisuudesta, erityisesti väittelijän kyvystä puolustaa väitöskirjaansa sekä tieteellisesti hahmottaa ongelma-aluetta ja tehdä tutkimuksestaan yleistäviä, kriittisiä johtopäätöksiä.
    5. Lausuntonsa päätteeksi vastaväittäjä ehdottaa väitöskirjatyölle arvosanan.

    Käytössä on kolme arvosanaa: hylätty, hyväksytty ja kunniamaininnalla hyväksytty. Korkeatasoisesta väitöskirjasta voidaan antaa arvosana kunniamaininnalla hyväksytty. Kunniamainintaa voidaan ehdottaa väitöskirjalle, joka valtakunnallisesti kuuluu oppialansa parhaimmistoon (parhaaseen 5–10 %:iin) ja jossa väittelijän oma innovatiivinen panos on huomattavan suuri. Väitöskirjan arvostelee tiedekuntaneuvosto. Kunniamaininta voidaan pääsääntöisesti myöntää, kun vastaväittäjä ja ainakin toinen esitarkastaja ovat sitä ehdottaneet.

    Virallisen vastaväittäjän tai virallisten vastaväittäjien kirjallinen tarkastuslausunto väitöskirjasta toimitetaan tiedekunnalle ja väittelijälle. Vastaväittäjän lausunto tulee toimittaa tiedekunnalle kahden kuukauden kuluessa väitöksestä. Tekijällä on oikeus antaa vastineensa tarkastajan lausunnosta (Yliopistolaki 558/2009, 44 §).

    Kirjallisessa tarkastuslausunnossaan vastaväittäjän tulee ottaa huomioon myös ne seikat, joita väitöstilaisuuden yleisöpuheenvuoroissa esitetyt huomautukset ovat väitöskirjasta tuoneet ilmi.

    Viestintätieteiden tiedekunta

    ss

    Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

    ss

    Tutkintotodistus

    Tutkintotodistusta haetaan paperisella lomakkeella, joka löytyy valmistuminen-osiosta.