Kandidaatintutkielma

Kandidaatintutkielma on kandidaatin tutkinnon aineopintoihin sisältyvä opinnäyte, joka kirjoitetaan usein seminaarissa. Tutkielman laajuus ja osaamistavoitteet kuvataan opinto-oppaassa.

Kandidaatintutkielmaan liittyy sekä yliopiston yhteisiä että tutkinto-ohjelmien omia ohjeita.

Tutustu näihin:

Tampereen yliopiston opinnäyteohje

Kypsyysnäyte-sivu

 

Johtamiskorkeakoulu

Tutkielmien arviointiperusteet

Johtamiskorkeakoulussa käytetään tutkielmien arvioinnissa 1.1.2013 lähtien yhteisiä arviointikriteerejä.

Kandidaatintutkielmien arviointiperusteet (pl. oikeustieteelliset tutkielmat)

Oikeustieteellisten kandidaatintutkielmien arviointiperusteet

Tutkielmien palauttaminen

Sekä alemman että ylemmän tutkinnon opinnäytteet palautetaan sähköisesti. Tutustu ohjeisiin huolellisesti. Lisätietoa kandidaatintutkielmien palauttamisesta antavat opintosihteeri Selene Oittinen (kauppatieteet, hallintotieteet) ja opintosihteeri Johanna Tuomikoski (politiikan tutkimus) sekä opintokoordinaattorit.

Huom! Tutkielman hyväksymisprosessi hoidetaan sähköisesti, joten opiskelija on velvollinen käyttämään student.uta.fi –osoitettaan opintojensa aikana.

Palautusohjeet:

1. Tallenna kandidaatintutkielma pdf-tiedostoksi. Tallenna opinnäytteesi yhtenä tiedostona pdf-muotoon omalla nimelläsi, lisää myös opintosuuntasi (Virtanen_markkinointi_kandidaatintutkielma.pdf). Tee tallennus koneella, jolla on pdf:n tekoon tarkoitettu ohjelma. Acrobat Reader ei riitä.

2. Lähetä pdf-tiedosto sähköpostilla ohjaajallesi (etunimi.sukunimi@staff.uta.fi) sekä osoitteeseen tutkielmat.jkktk@uta.fi

3. Sovi ohjaajasi kanssa kypsyysnäytteen tekemisestä

Tutkielman ohjaajalla on neljä viikkoa aikaa antaa kandidaatintyöstä lausunto ja arvosana, jotka saat tietoosi sähköpostitse yliopiston sähköpostiosoitteeseesi, kun kandidaatintutkielma on arvosteltu ja kypsyysnäyte tarkastettu ja hyväksytty.

Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma

Ohjeita opinnäytteisiin liittyen

Opinnäytteillä tarkoitetaan kandidaatin ja maisterin tutkintoihin kuuluvia tutkielmia. Aineopintojen opinnäyte on kandidaattitutkielma ja syventävien opintojen opinnäyte pro gradu -tutkielma.

Opinnäytteisiin liittyvät asiat käydään läpi seminaarissa, mutta tälle sivulle on kerätty yleistä tietoa opinnäytteisiin liittyen. Tarkemmat ohjeet tutkielman tekoon annetaan kunkin opintosuunnan seminaarissa. Ohjeita on myös opintosuuntien omilla sivuilla. Opiskelijan tulee aina noudattaa opintosuuntansa antamia ohjeita.

Vaatimukset

Omassa tutkinto-ohjelmassa tehtävien tutkielmien sisältö, laajuus, osaamistavoitteet ja vaaditut opintosuoritukset näet opinto-oppaasta.

Opinnäytteistä, arvostelusta ja esim. kypsyysnäytteistä ohjeistetaan opinto-oppaan ja tämän ohjeen lisäksi tutkintoja koskevissa määräyksissä.

Seminaari

Tutkielman teko alkaa ilmoittautumalla seminaariin. Kandidaatinseminaarin suorittaminen ajoittuu yleensä kolmannelle opintovuodelle ja graduseminaari viidennelle vuodelle.

Seminaarityöskentely ja tutkielman laatiminen edellyttävät riittävien edeltävien opintojen suorittamista ja näiden opintojaksojen sisällön hallintaa. Lisäksi opiskelijalla on oltava riittävät metodiset valmiudet tutkimuksen tekemiseen.  Tämän vuoksi on tärkeää, että seminaarin edeltävät opinnot on suoritettu.

Seminaariin voi ilmoittua, kun opintosuunnan seminaariin osallistumiselta edellytettävät edeltävät opinnot on suoritettu. Myös opintosuunnan vaatimat menetelmäopinnot tulee pääsääntöisesti olla suoritettuna. Tarkemmat edeltävät opinnot selviävät opinto-oppaasta sekä kunkin opintosuunnan antamista ohjeista.

Tutkielman laatimisprosessi opitaan ja tutkielman ohjaus tapahtuvat pääsääntöisesti seminaareissa. Seminaarissa opiskelija oppii tutkimuksen tekemistä myös muiden opiskelijoiden töiden kautta. Tästä syystä seminaareissa on oltava läsnä. Tarkemmat ohjeet läsnäolosta antaa seminaarin vetäjä.

Aiheen valinta

Aiheen valinnalla on keskeinen merkitys tutkielman onnistumiselle ja mielekkäälle tutkielmaprosessille. Aihetta kannattaa pohtia jo ennen seminaariin osallistumista. Lopullinen aihe muodostuu seminaarin aikana ja yleensä seminaarin ohjaaja hyväksyy aiheen.

Joskus aiheen valinta voi tuntua hankalalta. Hyvä aihe voi löytyä esimerkiksi luennoilta, alan kirjallisuudesta, alan lehdistä, tieteellisistä julkaisuista tai työkokemusten kautta tai jopa harrastusten kautta. Aiheen valinnassa tärkeintä on oma mielenkiinto, jotta aiheen parissa pitää jaksaa tehdä töitä pitempään.

Tutkielma

Tutkielma tehdään seminaarin ohjaajalta saatujen ohjeiden mukaisesti. Pääsääntöisesti seminaarin ohjaaja toimii myös tutkielman ohjaajana.

Kandidaatintutkielman laajuus on noin 30 sivua. Pro gradu -tutkielman laajuus voi vaihdella hyvinkin paljon. Pääsääntöisesti tutkielmat ovat laajuudeltaan 70-80 sivua.

Hyväksytyt opinnäytteet arvostellaan viisiportaista asteikkoa (1-5) käyttäen.

Tutkinto-ohjelmassa ja yliopistossa aiemmin tehtyihin Pro gradu -tutkielmiin voi tutustua yliopiston tutkielmatietokannan kautta. Vuodesta 2000 alkaen valtaosa tutkielmista on julkaistu tietokannassa pdf-dokumentteina.

Tutkielma toimeksiantona

Jos opiskelija tekee tutkielmansa toimeksiantona yritykselle, on opiskelijan hyväksytettävä tutkielmansa aihe ja suunnitelmansa käytännön toteutukseksi työnsä ohjaajalla ennen kuin hän sopii asiasta lopullisesti yhteistyöyrityksen kanssa. Toimeksiantotutkielma on hieno mahdollisuus, mutta opiskelijan kannattaa ottaa huomioon, että tämä voi myös tarkoittaa tasapainoilemista toimeksiantajan käytännönläheisten toiveiden ja yliopisto-opintojen tieteellisten vaatimusten välillä.

Toimeksiantotutkimuksen teettävä yritys voi kartuttaa Tampereen yliopiston Tukisäätiön stipendirahastoa tai Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden tukisäätiötä. Näistä myönnetään stipendejä toimeksiantotutkimuksien tekijöille.

Kypsyysnäyte

Kypsyysnäytteen tarkoituksena on osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä erinomaista tieteellis-ammatillista kielitaitoa. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen sillä kotimaisella kielellä, jolla hän on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen hyväksyminen edellyttää sekä sisällön että kieliasun hyväksymistä. Ks. yliopiston kypsyysnäyteohjeet.

Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan, kun tutkielma on jätetty tarkastukseen. Sovi kypsyysnäytteestä tutkielman ohjaajan kanssa. Kypsyysnäyte suoritetaan yksikön yleisenä tenttipäivänä tai sähköisessä tentissä ohjaajan antamien ohjeiden mukaisesti.

Tutkielman palauttaminen

Kandidaatintutkielma toimitetaan tarkastukseen kahtena kappaleena ohjaajan antamien ohjeiden mukaisesti.

Pro gradu -tutkielma palautetaan yleensä virallisesti ohjaajan annettua palautukselle luvan. Tarkista oman opintosuuntasi käytännöt asiassa. Palautuksessa noudatetaan kirjaston antamia ohjeita.

Oikaisuvaatimus

Tutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tutkintomääräyksissä kuvatulla tavalla. Oikaisupyyntö tulee tehdä neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun tieto arvostelusta on tullut. Ks. tutkintoja koskevat määräykset.

 

Kasvatustieteiden tiedekunta

Kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava pääaineessaan tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa kandidaatintutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte. Tutkielman tavoitteet, laajuus ja suoritustapa määritellään opetussuunnitelmassa. Myös kandidaatintutkielmaa edeltävistä ja siihen liittyvistä opinnoista määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa.

Kandidaatintutkielma voidaan tehdä myös parityönä. Tällaisen tutkielman edellytyksenä on, että sen laatimiseen tarvittava työmäärä vastaa kummankin tekijän osalta yksin tehdyn tutkielman laatimiseen vaadittavaa työtä. Tutkielma arvioidaan kummankin opiskelijan osalta erikseen. Yhteistutkielma voidaan laatia myös kahden oppiaineen alalta. Tällöin kummankin oppiaineen ja opiskelijan osalta tutkielma tarkastetaan erikseen.

Suosituksia tieteellisen raportin ulkoasusta ja asettelusta

Kandidaatintutkielman palauttaminen

Ks. syksyn 2017 aikataulu alempana

Voit jättää kandidaatintutkielman arvioitavaksi sen jälkeen, kun olet sopinut tutkielman jättämisestä ohjaajasi kanssa. Palauta kandidaatintutkielma kahtena paperitulosteena yhdestä kulmasta nidottuna opintopalveluiden kansliaan (Virta h. 244) kanslian vastaanottoaikana.

kandidaatintutkielman palautusprosessi kaaviona

Kandidaatintutkielman arvostelu

Kandidaatintutkielmaopinnoista vastaava opettaja tarkastaa ja hyväksyy tutkielman. Arvioitua ja hyväksyttyä alempaan korkeakoulututkintoon sisältyvää opinnäytettä ei voi uusia.

Kandidaatintutkielmien arvosteluperusteet

Kandidaatintutkielman muuntotyöprosessi

Jos sinulla ei ole aiempaa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa tai amk-tutkintoa, tulee sinun suorittaa KK-tutkinto. Tähän tutkintoon tulee sisältyä aineopintojen 50 op:n kokonaisuuteen kandidaatintutkielma, ja sen suorittamisessa on seuraavat vaihtoehdot:

  • Osallistut normaalisti tiedekunnan järjestämään kandidaatintutkielmaseminaariin ja annat lopuksi kypsyysnäytteen, tai
  • Jos sinulla on kasvatustieteiden aineopintoihin sisältyvä proseminaari- tai kandidaatintutkielma tehtynä esim. avoimen yliopiston puolella jossakin toisessa yliopistossa, osallistut ryhmämuotoiseen muuntotyöprosessiin, jossa tämä tutkielma voi toimia muuntotyön pohjana. Muuntotyöprosessin valmistuttua suoritat kypsyysnäytteen tai
  • Jos olet tehnyt Tampereen avoimessa yliopistossa kasvatustieteiden aineopinnoissa kandidaatintutkielman yliopistonlehtori Sirpa Mäkisen ohjauksessa, toimita tutkielmastasi kaksi kappaletta kasvatustieteiden tiedekunnan opintokansliaan (h. 244), josta työ lähetetään Sirpa Mäkiselle. Hän valmistelee sinulle kypsyysnäytteen ja arvioi opinnäytteen tai
  • Jos olet tehnyt Tampereen avoimessa yliopistossa kasvatustieteiden aineopinnoissa proseminaarityön (ennen vuotta 2005) yliopistonlehtori Sirpa Mäkiselle tai kandidaatintutkielman/proseminaaritutkielman jonkun toisen opettajan ohjaamana, osallistut ryhmämuotoiseen muuntotyöprosessiin ja suoritat lopuksi kypsyysnäytteen.

Jos sinulla on aiempi alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai amk-tutkinto, voit halutessasi ohittaa KK-tutkinnon (täydentäviä opintoja saatetaan edellyttää) ja siirtyä suoraan suorittamaan KM-tutkintoa.

  • KK-tutkinnon ohittavalla opiskelijallakin tulee kuitenkin olla kasvatustieteiden perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op ) suoritettuna ja aineopintoihin pitää sisältyä tutkimusmenetelmäopinnot ja empiirinen tutkielma.
  • Jos sinulla on aiemmin suoritettujen kasvatustieteiden aineopintojen yhteydessä tehty proseminaari/kandidaatintutkielma, se kelpaa sellaisenaan etkä siis tarvitse muuntotyöprosessia.
  • Jos sinulla ei ole suoritettuna kasvatustieteiden aineopintoihin kuuluvaa proseminaarityötä tai kandidaatintutkielmaa, voit sen jälkeen, kun olet suorittanut aineopintojen tutkimusmenetelmäopinnot osallistua ryhmämuotoiseen muuntotyöprosessiin ja voit käyttää aiemman tutkintosi tutkielmaa pohjana muuntotyölle. Sen valmistuttua et suorita kypsyysnäytettä.
  • Jos sinulla ei ole suoritettuna kasvatustieteiden aineopintoihin kuuluvaa proseminaarityötä tai kandidaatintutkielmaa, voit halutessasi osallistua myös normaaleihin kandidaatintutkielmaryhmiin ja tehdä empiirisen tutkielman siinä yhteydessä. Koska ohitat KK-tutkinnon, et suorita kypsyysnäytettä.

Kandidaatintutkielman palautuksen aikataulu syksyllä 2017

Jos haluat saada kandidaatintutkielmasi hyväksytyksi vuoden 2017 puolella, toimi alla olevien aikataulujen mukaisesti.

Kandidaatintutkielma, jonka kypsyysnäytteenä on erillinen essee

  • Kun olet saanut ohjaajaltasi luvan, palauta kandidaatintutkielma kahtena paperitulosteena yhdestä kulmasta nidottuna opintopalveluiden kansliaan (Virta h. 244) kanslian vastaanottoaikana. Palautus viimeistään pe 27.10.2017.
  • Suorita kypsyyskoe sähköisenä tenttinä viimeistään pe 27.10.2017.
  • Tarkastajien tulee toimittaa kandidaatintutkielman ja kypsyyskokeen arviointi opintopalveluiden kansliaan neljän viikon kuluessa kypsyysnäytteen suorittamisesta.

Kandidaatintutkielma, jonka kypsyysnäytteenä on tutkielman tiivistelmä

  • Kun olet saanut ohjaajaltasi luvan, palauta kandidaatintutkielma kahtena paperitulosteena yhdestä kulmasta nidottuna opintopalveluiden kansliaan (Virta h. 244) kanslian vastaanottoaikana. Palautus viimeistään pe 3.11.2017.
  • Tarkastajien tulee toimittaa kandidaatintutkielman arviointi ja kuittaus tiivistelmän hyväksymisestä kypsyysnäytteenä opintopalveluiden kansliaan kolmen viikon kuluessa tutkielman palauttamisesta.

Luonnontieteiden tiedekunta

Kandidaatin tutkintoa varten tulee suorittaa tutkinto-ohjelman aineopintojen opinnäytteenä kandidaattitutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte. Yksityiskohtaiset ohjeet kandidaattitutkielman hyväksymisprosessin eri vaiheista löydät tiedekunnan tutkintoja koskevista määräyksistä.

Tutustu ohjeisiin huolellisesti. Lisätietoja kandidaattitutkielman palauttamisesta saat opintosihteeri Minna Heinoselta (MTT) ja opintosihteeri Sanna Yli-Salomäeltä (TIE).

Kandidaattitutkielman palautusohjeet:

1. Sovi tutkielman jättämisestä ohjaajasi kanssa (esim. sovitun ennakkotarkastuksen tai luonnoksen lukemisen jälkeen)
2. Tallenna kandidaattitutkielma pdf-tiedostoksi.
3. Lähetä pdf-tiedosto sähköpostilla student.uta.fi-osoitteestasi ohjaajallesi (etunimi.sukunimi@staff.uta.fi) sekä opintopalveluihin seuraavasti:

Kandidaattitutkielma on jätettävä arvioitavaksi viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kypsyysnäytteen suoritustilaisuutta.

4. Sovi ohjaajasi kanssa kypsyysnäytteen tekemisestä.

Huom! Tutkielmien hyyväksymisprosessi hoidetaan sähköisesti, joten olet velvollinen käyttämään student.uta.fi-osoitettasi tutkielmaopintojen aikana.

Matematiikan ja tilastotieteen tutkinto-ohjelma

Matematiikan ja tilastotieteen kandidaattitutkielman sisältö, osaamistavoitteet ja vaaditut opintosuoritukset on julkaistu sähköisessä opinto-oppaassa (2015-2018):

Tutkielmaopas

Matematiikan tutkielmaopas on julkaistu tutkinto-ohjelman intrassa. Oppaan lataamiseksi kirjaudu intraan (intra.uta.fi) ja liity Matematiikan ja tilastotieteen tutkinto-ohjelman sivustoon.

Tutkielman aloittaminen

Tutkielman tekemisen ja/tai siihen liittyvän seminaarin voit aloittaa, kun olet suorittanut lähes kaikki perus- ja aineopinnot.

Matematiikan ja tilastotieteen kandidaattitutkielmat tehdään suorittamalla opintojakso MTTA1 Kandidaattitutkielma ja seminaari. Seminaarit järjestetään vuosittain sekä matematiikassa että tilastotieteessä. Työn ohjaajana toimii lähes poikkeuksetta kandidaattiseminaarin opettaja.

Tutkielman tekeminen

Noudata tutkielman laatimisessa ohjaajalta saamiasi ohjeita. Opintojaksojen ja seminaarien kotisivuilla julkaistaan tarkempia käytännön ohjeita mm. seminaarien suorittamisesta ja LaTeX-ohjelmiston käytöstä. Varsinaisen tutkielman lisäksi sinun tulee tehdä opintojaksokuvauksessa kuvatut osasuoritukset.

Tutkielman arviointi

Kandidaattitutkielman arviointiperiaatteet matematiikan ja tilastotieteen tutkinto-ohjelmassa

Evaluation criteria for a Bachelor's thesis in the Degree Programme in Mathematics and Statistics

Kandidaattitutkielman arviointilomakkeen löydät Lomakkeet-sivun kohdasta Opinnäytteet.

The assessment form for a Bachelor's thesis -> Forms, Theses

Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelma

Tietojenkäsittelytieteiden kandidaattitutkielma kirjoitetaan osana opintojaksoa TIEA5 Tutkielmakurssi.

Kandidaattitutkielman arviointiperusteet tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelmassa

Grading of Bachelor’s theses in the Degree Programme in Computer Sciences

Kandidaattitutkielman arviointilomakkeen löydät Lomakkeet-sivun kohdasta Opinnäytteet.

The assessment form for a Bachelor's thesis -> Forms, Theses

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta

Bioteknologian tutkinto-ohjelma

 
 
 
 

Viestintätieteiden tiedekunta

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yhteiset ohjeet:

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden tutkinto-ohjelmia koskeva opinnäyteohje, pdf

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden tutkielmia koskeva kansilehden malli, pdf

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden tutkinto-ohjelmien nimien merkitseminen kansilehdelle, pdf

Tutkinto-ohjelmien omat ohjeet:

Englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Kandidaatintutkielmia koskevat arviointiohjeet

Kandidaatintutkielman sisällön tarkastaa ja hyväksyy tutkielman ohjaaja. Tarkastajan tulee arvioida tutkielma kolmen viikon kuluessa opiskelijan kypsyysnäytteen suorittamisesta. Kandidaatintutkielma arvostellaan asteikolla 1–5.

Arviointiperusteet

1. Tutkimusaihe, tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet, tutkimusongelma ja tutkimuskysymykset

• tutkimusaiheen omaperäisyys
• tutkimuksen aiheenvalinnan ja tavoitteiden perustelut
• tutkimuskysymyksen  muotoilu ja rajaus

2. Tutkimuksen perustuminen aihepiirin tutkimuskirjallisuuteen, teorianäkökulma ja -konteksti sekä käsitteiden määrittely

• lähteiden käyttö ja työn liittäminen aihepiirin tutkimustraditioon
• teorianäkökulman perustelu ja soveltaminen
• avainkäsitteistön määrittely

3. Aineiston käsittely ja tutkimusmenetelmät

• aineiston kuvaus ja rajaus
• tutkimusmenetelmien ja käsitteiden esittely, perustelut ja käyttö
• tutkimusmenetelmien sopivuus aiheeseen ja aineistoon

4. Tulosten ja päätelmien esittäminen

• tutkimuskysymyksiin vastaaminen
• tulosten esittelyn johdonmukaisuus ja havainnollisuus

5. Tieteellisen esitystavan ja tutkimuskokonaisuuden hallinta

• työn kokonaisrakenteen toimivuus
• tieteellisen argumentoinnin vakuuttavuus
• itsenäinen tutkimusote
• kieliasu, viittauskäytäntö ja lähdeluettelo
• työn viimeistelyn taso (ulkoasu ja kirjoitusvirheet)

Mikäli kandidaatintutkielma ei täytä sille asetettuja edellytyksiä, se voidaan hylätä. Tutkielman hylkääminen voi johtua mm. seuraavista seikoista: työssä esiintyy plagiointia, työ on epäjohdonmukainen eikä muodosta yhtenäistä kokonaisuutta, työn taustakirjallisuus ei koostu tieteellisestä lähdeaineistosta, aineiston valinta, käsittely ja tulosten esittely on täysin sattumanvaraista.

Arvosteluasteikko

Arvosana 1:

• tutkimuskysymys on epäselvästi rajattu
• lähdekirjallisuuden käyttö on vähäistä ja tutkimustradition tuntemus heikkoa
• aineiston ja teorian välinen yhteys puuttuu
• työssä on erittäin niukasti itsenäistä pohdiskelua ja tulokset ovat hajanaisia
• työn rakenne on rönsyilevä tai epäjohdonmukainen
• kieliasu on huolimaton ja viittauskäytäntö sekä lähdeviitteet puutteelliset

Arvosana 2:

• tutkimuskysymyksen valinnassa ja rajauksessa on puutteita
• lähdekirjallisuuden tai avainkäsitteiden hyödyntäminen on riittämätöntä
• analyysi on hajanaista tai osittaista, eikä sitä kytketä riittävästi lähdekirjallisuuteen
• työn rakenteessa on puutteita
• kieliasu ja esitystapa ovat melko hyviä

Arvosana 3:

• tutkimuskysymys ja sen rajaus on perusteltu
• tekijä osaa liittää tutkimuskysymyksen aihepiirin tutkimustraditioon ja perustella omat ratkaisunsa
• työn avainkäsitteet on määritelty selkeästi ja tekijä hallitsee niiden käytön
• lähteiden käytössä esiintyy jonkin verran referointia
• työssä on hiukan itsenäistä pohdintaa
• tulosten raportointi on selkeää ja  työn rakenne on toimiva
• kieliasu, esitystapa, viittauskäytäntö ja lähdeviitteet ovat pääosin moitteettomia

Arvosana 4:

• työssä on itsenäinen ote ja tutkimuskysymys on hyvin rajattu ja perusteltu
• työssä on käytetty keskeisiä lähteitä ja työ on liitetty asiantuntevasti aihepiirin tutkimustraditioon
• tekijä kykenee soveltamaan avainkäsitteitä ja lähdekirjallisuutta aineistoonsa selkeästi
• tulokset esitetään johdonmukaisesti ja huolellisesti
• työssä on selkeästi itsenäistä pohdintaa
• työn rakenne muodostaa hyvin toimivan kokonaisuuden
• kieliasu on sujuva ja esitystapa moitteeton

Arvosana 5:

• aihevalinta on omaperäinen
• työ osoittaa erinomaista perehtyneisyyttä aihepiiriin ja tekijä hallitsee tutkielmaprosessin eri osatekijät
• tutkimuskysymys on rajattu selkeästi ja perustellusti ja kantaa läpi koko tutkielman
• työ osoittaa keskeisen lähdekirjallisuuden ja tutkimusperinteen hyvää tuntemusta
• tekijä osoittaa hallitsevansa lähdekirjallisuuden soveltamisen ja kriittisen tarkastelun
• työssä on erinomainen aineiston ja teorian välinen vuoropuhelu, ja työn metodologinen ote on vakuuttava
• tulokset on raportoitu johdonmukaisesti ja oivaltavasti
• tuloksia pohditaan kriittisesti
• työn rakenne on hallittu ja toimiva
• kieliasu on erinomainen ja esitystapa huoliteltu

Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma

Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median kandidaattitutkielma kirjoitetaan osana opintojaksoa ITIA03 Tutkimustyön perusteet.

Kandidaatintutkielman palauttaminen

Voit jättää kandidaatintutkielman arvioitavaksi sen jälkeen, kun olet sopinut tutkielman jättämisestä ohjaajasi kanssa (esim. sovitun ennakkotarkastuksen tai luonnoksen lukemisen jälkeen). Jätä kandidaatintutkielma arvioitavaksi sähköpostitse pdf-tiedostona. Lähetä tutkielma sähköpostin liitetiedostona samanaikaisesti sekä tutkielman ohjaajalle arviointia että tieteenalayksikön opintopalveluihin (sanna.yli-salomaki@uta.fi) arkistointia varten. Kandidaatintutkielma on jätettävä arvioitavaksi viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kypsyysnäytteen suoritustilaisuutta.

Huom! Tutkielmien hyväksymisprosessi hoidetaan mahdollisimman paljon sähköisesti, joten olet velvollinen käyttämään student.uta.fi -osoitettasi tutkielmaopintojen aikana.

Kandidaatintutkielman arviointiperusteet informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelmassa

Evaluation criteria for Bachelor’s theses in the Degree Programme in Information Studies and Interactive Media

Kandidaatintutkielman arviointilomakkeen löydät Lomakkeet-sivun kohdasta Opinnäytteet.

The assessment form for a Bachelor's thesis -> Forms, Theses

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma

JOVAT2 Kandidaatin tutkielma ja seminaari

Ohjeita kandidaatintutkielman kirjoittajalle

1. Kandidaatin seminaarin esitelmän viimeistely kandidaatintutkielmaksi

Kandidaatin seminaarin esitelmän hyväksyy seminaarin ohjaaja. Sen jälkeen esitelmä viimeistellään kandidaatintutkielmaksi ottamalla huomioon opponentin, osanottajien ja ohjaajan huomautukset seminaarin aikana sekä muut ohjaajan antamat viimeistelyohjeet.

Jos jatkat samasta aiheesta pro gradu -tutkielmaan, kandidaatintutkielma voi olla ikään kuin esitutkimus, joka sisältää vain osan maisterin tutkielmaan tarkoitetuista tutkimuskysymyksistä, teoriataustoituksesta, tutkimusmenetelmistä tai empiirisestä aineistosta. Tämä on tuotava esiin tutkielman johdannossa.

Muista, että kandidaatintutkielmastasi voi päätyä kirjallisten lainausten kohteeksi, joten tarkista, että olet lainannut kaikkia käyttämiäsi lähteitä oikein ja tehnyt oikeutta aiempien tutkimusten tekijöille.

Kandidaatin seminaarin esitelmään kannattaa tehdä tarvittavat ja vaaditut korjaukset heti seminaarin päättymisen jälkeen, kun asiat ovat vielä tuoreessa muistissa, eikä lykätä niitä esimerkiksi seuraavalle lukukaudelle. Jos seminaariesitelmässä on merkittäviä puutteita, ohjaaja osoittaa ne korjattaviksi ennen kuin esitelmä hyväksytään. Tarvittaessa kannattaa käydä seminaarin ohjaajan vastaanotolla keskustelemassa esitelmän viimeistelyyn liittyvistä asioista.

Tarkista seuraavat asiat:

Tarkista, että olet noudattanut hyvää tieteellistä käytäntöä

Tutkielman laajuus on johdannosta laskien vähintään 25 tekstisivua ja kuvajournalismin linjalla 15-20 tekstisivua, siis pois lukien kansilehti, sisällysluettelo, lähdeluettelo ja liitteet. Tekstin riviväli on 1.5, pistekoko 12 ja fontti Times New Roman tai vastaava.

Sisällysluettelo vastaa tekstiotsikoiden ja sivujen numerointia.

Tekstissä viitatut lähteet löytyvät niiden aakkosjärjestyksen mukaisesta kohdasta lähdeluettelon asianomaisessa lähderyhmässä.

Viitemerkinnät tekstissä ja lähdeluettelossa: lähteiden tekijöiden nimet, julkaisujen vuosiluvut, saman tekijän samana vuonna ilmestyneiden julkaisujen järjestys (esim. 2012a ja 2012b järjestetään artikkelin otsikon aakkosjärjestyksen mukaan, jolloin vieraskielisissä julkaisuissa ei oteta huomioon otsikkoa edeltävää epämääräistä tai määrättyä artikkelia (esim. a tai the).

Artikkeleiden sivunumerot (esim. artikkeliin jossakin kokoomateoksessa, "Teoksessa X..." ja journaaliartikkeleihin lisätään loppuun ne sivunumerot, joiden väliltä kyseinen artikkeli on lähdejulkaisusta löydettävissä).

Kuviot ja taulukot numeroidaan juoksevasti ja niissä on informatiiviset otsikot, mistä aineistosta ja ajankohdasta on kyse. Jos taulukko tai kuvio on muusta lähteestä kuin tutkielman aineistosta, niiden alle merkitään lähteen tiedot.

Tutkimuskysymykset on numeroitu ja kukin kysymys on aseteltu alkamaan omalta riviltään.

Riittävän yksityiskohtaisesti selostettu, miten eli millä menetelmällä ja millä aineiston osalla kuhunkin tutkimuskysymykseen pyritään työssä vastaamaan.

Analyysiosassa on selostettu riittävän yksityiskohtaisesti, miten analyysin eri vaiheet on tehty ja missä järjestyksessä, jotta analyysi olisi jonkun muun toistettavissa, jos luokittelua tai mittausta ei ole tarkistettu asianmukaisella rinnakkaisluokittelulla.

Tekstissä on käsitelty tutkimuksen reliabiliteettia, validiteettia sekä luokittelun tai mittauksen luotettavuutta yleensä ja tutkimusetiikkaa hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti.

Päätelmissä ei ole yleistyksiä tutkitun aineiston ulkopuolelle ja niihin löytyy perustelut työn analyysi- ja tulososassa.

Tutkielman pitää olla kokonaisuudessaan niin viimeistelty, että rohkenet jättää sen käsistäsi muiden nähtäväksi ja liittää mahdolliseen portfolioosi esimerkiksi työnhakua varten.

2. Kandidaatintutkielman palauttaminen ja kypsyysnäyte

Lähetä valmis kandidaatintutkielma seminaarin ohjaajalle sähköpostitse PDF-muodossa. Nimeä dokumentti muotoon "Sukunimi Etunimi" (=opiskelijan nimi).

Kandidaatintutkielman jättämisen aikoihin voit ilmoittautua kandidaatin tutkinnon kypsyysnäytteeseen sähköisen tenttipalvelun kautta (https://tenttis.uta.fi/login/). Ilmoittaudu kypsyysnäytteeseen seminaarin ohjaajan nimen osoittamassa tenttikohdassa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan tehdyn tutkielman perusteella. Kysymykset voivat kohdistua tutkielmaan kokonaisuutena, tutkimusprosessin eri vaiheisiin tai osa-alueisiin.

3. Tutkielman tarkastus ja arvostelu

Kandidaatintutkielman arvostelee normaalien opintosuoritusten arvostelusäännösten mukaan (asteikolla 1–5) yksikön johtajan määräämä tarkastaja, yleensä seminaarin ohjaaja. Kandidaatintutkielman hyväksyy yksikön johtaja tarkastajan arvosanaehdotuksen perusteella. Tutkielman arviointilomake toimitetaan opiskelijalle postitse.

4. Kandidaatintutkielman arvostelukriteereitä

Kandidaatin seminaarin esitelmästä ei annetta opintosuoritusrekisteriin erillistä merkintää eikä arvosanaa. Ohjaaja voi seminaariesitelmän käsittelyn jälkeen antaa suullisesti suuntaa-antavan arvion arvosanasta ja sen korottamiseksi edellytettävistä toimenpiteistä esitelmän viimeistelyä varten kandidaatintutkielmaksi alla olevien mainesanojen asteikolla. Kandidaatintutkielmasta annetaan mainesana asteikolla 1-5 eli välttävä, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä, erinomainen tai hylätty. Tutkielmalle esitetään sitä arvosanaa, jonka kuvaus parhaiten vastaa työtä kokonaisuutena. Arvosteluasteikossa käytetään lähtökohtana arvosanaa "hyvä" työn ohjauksessa ja arvostelussa. Tekijällä on tarvittaessa mahdollisuus saada lisätietoa oman työnsä arvosteluperusteista ohjaajan vastaanotolla.

Kandidaatintutkielman arvostelussa noudatetaan seuraavia suuntaviivoja:

"Erinomainen" tai "kiitettävä" (5-4)

• Tutkimuskiinnostus kohdistuu teoreettisesti, käytännöllisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävään ongelmaan
• Tutkielma kokonaisuutena osoittaa itsenäistä, kriittistä ja innovatiivista tutkimusotetta sekä kykyä jäsentää teoreettista ja empiiristä ainesta ja toteuttaa empiirinen tutkimus
• Tekijä osaa suhteuttaa oman tutkimusalueensa ja tutkimuskohteensa olemassa olevaan tutkimustietoon sekä osaa kriittisesti käyttää lähdeaineistoa
• Tekijä hallitsee tutkimusprosessin kokonaisuuden, tutkimusongelman täsmentämisen, tutkimuskysymysten asettelun, käsitteiden määrittelyt, aineiston rajaukset ja menetelmävalintojen perustelut
• Hallitsee hyvän tieteellisen käytännön
• Hallitsee tutkimuskohteeseen liittyvän teoreettisen aineksen ja avainkäsitteistön
• Osaa rajata ja perustella oman näkökulmansa aiheeseen
• Käsittely pysyy tutkimusasetelman, näkökulman ja rajausten sisällä olennaiseen keskittyen
• Kokonaisrakenne on johdonmukainen, jäsentely selkeä ja teksti kerronnallisesti etenevää
• Oma kiinnostus, motivaatio, innostuneisuus, perehtyminen aiheeseen näkyvät
• Osaa pohtia ongelmaa monipuolisesti ja pyrkii ratkaisemaan sen valitsemastaan näkökulmasta
• Osaa käyttää lähdekirjallisuutta aiheen ymmärtämisen apuna
 - löydetty keskeisiä ja olennaisia lähteitä sekä verrattu muiden näkemyksiä omiin
 - näkyy, että lähdekirjallisuuteen on perehdytty ja sitä on ymmärretty
 -pystyy arvioimaan toisia näkökantoja ja esittämään lähdekritiikkiä
• Tekijä on löytänyt aiheesta olennaisen oman tietämyksensä pohjalta
 - itsenäistä pohdiskelua, ymmärtää aiheen, kehittelee sitä eteenpäin
 - aihetta tarkastellaan uudella tai luovalla tavalla tai toiseen näkökulmaan vaihtaen
 - pystyy yhdistämään omat havaintonsa tai kokemuksensa sekä perustelemaan omat kantansa asioihin
• Tutkimus on kokonaisuutena hallittu, rakenne on jäsennelty, pää- ja alaluvut ovat sisäisesti jäsenneltyjä ja niveltyvät kokonaisuuteen
• Teksti on tiivistä, kielellisesti rikasta, kiinnostavaa, persoonallista, hyvää tutkimusraportin asiatyyliä

"Hyvä" (3)

• Tekijä tuntee tutkimusaluetta ja kohdeilmiötä koskevan aikaisemman keskustelun suhteellisen hyvin
• Tutkimusta ohjaa selkeä tutkimusongelma ja –kysymykset sekä niihin vastaaminen
• Tekijä on löytänyt kiinnostavan kohteen, osaa perustella valintansa ja rajauksensa
• Tekijä onnistuu liittämään työnsä aiempaan tutkimustraditioon ja löytämään perustellut metodiset ratkaisut sekä liittämään ja arvioimaan tuloksensa aiempaan tutkimukseen
• Aiheen käsittely on jäsenneltyä, kokonaisrakenne toimiva, vaikka rönsyilyä esiintyisikin
• Tekijä on ymmärtänyt aiheen, tunnistanut sen eri puolia ja pystyy perustelemaan tekemänsä ratkaisut ja valinnat, mutta johtopäätökset jäävät perustelematta
• Aihetta käsitellään hallitusti, vaikka ei pystytä kehittämään kovin rohkeasti
• Työssä on omaa pohdintaa, omia kokemuksia ja havaintoja, vaikka ei kovin syvällistä
• Lähteiden valinta ja käyttö on aiheen käsittelyä tukevaa, ei pelkkää referointia ilman omaa itsenäistä kommentointia tai kritiikkiä
• Tutkimuksessa on saavutettu selvästi erotettavia tuloksia ja niistä tehtyjä päätelmiä
• Raportointi on kerronnallisesti johdonmukaista, viittauskäytäntö ja muodollinen esitystekniikka lähes moitteetonta
• Kieliasu hyvää suomea

"Tyydyttävä" tai "välttävä" (2-1)

• Työn kokonaisrakenne on sekava, epälooginen, katkelmallinen tai paljon rönsyilevä
• Näkökulma ja rajaukset ovat jääneet tekemättä tai epämääräisiksi
• Teksti on pääosin referointia lähdekirjallisuudesta ilman kunnollista omaa paneutumista
• Asiatiedoissa tai aiheen tutkimuskirjallisuuden tuntemisessa on merkittäviä puutteita
• Vähän omaa itsenäistä pohdiskelua, kehittelyä ja itsenäistä syventymistä
• Aihetta on lähestytty epäjohdonmukaisesti, sieltä täältä tai pintapuolisesti asioita keräten

"Hylätty"

• Hyvää tieteellistä käytäntöä on loukattu
• Tutkielman aihe on tavanomainen, tutkimusongelma ja -kysymykset ovat epämääräisiä, täsmentämättömiä tai epäselvästi muotoiltuja
• Perustavia puutteita tutkimuksen kokonaisuudessa, selvästi keskeneräinen
• Keskeisintä lähdekirjallisuutta ei tunneta, se on sivuutettu tai siihen ei ole perehdytty riittävästi
• Teoreettisen aineksen hyväksikäyttö on puutteellista yhteys teoreettisen ja empiirisen osan välillä jää heikoksi
• Menetelmät sopivat huonosti tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi ja/tai aineistoon
• Esitystekniikka ja kieliasu kaipaavat huomattavaa kohentamista
• Huolimaton esitystekniikka, suuria puutteita viittauskäytännöissä tai aineistojen dokumentoinnissa
• Aihetta ei ole ymmärretty, vaikka yritystä
• Ohjaajan korjausehdotusten huomiotta jättäminen

Kandidaatintutkielman arviointilomakkeen löydät Lomakkeet-sivun kohdasta Opinnäytteet.

5. Tutkielman kansilehden malli

Tutkielman kansilehden malli PDF-tiedostona sekä Word-tiedostona, jonka voi kopioida omalle koneelle muokattavaksi.
 

Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma

Ohjeita

Tutkielmien asetteluohjeita

Tutkielmien valmis taittopohja

Ohjeita opponointiin

Kandidaatintutkielman palauttaminen

Palauta valmis kandidaatintutkielma pdf-tiedostona sähköpostitse sekä ohjaajalle että osoitteeseen kandit.ltl@uta.fi. (Osoite on toistaiseksi sama myös uudessa tiedekunnassa.) Lisäksi ohjaaja voi pyytää tutkielman myös paperisena.

Kypsyysnäyte

Kypsyysnäyte tehdään joko yleisenä tenttipäivänä tai sähköisenä tenttinä. Sovi suoritustavasta kypsyysnäytteen vastaanottajan kanssa.

Yleisenä tenttipäivänä tehtävään kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan NettiOpsussa. Kypsyysnäyte löytyy NettiOpsun tentti-ilmoittautumisista otsikon "Yksikön yhteiset opinnot LTL" alta (otsikko ennallaan toistaiseksi myös uudessa tiedekunnassa). Kirjoita ilmoittautumislomakkeen lisätietoihin kypsyysnäytteen vastaanottaja (tentaattori) ja tutkinto-ohjelma. Kypsyysnäytteen ottaa vastaan seminaarin opettaja.

Kandidaatintutkielman arviointiperusteet

1. Tutkimusaihe, tutkimuksen tavoitteet, tutkimusongelma ja -kysymykset
– tutkimusaiheen määrittely
– tutkimuksen aiheenvalinnan ja tavoitteiden perustelut
– tutkimusongelman ja -kysymysten muotoilu ja rajaus
 
2. Tutkimuksen tausta, teoreettinen näkökulma ja konteksti sekä käsitteiden määrittely
– työn liittäminen aihepiirin tutkimustraditioon
– teoreettisten lähtökohtien valinta ja perustelu, teorianäkökulman rakentaminen
– avainkäsitteistön määrittely
 
3. Aineiston käsittely ja tutkimusmenetelmät
– aineiston rajaus ja kuvaus
– tutkimusmenetelmien sopivuus aiheeseen ja aineistoon
– johdonmukaisuus teoreettisten välineiden ja tutkimusmenetelmien soveltamisessa
– analyysin kattavuus ja syvyys
 
4. Tulosten ja päätelmien esittäminen
– tutkimuskysymyksiin vastaaminen
– tulosten esittelyn johdonmukaisuus ja havainnollisuus
– tulosten tulkinta
– tulosten liittäminen aiempaan tutkimukseen
 
5. Tieteellisen esitystavan ja tutkimuskokonaisuuden hallinta
– työn kokonaisrakenteen toimivuus
– tieteellisen argumentoinnin vakuuttavuus
– tutkimusotteen itsenäisyys, lähdekritiikki
– lähteiden käytön tarkoituksenmukaisuus
– viittauskäytäntö, dokumentoinnin johdonmukaisuus ja luotettavuus
– työn viimeistelyn taso (ulkoasu ja kirjoitusvirheet)

Mikäli kandidaatintutkielma ei täytä sille asetettuja edellytyksiä, se voidaan hylätä. Tutkielman hylkääminen voi johtua seuraavista seikoista: työssä esiintyy plagiointia; työ on huomattavan epäjohdonmukainen eikä muodosta yhtenäistä kokonaisuutta; työn taustakirjallisuus ei koostu tieteellisestä lähdeaineistosta; aineiston valinta, käsittely ja tulosten esittely on täysin sattumanvaraista.

Arvosteluasteikko

Arvosana 1:
– tutkimuskysymys on epäselvästi rajattu
– lähdekirjallisuuden käyttö on vähäistä ja tutkimustradition tuntemus heikkoa
– aineiston ja teorian välillä ei ole yhteyttä
– työssä on erittäin niukasti itsenäistä pohdiskelua ja tulokset ovat hajanaisia
– työn rakenne on rönsyilevä tai epäjohdonmukainen
– kieliasu on huolimaton ja viittauskäytäntö puutteellinen
 
Arvosana 2:
– tutkimuskysymyksen valinnassa ja rajauksessa on puutteita
– lähdekirjallisuuden tai avainkäsitteiden hyödyntäminen on riittämätöntä
– analyysi on hajanaista tai osittaista, eikä sitä kytketä riittävästi lähdekirjallisuuteen
– työn rakenteessa on puutteita
– kieliasu ja esitystapa ovat melko hyviä
 
Arvosana 3:
– tutkimuskysymys ja sen rajaus on perusteltu
– tekijä osaa liittää tutkimuskysymyksen aihepiirin tutkimustraditioon ja perustella omat ratkaisunsa
– työn avainkäsitteet on määritelty selkeästi ja tekijä hallitsee niiden käytön
– lähteiden käyttö on epäkriittistä
– työssä on hiukan itsenäistä pohdintaa
– tulosten raportointi on selkeää ja työn rakenne on toimiva
– kieliasu, esitystapa ja viittauskäytäntö ovat pääosin moitteettomia
 
Arvosana 4:
– työssä on itsenäinen ote ja tutkimuskysymys on hyvin rajattu ja perusteltu
– työssä on käytetty keskeisiä lähteitä ja työ on liitetty asiantuntevasti aihepiirin tutkimustraditioon
– tekijä kykenee soveltamaan avainkäsitteitä ja lähdekirjallisuutta aineistoonsa selkeästi
– tulokset esitetään johdonmukaisesti ja huolellisesti
– työssä on selkeästi itsenäistä pohdintaa
– työn rakenne muodostaa hyvin toimivan kokonaisuuden
– kieliasu on sujuva ja esitystapa moitteeton
 
Arvosana 5:
– aihevalinta on omaperäinen
– työ osoittaa erinomaista perehtyneisyyttä aihepiiriin ja tekijä hallitsee tutkielmaprosessin eri osatekijät
– tutkimuskysymys on rajattu selkeästi ja perustellusti ja kantaa läpi koko tutkielman
– työ osoittaa keskeisen lähdekirjallisuuden ja tutkimusperinteen hyvää tuntemusta
– tekijä osoittaa hallitsevansa lähdekirjallisuuden soveltamisen ja kriittisen tarkastelun
– työssä on erinomainen aineiston ja teorian välinen vuoropuhelu, ja työn metodologinen ote on vakuuttava
– tulokset on tulkittu oivaltavasti ja raportoitu johdonmukaisesti
– tuloksia pohditaan kriittisesti
– työn rakenne on hallittu ja toimiva
– kieliasu on erinomainen ja esitystapa huoliteltu

Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma

Uppsatsregler (pdf)

Kandidaatintutkielmien arviointiperiaatteet

Kandidaatintutkielman sisällön tarkastaa ja hyväksyy tutkielman ohjaaja. Tarkastajan tulee arvioida tutkielma neljän (4) viikon kuluessa opiskelijan kypsyysnäytteen suorittamisesta. Kandidaatintutkielma arvostellaan asteikolla 1–5. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Arvioinnissa otetaan huomioon myös opiskelijan seminaarityöskentely, jossa arvioitavina osa-alueina ovat tieteellisen kirjoittamisen hallinta, oman työn suullinen esitys ja puolustaminen sekä toisen opiskelijan työn opponointi ja kielentarkastus. Oman työn suullinen esitys ja puolustaminen sekä toisen työn opponointi arvioidaan asteikolla 1-5. Tieteellisen kirjoittamisen hallinta ja kielentarkastus arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. 

Kandidaatintutkielmien arviointiperusteet

1. Tutkimusaihe, tutkimusongelma ja tavoitteet
• tutkimuksen aiheenvalinnan perustelut: opiskelijan oma kiinnostus, tieteellinen ja yhteiskunnallinen relevanssi
• tutkimusongelman määrittely
• tutkimuksen tavoitteiden esittäminen
• tutkimuskysymysten muotoilu

2. Tutkimuksen teoriatausta, aiempi tutkimus ja käsitteet
• teorianäkökulman ja -kontekstin valinnan perustelut
• aikaisemman tutkimuksen esittely ja työn liittäminen aihepiirin tutkimustraditioon
• teoreettisen viitekehyksen esittely ja soveltaminen sekä lähteiden käyttö
• keskeisten käsitteiden määrittely

3. Aineisto ja tutkimusmenetelmät
• aineistonvalinnan perustelut
• aineiston hankinta ja riittävyys 
• aineiston kuvaus ja rajaus
• tutkimusmenetelmien esittely, perustelut ja käyttö
• tutkimusmenetelmien sopivuus aiheeseen ja aineistoon

4. Tulosten ja päätelmien esittäminen
• analyysin ja tulosten esittelyn johdonmukaisuus ja havainnollisuus
• tutkimuskysymyksiin vastaaminen
• tulosten kriittinen tarkastelu suhteessa aiempaan tutkimukseen
• tulosten esittämisen luotettavuus ja vakuuttavuus
• tutkimuksen tuottaman tiedon riittävyys suhteessa työn laajuuteen
• tutkimusprosessin kokonaisuuden kriittinen tarkastelu
• ehdotukset mahdollisen jatkotutkimuksen osalta

5. Tieteellisen esitystavan ja tutkimuskokonaisuuden hallinta
• työn kokonaisrakenteen toimivuus
• hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen ja hallinta
• tieteellisen argumentoinnin vakuuttavuus
• itsenäinen tutkimusote
• kieliasu, viittauskäytäntö ja lähdeluettelo
• työn viimeistelyn taso (ulkoasu ja kirjoitusvirheet)

Mikäli kandidaatintutkielma ei täytä sille asetettuja edellytyksiä, se voidaan hylätä. Tutkielman hylkääminen voi johtua mm. seuraavista seikoista: työ on suppea, epäjohdonmukainen ja hajanainen kokonaisuus, työn taustakirjallisuus ei koostu tieteellisestä lähdeaineistosta, aineiston valinnassa, käsittelyssä ja tulosten esittelyssä on vakavia puutteita, työssä käytetty menetelmä ei sovellu tutkimusaiheen tarkasteluun tai työssä käsitelty aihe ei liity pohjoismaisten kielten alaan. Hylkäämisen perusteena on myös piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä.

Arvosteluasteikko

Arvosana 1:
• tutkimuksen aihe on rutiininomainen mutta kytkeytyy pohjoismaisten kielten alaan
• tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoitteet on pyritty määrittelemään mutta ne jäävät epäselviksi
• lähdekirjallisuuden käyttö on vähäistä ja tutkimustradition tuntemus heikkoa
• keskeisten käsitteiden määrittelyssä on vakavia puutteita
• aineisto on laajuudeltaan suppea tai heikosti kytköksissä tutkimuksen tavoitteisiin ja aineiston keruumenetelmien kuvaus on niukka
• tutkimusmenetelmien valinnassa on puutteita ja niiden hallinta on heikkoa
• aineiston ja teorian välinen yhteys puuttuu
• työssä on erittäin niukasti itsenäistä pohdintaa ja tulokset ovat hajanaisia
• työn rakenne on rönsyilevä tai epäjohdonmukainen
• kieliasu on huolimaton ja viittauskäytäntö sekä lähdeviitteet puutteelliset
 
Arvosana 2:
• tutkimuksen aihe on tavanomainen mutta se on kytketty selkeästi pohjoismaisten kielten alaan
• tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoitteet ovat suuntaa antavia, mutta niiden määrittelyssä ja rajauksessa on puutteita
• lähdekirjallisuuden hyödyntäminen on riittämätöntä ja aiempaa tutkimusta kuvataan suppeasti
• keskeisimpiä käsitteitä on pyritty määrittelemään, mutta määritelmät ovat osittain puutteelliset ja käsitteiden käyttö voi olla epäjohdonmukaista
• aineisto on laajuudeltaan riittävä suhteessa tutkimuksen tavoitteisiin mutta aineiston keruumenetelmiä on kuvattu suppeasti
• tutkimusmenetelmät soveltuvat valitun aiheen tarkasteluun, mutta niiden hallinta on osittain puutteellista
• aineiston analyysin ja teorian välinen yhteys jää löyhäksi, analyysi on hajanaista tai osittaista, eikä sitä kytketä riittävästi lähdekirjallisuuteen
• työssä on jonkin verran itsenäistä pohdintaa
• työn rakenteessa on puutteita 
• työn kieliasu, esitystapa ja lähdeviitteet ovat riittävät
 
Arvosana 3:
• tutkimuksen aihe on melko tavanomainen mutta se sisältää joitakin uusia näkökulmia
• tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoitteet on riittävän selkeästi määritelty ja rajattu
• lähdekirjallisuutta on hyödynnetty riittävästi ja tutkimus kytkeytyy luontevasti aiempaan tutkimukseen
• keskeiset käsitteet on määritelty ja niitä on käytetty tarkoituksenmukaisella tavalla
• aineiston laajuus on sopiva tutkimuksen tavoitteisiin nähden ja sen keruumenetelmiä on kuvattu riittävästi
• tutkimusmenetelmien valintaa on perusteltu ja tekijä hallitsee niiden käytön
• aineiston analyysin ja teorian välillä on selvä yhteys, mutta sen esiin tuomisessa on parantamisen varaa 
• työssä on riittävästi itsenäistä pohdintaa
• tulosten raportointi on selkeää ja työn rakenne on toimiva
• kieliasu, esitystapa, viittauskäytäntö ja lähdeviitteet ovat pääosin moitteettomia
 
Arvosana 4:
• tutkimuksen aihe on haastava ja tuo uusia näkökulmia aihepiirin tarkasteluun
• tutkimusongelma on esitetty selkeästi ja ymmärrettävästi ja tutkimuksen tavoitteet  on hyvin rajattu ja perusteltu
• työssä on käytetty keskeisiä lähteitä ja se on liitetty asiantuntevasti aihepiirin tutkimustraditioon
• avainkäsitteet on määritelty selkeästi ja johdonmukaisesti aikaisempaa tutkimusta hyödyntäen
• aineisto on koottu ja rajattu huolella ja sen keruumenetelmiä on kuvattu selkeästi ja johdonmukaisesti
• tutkimusmenetelmät on valittu tutkimuksen tavoitteet huomioon ottaen ja menetelmien hallinta on hyvää
• aineiston analyysin ja teorian välinen suhde on hyvin toimiva
• työssä on selkeästi itsenäistä pohdintaa
• tulokset esitetään selkeästi ja huolellisesti, ja työ on rakenteeltaan hyvin toimiva
• kieliasu on sujuva ja esitystapa moitteeton
 
Arvosana 5:
• tutkimuksen aihevalinta on erittäin haastava, omaperäinen ja innovatiivinen
• tutkimusongelman ja tutkimuksen tavoitteiden määrittely on erittäin selkeä ja perusteltu ja kantaa läpi tutkielman 
• työ osoittaa erinomaista perehtyneisyyttä aihepiirin aiempaan tutkimukseen ja tekijä osoittaa hallitsevansa lähdekirjallisuuden soveltamisen ja kriittisen tarkastelun
• keskeiset käsitteet on kuvattu yksityiskohtaisesti ja niiden käyttö on loogista ja soveltavaa
• aineisto on kunnianhimoisesti koottu tutkimuksen tarpeita ajatellen, ja sen rajaus ja kuvaus on onnistunut ja moitteeton
• työ on menetelmien valinnan kannalta hyvin onnistunut ja tekijän metodologinen ote on vakuuttava
• työssä on erinomainen aineiston ja teorian välinen vuoropuhelu
• tulokset on raportoitu johdonmukaisesti ja oivaltavasti ja niitä pohditaan kriittisesti
• työn rakenne on hallittu ja hyvin toimiva
• kieliasu on erinomainen ja esitystapa huoliteltu

Ranskan kielen tutkinto-ohjelma

Ohjeita

Feuille de style
Exemple
Conseils typographiques

Kandidaatintutkielmien arviointiperiaatteet

Kandidaatintutkielman sisällön tarkastaa ja hyväksyy tutkielman ohjaaja. Tarkastajan tulee arvioida tutkielma kolmen viikon kuluessa opiskelijan kypsyysnäytteen suorittamisesta. Kandidaatintutkielma arvostellaan asteikolla 1–5.

Arviointiperusteet

1. Tutkimusaihe, tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet, tutkimusongelma ja tutkimuskysymykset
• tutkimusaiheen rajaus
• tutkimuksen aiheenvalinnan ja tavoitteiden perustelut
• tutkimuskysymyksen muotoilu

2. Tutkimuksen perustuminen aihepiirin tutkimuskirjallisuuteen, teorianäkökulma ja käsitteiden määrittely
• lähteiden käyttö ja työn liittäminen aihepiirin tutkimustraditioon
• teorianäkökulman perustelu ja soveltaminen
• avainkäsitteistön määrittely

3. Aineiston käsittely ja tutkimusmenetelmät
• aineiston kuvaus ja rajaus
• tutkimusmenetelmien esittely, perustelut ja käyttö
• tutkimusmenetelmien soveltuvuus aiheeseen ja aineistoon

4. Tulosten ja päätelmien esittäminen
• tutkimuskysymyksiin vastaaminen
• tulosten esittelyn johdonmukaisuus ja havainnollisuus

5. Tieteellisen esitystavan ja tutkimuskokonaisuuden hallinta
• työn kokonaisrakenteen toimivuus
• tieteellisen argumentoinnin vakuuttavuus
• viittauskäytäntö ja lähdeluettelo
• kieliasu
• työn viimeistelyn taso

6. Seminaarityöskentely
• aktiivinen osallistuminen
• vaadittujen töiden palauttaminen
• oman työn esittely ja kyky perustella omia valintojaan ja näkemyksiään sekä ottaa vastaan palautetta
• opponointi
 
Mikäli seminaarityöskentely ja kandidaatintutkielma eivät täytä niille asetettuja edellytyksiä, opintojakso voidaan hylätä. Opintojakson hylkääminen voi johtua mm. seuraavista seikoista: opiskelija ei osallistu asianmukaisesti seminaarityöskentelyyn, tutkielmassa esiintyy plagiointia, työ on epäjohdonmukainen eikä muodosta yhtenäistä kokonaisuutta, työn taustakirjallisuus ei koostu tieteellisestä lähdeaineistosta, aineiston valinta, käsittely ja tulosten esittely on täysin sattumanvaraista.

Arvosteluasteikko

Arvosana 1:
• tutkimuskysymys on epäselvästi rajattu
• lähdekirjallisuuden käyttö on vähäistä ja tutkimustradition tuntemus heikkoa
• aineiston ja teorian välinen yhteys puuttuu
• työssä on erittäin niukasti itsenäistä pohdiskelua ja tulokset ovat hajanaisia
• työn rakenne on rönsyilevä tai epäjohdonmukainen
• kieliasu on välttävä ja viittauskäytäntö sekä lähdeviitteet puutteelliset

Arvosana 2:
• tutkimuskysymyksen valinnassa ja rajauksessa on puutteita
• lähdekirjallisuuden tai avainkäsitteiden hyödyntäminen on riittämätöntä
• analyysi on hajanaista tai osittaista, eikä sitä kytketä riittävästi lähdekirjallisuuteen
• työn rakenteessa on puutteita
• kieliasu on tyydyttävä

Arvosana 3:
• tutkimuskysymys ja sen rajaus on perusteltu
• tekijä osaa kytkeä tutkimuskysymyksen aihepiirin tutkimuskenttään
• työn avainkäsitteet on määritelty selkeästi ja tekijä hallitsee niiden käytön
• tulosten raportointi on selkeää ja  työn rakenne on toimiva
• kieliasu on melko hyvä
• viittauskäytäntö ja lähdeviitteet ovat pääosin korrekteja
• seminaarityöskentely on aktiivista

Arvosana 4:
• työssä on käytetty keskeisiä lähteitä ja työ on liitetty asiantuntevasti aihepiirin tutkimuskenttään
• tekijä kykenee soveltamaan avainkäsitteitä ja lähdekirjallisuutta aineistoonsa selkeästi
• aineiston käsittely nivoutuu teoriaan
• tulokset esitetään johdonmukaisesti
• työssä on itsenäistä pohdintaa
• työn rakenne on toimiva
• kieliasu on sujuva ja esitystapa huoliteltu
• seminaarityöskentely on aktiivista

Arvosana 5:
• työssä on itsenäinen ote ja tutkimuskysymys on hyvin rajattu ja perusteltu
• työ osoittaa perehtyneisyyttä aihepiiriin ja tekijä hallitsee tutkielmaprosessin eri osatekijät
• tutkimuskysymys on rajattu selkeästi ja perustellusti ja kantaa läpi koko tutkielman
• tekijä osoittaa hallitsevansa lähdekirjallisuuden soveltamisen ja kriittisen tarkastelun
• aineiston käsittely nivoutuu teoriaan hyvin
• tulokset on raportoitu johdonmukaisesti ja huolellisesti
• tuloksia pohditaan kriittisesti
• työn rakenne muodostaa hallitun kokonaisuuden
• kieliasu on erinomainen ja esitystapa moitteeton
• seminaarityöskentely on aktiivista

Saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tutkinto-ohjelman viittauskäytännöt-ohje.

Kypsyysnäyte suoritetaan joko sähköisenä tenttinä tai yleisenä tenttipäivänä. Suoritustavasta sovitaan ohjaajan kanssa. Yleiseen tenttipäivään ilmoittaudutaan NettiOpsussa. Kypsyysnäyte löytyy NettiOpsun tentti-ilmoittautumisista otsikon "Yksikön yhteiset opinnot LTL" alta. Kirjoita ilmoittautumislomakkeen lisätietoihin kypsyysnäytteen vastaanottaja (tentaattori) ja tutkinto-ohjelma.

Kandidaatintutkielmia koskevat arviointiperiaatteet

Kandidaatintutkielman sisällön tarkastaa ja hyväksyy tutkielman ohjaaja. Tarkastajan tulee arvioida tutkielma neljän viikon kuluessa opiskelijan kypsyysnäytteen suorittamisesta. Kandidaatintutkielma arvostellaan asteikolla 1–5.

Arviointiperusteet

1. Tutkimusaihe, tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet, tutkimusongelma ja tutkimuskysymykset
• tutkimusaiheen omaperäisyys
• tutkimuksen aiheenvalinnan ja tavoitteiden perustelut
• tutkimuskysymyksen muotoilu ja rajaus

2. Tutkimuksen perustuminen aihepiirin tutkimuskirjallisuuteen, teorianäkökulma ja -konteksti sekä käsitteiden määrittely
• lähteiden käyttö ja työn liittäminen aihepiirin tutkimustraditioon
• teorianäkökulman perustelu ja soveltaminen
• avainkäsitteistön määrittely

3. Aineiston käsittely ja tutkimusmenetelmät
• aineiston kuvaus ja rajaus
• tutkimusmenetelmien ja käsitteiden esittely, perustelut ja käyttö
• tutkimusmenetelmien sopivuus aiheeseen ja aineistoon

4. Tulosten ja päätelmien esittäminen
• tutkimuskysymyksiin vastaaminen
• tulosten esittelyn johdonmukaisuus ja havainnollisuus

5. Tieteellisen esitystavan ja tutkimuskokonaisuuden hallinta
• työn kokonaisrakenteen toimivuus
• tieteellisen argumentoinnin vakuuttavuus
• itsenäinen tutkimusote
• kieliasu, viittauskäytäntö ja lähdeluettelo
• työn viimeistelyn taso (ulkoasu ja kirjoitusvirheet)

6. Seminaarityöskentely
• osallistuminen seminaarityöskentelyyn
• oman työn esittely sekä suullisesti että kirjallisesti
• toisten opiskelijoiden seminaaritöiden arviointi ja palautteen antaminen
• opponointi

Mikäli kandidaatintutkielma ei täytä sille asetettuja edellytyksiä, se voidaan hylätä. Tutkielman hylkääminen voi johtua mm. seuraavista seikoista: työssä esiintyy plagiointia, työ on epäjohdonmukainen eikä muodosta yhtenäistä kokonaisuutta, työn taustakirjallisuus ei koostu tieteellisestä lähdeaineistosta, aineiston valinta, käsittely ja tulosten esittely on täysin sattumanvaraista.

Arvosteluasteikko

Arvosana 1:
• tutkimuskysymys on epäselvästi rajattu
• lähdekirjallisuuden käyttö on vähäistä ja tutkimustradition tuntemus puuttuu
• aineiston ja teorian välinen yhteys puuttuu
• tutkielma on vahvasti referatiivinen
• työssä on erittäin niukasti itsenäistä pohdiskelua ja tulokset ovat hajanaisia
• työn rakenne on rönsyilevä tai epäjohdonmukainen
• kieli on puutteellinen ja viittauskäytäntö sekä lähdeviitteet epäkorrektit

Arvosana 2:
• tutkimuskysymyksen valinnassa ja rajauksessa on puutteita
• lähdekirjallisuuden tai avainkäsitteiden hyödyntäminen on riittämätöntä
• lähteiden käytössä esiintyy jonkin verran referointia
• analyysi on hajanaista tai osittaista, eikä sitä kytketä riittävästi lähdekirjallisuuteen
• työn rakenteessa on puutteita
• kieli ja esitystapa ovat välttäviä

Arvosana 3:
• tutkimuskysymys ja sen rajaus on perusteltu
• tekijä osoittaa tutkimustradition tuntemusta ja osaa liittää tutkimuskysymyksensä aihepiiriin
• työn avainkäsitteet on määritelty selkeästi
• työssä on itsenäistä pohdintaa
• työn rakenne on toimiva ja tulosten raportointi selkeää
• kieliasu on hyvä
• esitystapa, viittauskäytäntö ja lähdeviitteet ovat pääosin moitteettomia

Arvosana 4:
• työssä on itsenäinen ote ja tutkimuskysymys on hyvin rajattu ja perusteltu
• työssä on käytetty keskeisiä lähteitä ja työ on liitetty onnistuneesti aihepiirin tutkimustraditioon
• tekijä kykenee soveltamaan avainkäsitteitä ja lähdekirjallisuutta aineistoonsa selkeästi
• tulokset esitetään johdonmukaisesti ja huolellisesti
• työssä on selkeästi itsenäistä pohdintaa
• työn rakenne muodostaa hyvin toimivan kokonaisuuden
• kieliasu on pääosin sujuva ja esitystapa huoliteltu
• seminaarityöskentely on aktiivista

Arvosana 5:
• näkökulma aihevalintaan on omaperäinen
• työ osoittaa erinomaista perehtyneisyyttä aihepiiriin ja tekijä hallitsee tutkielmaprosessin eri osatekijät
• tutkimuskysymys on rajattu selkeästi ja perustellusti ja kantaa läpi koko tutkielman
• työ osoittaa keskeisen lähdekirjallisuuden ja tutkimusperinteen tuntemusta
• tekijä osoittaa hallitsevansa lähdekirjallisuuden soveltamisen ja kriittisen tarkastelun
• työssä on erinomainen aineiston ja teorian välinen vuoropuhelu, ja työn metodologinen ote on vakuuttava
• tulokset on raportoitu johdonmukaisesti ja oivaltavasti
• tuloksia pohditaan kriittisesti
• työn rakenne on hallittu ja toimiva
• kieliasu on sujuva ja esitystapa moitteeton 
• seminaarityöskentely on aktiivista

Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Ohjeita

Tutkielmien asetteluohjeet (Word)

Tutkielmien asetteluohjeet (PDF)

Avuksi akateemiseen kirjoittamiseen: www.kielijelppi.fi

Virittäjän ohje lähdeluettelon laadintaan

Kandidaatintutkielman palauttaminen

Kandidaatintutkielma palautetaan pdf-tiedostona sähköpostitse sekä ohjaajalle että osoitteeseen kandit.ltl@uta.fi. Lisäksi ohjaaja voi pyytää tutkielman myös paperisena. Pro gradu -tutkielma palautetaan NettiOpsussa.

Kypsyysnäyte

Kypsyysnäyte suoritetaan joko sähköisenä tenttinä tai yleisenä tenttipäivänä. Suoritustavasta sovitaan ohjaajan kanssa. Yleiseen tenttiin ilmoittaudutaan NettiOpsussa. Kypsyysnäyte löytyy NettiOpsun tentti-ilmoittautumisista otsikon "Yksikön yhteiset opinnot LTL" alta. Ilmoittautuessa pitää lisätietoihin kirjoittaa kypsyysnäytteen vastaanottaja (tentaattori) ja tutkinto-ohjelma. Kypsyysnäytteen ottaa vastaan seminaarin opettaja.

Kandidaatintutkielmia koskevat arviointiohjeet

Opintojakso SUOA8 Seminaari, kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte (10 op) arvostellaan kokonaisuutena numeroin 1–5. Kaikki osiot on suoritettava hyväksytysti. Erillisiä osasuorituksia ei kirjata rekisteriin. Kokonaisuuden arvosana määräytyy lähtökohtaisesti tutkielman arvosanan mukaan, mutta seminaarityöskentelyn perusteella se voi muuttua yhden numeron verran jompaankumpaan suuntaan. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Kandidaatintutkielman sisällön tarkastaa ja hyväksyy tutkielman ohjaaja. Tarkastajan tulee arvioida tutkielma kolmen viikon kuluessa opiskelijan kypsyysnäytteen suorittamisesta. Opiskelijan tulee halutessaan saada tietoonsa kandidaatintutkielman arvosana erillään muusta kurssisuorituksesta.

Arviointialueet

1. Tutkimusaiheen rajaus ja tehtävänasettelu

• tutkimuksen aiheenvalinnan perustelut
• tutkimuskysymyksen muotoilu
• tutkimuksen tarkastelunäkökulman määrittely ja rajaaminen
• tutkimuksen haasteellisuus ja innovatiivisuus

2. Tutkimuksen kontekstointi, teorianäkökulma ja käsitteiden käyttö

• lähteiden käyttö ja tutkimuksen kytkeminen aihepiirin aiempaan tutkimukseen
• lähdekritiikki
• tutkimusalueen teoreettisten lähestymistapojen tarkastelu ja erittely
• oman teorianäkökulman perustelu ja soveltaminen
• keskeisten käsitteiden määrittely ja hallinta

3. Aineiston käsittely ja tutkimusmenetelmät

• menetelmävalintojen perustelut
• aineiston valinnan, rajauksen ja koonnin perustelut
• aineiston käsittelytavan esittely ja perustelut
• analyysin läpinäkyvyys, selkeys ja luotettavuus
• analyysin kattavuus ja syvyys
• aineiston käsittelytapa nivoutuu esiteltyyn teoriaan ja käsitteisiin

4. Päätelmien esittäminen

• tutkimuskysymyksiin vastaaminen
• päätelmien/tulosten esittämisen johdonmukaisuus
• menetelmäratkaisujen onnistuneisuuden arviointi
• keskeisten tulosten nostaminen esille ja niiden tarkastelu suhteessa aiempiin tutkimuksiin
• tulosten luotettavuuden tarkastelu
• tulosten luonteen tarkastelu (yllättävyys, uudet vs. odotetut tulokset)
• tulosten tulkinta ja niiden merkityksen arviointi
• tutkimuksen rajoitusten osoittaminen ja jatkotutkimuksen tarpeiden erittely

5. Tieteellisen esitystavan ja tutkimuskokonaisuuden hallinta

• kyky luoda hallittu tutkimusasetelma ja noudattaa tutkimuskysymyksen rajausta
• tutkielman kokonaisrakenteen toimivuus ja loogisuus
• tutkielman kriittisyys ja itsenäisyys
• synteesin luominen, teorian ja empirian välinen yhteys
• kyky tieteelliseen argumentaatioon ja argumentoinnin vakuuttavuus
• hyvän tieteellisen tutkimustavan tuntemuksen osoittaminen
• kyky eritellä tutkimuskirjallisuutta analyyttisesti; tieteenalan mukaisten viittauskäytäntöjen hallinta
• tieteellisen kielenkäytön hallinta, johdonmukaisuus ja tarkkuus, kielen selkeys, sujuvuus, kieliasun korrektius sekä mahdollisten taulukoiden selkeys; työn viimeistelyn taso

Arvosteluasteikko

hylätty

Tutkielmaa ei voida hyväksyä tieteellisenä opinnäytetyönä, koska se sisältää useita puutteita ja virheellisyyksiä. Esimerkiksi:

  • työssä esiintyy plagiointia
  • seminaarin aikana annettuja keskeisiä ohjeita ei ole noudatettu
  • tekijä ei hallitse tutkimustehtävän kannalta olennaista tietoa
  • työn taustakirjallisuus ei koostu tieteellisestä lähdeaineistosta
  • aineisto ei vastaa asetettuihin tutkimuskysymyksiin tai tutkimuskysymystä ei ole
  • aineistoa ja sen keruuta ei ole kuvattu luotettavasti
  • aineiston analysointi on huomattavan puutteellista
  • aineiston valinta, käsittely ja tulosten esittäminen on sattumanvaraista
  • tulokset on kirjattu luettelomaisesti tai tulokset eivät vastaa tutkimuskysymyksiin

 
1 (välttävä)

Tutkielma täyttää tieteellisen opinnäytetyön vaatimukset ja on asiallisesti kirjoitettu. Tekijän oma tutkimuksellinen panos on niukka. Tutkimuskysymys on epäselvä tai huonosti rajattu, työ on suppea tai rönsyilevä ja epäjohdonmukainen, ja siinä on useita muodollisia heikkouksia. Tämän arvosanan saaneen opinnäytteen yleisiä piirteitä ovat:

  • työssä esitetään niukasti aiheeseen liittyvää aiempaa tutkimusta, ja tutkimustradition tuntemus on heikkoa
  • tutkimusongelman kontekstointi on suppea, liian rönsyilevä tai tutkimusongelman kannalta epämielekäs
  • lähteiden käyttö ja lähdeviittaustekniikka eivät ole tieteellisten normien mukaisia
  • lähteiden joukossa on perusteetta muuta kuin tieteellistä kirjallisuutta
  • tutkimuksen käsitteistö, tutkimustehtävä ja ongelmat jäävät määrittelemättä selkeästi
  • teorian ja aineiston käsittelyn välillä ei ole selvää yhteyttä
  • tutkimusaineiston laatu, määrä ja rajaus eivät ole oikeassa suhteessa tutkimusongelmaan
  • johtopäätökset puuttuvat kokonaan
  • työssä on erittäin niukasti itsenäistä pohdiskelua, ja tulokset ovat hajanaisia
  • työn kielessä ja ulkoasussa on vakavia puutteita tai virheitä

2 (tyydyttävä)

Tutkielma muodostaa toimivan kokonaisuuden. Työ on kuitenkin suppeahko tai lähestymis- ja käsittelytavaltaan rutiininomainen. Tutkimuskysymysten asettelu ja tutkimusongelmien rajaus on tavanomainen. Tämän arvosanan saaneen opinnäytteen yleisiä piirteitä ovat:

  • teorianäkökulma on melko kapea
  • tutkimuksen lähtökohdat on selostettu tyydyttävästi ja tutkimuskysymykset on määritelty
  • tutkimuskysymysten (teoreettinen) perustelu on niukkaa
  • lähteet ovat pääosin asiaankuuluvia, mutta ne eivät ole kaikilta osin relevantteja tai joitakin olennaisia lähteitä puuttuu
  • lähdekirjallisuuden tai keskeisten käsitteiden hyödyntäminen on vähäistä
  • tutkimusmenetelmän hallinta on tyydyttävää
  • yhteys teorian ja aineiston käsittelyn välillä on vähäistä
  • aineiston analyysi on pinnallista ja hajanaista, ja analyysin esittely on luettelomaista
  • tulosten esittämisessä on kaavamaisuutta tai tulosten tulkinta jää pinnalliseksi
  • kielellisesti tutkielma on melko hyvä
  • rakenteessa, lähteidenkäyttötavassa tai teknisissä muotoseikoissa on puutteita

3 (hyvä, tavoitetaso)

Tutkielma muodostaa hyvän ja toimivan kokonaisuuden. Se on hyvin jäsennetty ja kirjoitettu, etenee loogisesti ja päätyy selkeisiin tuloksiin. Tieteellinen esitystapa on asiallista ja selkeää, ja tutkimuskokonaisuuden hallinta on hyvää tasoa. Työssä on kohtuullinen oma panos. Yleisiä tämän arvosanan opinnäytteiden piirteitä ovat:

  • tutkimuksen aihe on relevantti ja kiinnostava
  • tutkimus osoittaa itsenäisyyttä
  • kriittisyyteen on pyritty, mutta kriittisyys saattaa olla vielä joko liian varovaista tai yliampuvaa
  • keskeisiä aiheeseen liittyviä aiempia tutkimuksia on otettu huomioon
  • tutkimuskysymykset on määritelty, ja tutkimuksen näkökulmaa ja rajauksia on perusteltu
  • teorianäkökulma on tutkimusongelman kannalta mielekäs
  • menetelmälliset valinnat on raportoitu hyvin
  • analyysi on pitävää ja tulokset on esitetty selkeästi
  • analyysin ja teorian välinen yhteys on selvä, joskin vuoropuhelua niiden välillä on vähänlaisesti
  • johtopäätöksissä kerrotaan selvästi keskeiset tulokset
  • kieli on hyvää ja työn ulkoasu on huoliteltu
  • tutkielma on joko tasapainoinen kokonaisuus tai se sisältää joitain selviä vahvuuksia ja joitain selviä puutteita

4 (kiitettävä)

Tutkielma on keskimääräistä ansiokkaampi. Tutkielma osoittaa kykyä käsitellä tutkimuskohdetta asiantuntevasti ja laaja-alaisesti. Työ perustuu tutkimusongelmista käsin valittuun ja perusteellisesti analysoituun aineistoon. Yleisiä tämän arvosanan opinnäytteiden piirteitä ovat:

  • tutkimuksen näkökulma on kiinnostava ja itsenäinen
  • kriittisyys on osuvaa, ja pohdinta on itsenäistä
  • tutkimus nivoutuu asiantuntevasti aihepiirin aiempaan tutkimukseen, ja käytetty lähdeaineisto on tieteenalan ja aiheen kannalta keskeistä
  • tutkimuskysymysten asettelu ja tutkimusongelman rajaus on selväpiirteinen ja looginen
  • käytetyt käsitteet on määritelty selkeästi
  • aineiston analyysi ja teoria nivoutuvat hyvin yhteen, ja niiden välillä on vuoropuhelua
  • tulosten tulkinta ja johtopäätökset ovat johdonmukaisia, oivaltavia ja hyvin perusteltuja
  • kieli on hyvää ja työ on kokonaisuudessaan hiottu ja viimeistelty
  • työ voi sisältää joitain vähäisiä puutteita, mutta siinä on useita selviä kompensoivia ansioita

5 (erinomainen)

Tutkielma on varsin valmis tieteellinen työ, joka osoittaa itsenäistä ja kriittistä tutkimusotetta. Tutkimuskysymysten asettelu ja tutkimusongelmien rajaus on innovatiivinen. Tekijä hallitsee moitteettomasti tutkimusprosessin eri osatekijät, ja tutkielmalla on joitakin menetelmällisiä tai teoreettisia erityisansioita. Yleisiä tämän arvosanan opinnäytteiden piirteitä ovat:

  • tutkielma osoittaa tekijän ansiokasta perehtyneisyyttä tutkimusalueeseen ja lähdekirjallisuuteen
  • tutkimusongelma on tärkeä ja kiinnostava, omaperäinenkin
  • työssä on erinomainen teorian, aineiston ja menetelmien välinen vuoropuhelu
  • tutkimusasetelma on vaativa, ja metodologiset analyysit ovat pitävät
  • tehdyt teoreettiset ja metodologiset valinnat kantavat läpi koko tutkielman
  • teoriaa ja tutkimusmenetelmiä pystytään arvioimaan osuvasti ja kriittisesti
  • tulokset on raportoitu johdonmukaisesti ja oivaltavasti, ja niillä on itsenäistä tieteellistä arvoa
  • tutkielma on kieleltään virheetöntä ja ilmaisultaan tasokasta tieteellistä tekstiä
  • tutkielma on ulkoasultaan viimeistelty, hallittu kokonaisuus

Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tutkielmaohje suomeksi

Tutkielmaohje venäjäksi

Kypsyysnäyte

Kypsyysnäytteeseen voit ilmoittautua NettiOpsussa. Kypsyysnäyte löytyy toistaiseksi NettiOpsun tentti-ilmoittautumisista otsikon "Yksikön yhteiset opinnot LTL" alta. Kirjoita ilmoittautumislomakkeen lisätietoihin kypsyysnäytteen vastaanottaja (tentaattori) ja tutkinto-ohjelma. Huom! kandidaatintutkielmaan ja pro gradu-tutkielmaan liittyville kypsyysnäytteille on omat koodinsa.

Voit tiedustella ohjaajaltasi mahdollisuudesta suorittaa kypsyysnäyte sähköisenä tenttinä.

Kandidaatintutkielmia koskevat arviointiperiaatteet


Kandidaatintutkielman sisällön tarkastaa ja hyväksyy tutkielman ohjaaja. Tarkastajan tulee arvioida tutkielma neljän viikon kuluessa opiskelijan kypsyysnäytteen suorittamisesta. Kandidaatintutkielma arvostellaan asteikolla 1–5.

Arviointiperusteet

1. Tutkimusaihe, tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet, tutkimusongelma ja tutkimuskysymykset
• tutkimusaiheen omaperäisyys
• tutkimuksen aiheenvalinnan ja tavoitteiden perustelut
• tutkimuskysymyksen muotoilu ja rajaus

2. Tutkimuksen perustuminen aihepiirin tutkimuskirjallisuuteen, teorianäkökulma ja -konteksti sekä käsitteiden määrittely
• lähteiden käyttö ja työn liittäminen aihepiirin tutkimustraditioon
• teorianäkökulman perustelu ja soveltaminen
• avainkäsitteistön määrittely

3. Aineiston käsittely ja tutkimusmenetelmät
• aineiston kuvaus ja rajaus
• tutkimusmenetelmien ja käsitteiden esittely, perustelut ja käyttö
• tutkimusmenetelmien sopivuus aiheeseen ja aineistoon

4. Tulosten ja päätelmien esittäminen
• tutkimuskysymyksiin vastaaminen
• tulosten esittelyn johdonmukaisuus ja havainnollisuus

5. Tieteellisen esitystavan ja tutkimuskokonaisuuden hallinta
• työn kokonaisrakenteen toimivuus
• tieteellisen argumentoinnin vakuuttavuus
• itsenäinen tutkimusote
• kieliasu, viittauskäytäntö ja lähdeluettelo
• työn viimeistelyn taso (ulkoasu ja kirjoitusvirheet)

6. Seminaarityöskentely
• osallistuminen seminaarityöskentelyyn
• oman työn esittely sekä suullisesti että kirjallisesti
• toisten opiskelijoiden seminaaritöiden arviointi ja palautteen antaminen
• opponointi

Mikäli kandidaatintutkielma ei täytä sille asetettuja edellytyksiä, se voidaan hylätä. Tutkielman hylkääminen voi johtua mm. seuraavista seikoista: työssä esiintyy plagiointia, työ on epäjohdonmukainen eikä muodosta yhtenäistä kokonaisuutta, työn taustakirjallisuus ei koostu tieteellisestä lähdeaineistosta, aineiston valinta, käsittely ja tulosten esittely on täysin sattumanvaraista.

Arvosteluasteikko

Arvosana 1:
• tutkimuskysymys on epäselvästi rajattu
• lähdekirjallisuuden käyttö on vähäistä ja tutkimustradition tuntemus puuttuu
• aineiston ja teorian välinen yhteys puuttuu
• tutkielma on vahvasti referatiivinen
• työssä on erittäin niukasti itsenäistä pohdiskelua ja tulokset ovat hajanaisia
• työn rakenne on rönsyilevä tai epäjohdonmukainen
• kieli on puutteellinen ja viittauskäytäntö sekä lähdeviitteet epäkorrektit

Arvosana 2:
• tutkimuskysymyksen valinnassa ja rajauksessa on puutteita
• lähdekirjallisuuden tai avainkäsitteiden hyödyntäminen on riittämätöntä
• lähteiden käytössä esiintyy jonkin verran referointia
• analyysi on hajanaista tai osittaista, eikä sitä kytketä riittävästi lähdekirjallisuuteen
• työn rakenteessa on puutteita
• kieli ja esitystapa ovat välttäviä

Arvosana 3:
• tutkimuskysymys ja sen rajaus on perusteltu
• tekijä osoittaa tutkimustradition tuntemusta ja osaa liittää tutkimuskysymyksensä aihepiiriin
• työn avainkäsitteet on määritelty selkeästi
• työssä on itsenäistä pohdintaa
• työn rakenne on toimiva ja tulosten raportointi selkeää
• kieliasu on hyvä
• esitystapa, viittauskäytäntö ja lähdeviitteet ovat pääosin moitteettomia

Arvosana 4:
• työssä on itsenäinen ote ja tutkimuskysymys on hyvin rajattu ja perusteltu
• työssä on käytetty keskeisiä lähteitä ja työ on liitetty onnistuneesti aihepiirin tutkimustraditioon
• tekijä kykenee soveltamaan avainkäsitteitä ja lähdekirjallisuutta aineistoonsa selkeästi
• tulokset esitetään johdonmukaisesti ja huolellisesti
• työssä on selkeästi itsenäistä pohdintaa
• työn rakenne muodostaa hyvin toimivan kokonaisuuden
• kieliasu on pääosin sujuva ja esitystapa huoliteltu
• seminaarityöskentely on aktiivista

Arvosana 5:
• näkökulma aihevalintaan on omaperäinen
• työ osoittaa erinomaista perehtyneisyyttä aihepiiriin ja tekijä hallitsee tutkielmaprosessin eri osatekijät
• tutkimuskysymys on rajattu selkeästi ja perustellusti ja kantaa läpi koko tutkielman
• työ osoittaa keskeisen lähdekirjallisuuden ja tutkimusperinteen tuntemusta
• tekijä osoittaa hallitsevansa lähdekirjallisuuden soveltamisen ja kriittisen tarkastelun
• työssä on erinomainen aineiston ja teorian välinen vuoropuhelu, ja työn metodologinen ote on vakuuttava
• tulokset on raportoitu johdonmukaisesti ja oivaltavasti
• tuloksia pohditaan kriittisesti
• työn rakenne on hallittu ja toimiva
• kieliasu on sujuva ja esitystapa moitteeton 
• seminaarityöskentely on aktiivista

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Historian tutkinto-ohjelma

Tutkielmaryhmät

Tutkielmaryhmä on vapaaehtoinen opiskelumuoto, joka ei sisälly tutkintovaatimuksiin. Tutkielmaryhmän tavoite on tukea varsinkin tutkielman tekijöitä tai se on tietystä teemasta kiinnostuneiden omaehtoinen opiskelumuoto. Tutkielmaryhmät keskittyvät tavallisesti sitä johtavan opettajan erikoisalaan, mutta opiskelijatkin ovat olleet aloitteellisia tutkielmaryhmien perustamisessa.

Tutkielmaryhmissä opiskelijat voivat esittää kandidaatintutkielman ja gradun tutkimussuunnitelmat, kandidaatintutkielman ja lukuja gradusta, jotka saavat näin laajemman arvion. Tutkielmaryhmät eivät korvaa kandidaatti- tai graduseminaaria. Graduseminaarin jälkeen opiskelija voi osallistua tutkielmaryhmään gradupiirinä, jossa voi esittää lukuja gradusta ja keskustella gradun tekemiseen liittyvistä ongelmista. Graduvaiheessa olevat opiskelijat ovat kuitenkin ensisijaisesti tutkinto-ohjelman professorin ohjauksessa.

Tutkielmaryhmän istuntoihin osallistuminen ei itsessään ole opintosuoritus. Mahdollisista tutkielmaryhmän piirissä laadittujen esseiden ja kirja-arvostelujen korvaavuuksista on aina sovittava erikseen asianomaisen opintojakson vastuuhenkilön kanssa.

Johdatus erityisalaan ja Praktikum (HISA3)

HISA3 Johdatus historian erityisalaan ja praktikum -opintokokonaisuudessa keskitytään erittelemään jotakin keskeistä historiantutkimuksen teemaa. Opinnot jakaantuvat kahteen osaan: erityisalaa käsittelevään luentokurssiin ja samaa teemaa syventävään praktikumiin. Vaihtuvat teemat ilmoitetaan vuosittain opetusohjelmassa. Praktikum-kurssilla perehdytään erityisalaan liittyvään tutkimuskirjallisuuteen. Opiskelu tapahtuu pienryhmässä, jossa kirjoitetaan kirja-arvostelu, käydään kirjadebatti ja tuotetaan ohjatusti teemaan liittyvä, kirjallisuuteen pohjautuva kirjoitelma.

Kandidaattiseminaari (HISA4)

Opiskelija aloittaa kokonaisvaltaisemman historiantutkimuksen harjoittelun kandidaattiseminaarissa. Sen aloittaminen edellyttää johdantokurssin (HISP1) sekä Johdatus erityisalaan ja praktikum -opintokokonaisuuden (HISA3) suorittamista. Kandidaattiseminaariin osallistuminen edellyttää lisäksi, että olet aloittanut Historian tutkimusprosessi ja historiantutkijan etiikka -opintojakson (HISA1A) suorittamisen. Kandidaattiseminaari kestää kaksi lukukautta. Kandidaattiseminaarisuoritus koostuu oman harjoitustyön tekemisestä ja sen suullisesta puolustamisesta seminaaritilaisuudessa, toisen opiskelijan tekemän harjoitustyön arvioinnista (opponointi), aktiivisesta panoksesta seminaarissa käytävään keskusteluun sekä muiden kirjallisten tehtävien suorittamisesta. Muita kirjallisia töitä ovat aiheenesittely ja tutkimussuunnitelma sekä opettajasta riippuen esimerkiksi kirjallinen opponointiraportti, opponointipäiväkirja, opponointiharjoitus, kirjallisuus- tai lähdekatsaus ja lähdeviiteharjoitus. Seminaarin tavoitteiden saavuttaminen riippuu paljolti siitä, miten syvällisesti paneutuu ohjattuun harjoitteluun. Valtaosa työstä tehdään yksin, mutta tulos on sitä parempi, mitä enemmän omasta ja muiden aiheista keskustellaan. Kandidaattiseminaariesitelmän ja sen pohjalta kirjoitetun kandidaatintutkielman kokonaislaajuus (kansilehtineen ja lähde- ja kirjallisuusluetteloineen) on noin 20 sivua.

On tärkeätä huomata, että opetustavat ja seminaarien sisältö vaihtelevat eri ryhmissä, sillä seminaareissa ei opeteta ”historian tutkinto-ohjelman virallista tapaa” tehdä tutkimusta tai alaviitteitä (sellaista ei ole), vaan historian tutkimusprosessia, tieteellistä ajattelua ja kirjoittamista sekä niihin liittyviä käytännön taitoja. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy soveltamaan taitojaan kulloinkin annettavien ohjeiden mukaan, olipa kyseessä tutkimustyö tai muu ala, jolle opiskelija työllistyy. Sekä kandidaattiseminaariin että graduseminaariin kuuluu ryhmäistuntoja. Istuntojen lukumäärä vaihtelee eri ryhmissä seminaarin osanottajamäärän mukaan. Ryhmätyö edellyttää osallistujiltaan sitoutumista eli läsnäoloa ja valmistautumista. Ryhmätyö on kaikkien jäsenten työn tukemista: on moraalitonta jättää muiden tekstit lukematta ja vaatia muilta tukea omaan työhönsä. Tavoitteena on oppia myönteisten huomioiden esittämistä ja niiden perustelemista sekä innostavan palautteen ja rakentavan kritiikin antamisen taitoja. Seminaareissa on myös istuntojen ulkopuolisia henkilökohtaisia opastus- ja palautekertoja.

Tutkielman laatija kohtaa työssään kaikki historioitsijan työn elementit. Siksi myös töiden arvioinnissa sovelletaan periaatteessa samoja kriteerejä kuin väitöskirjan arvioinnissa, käytännössä toki paljon lievemmin. Huomiota kiinnitetään erityisesti tutkimusprosessin etenemiseen sekä seminaaritilanteissa opponoimiseen ja aktiiviseen keskusteluun.

Tutkielman keskeisimmät arviointiperusteet ovat

1. tutkimustehtävän mielekäs rakentaminen
2. omaehtoiset päätelmät, jotka perustuvat käytettyyn aineistoon
3. työn tasapainoinen rakenne, asiallinen ilmaisu ja ulkoinen moitteettomuus.

Seminaarien arvosana rakentuu seminaarissa esitettyjen kokonaisuuksien ja muiden suoritusten (kirjalliset työt, opponointi) mukaan. Kandidaattiseminaarissa myös kandidaatintutkielman osuus arvosanan määräytymisessä on keskeinen. Hyväksytyt suoritukset arvioidaan asteikolla 1–5.

• Arvosana 1 osoittaa vakavia puutteita opintojakson tavoitteiden saavuttamisessa.
• Arvosana 2 tarkoittaa joitain puutteita tavoitteiden saavuttamisessa.
• Arvosana 3 on normaalisuoritus, siis hyvä.
• Arvosana 4 on erityisen hyvä suoritus, jossa sekä esitelmä/tutkielma että opponointi ja aktiivisuus ovat erittäin hyviä.
• Arvosana 5 on erinomainen suoritus. Edellyttää sekä poikkeuksellisen hyvää esitelmää/tutkielmaa että jatkuvaa oivaltavaa aktiivisuutta.

Logopedian tutkinto-ohjelma

Psykologian tutkinto-ohjelma

Kandidaatintutkielman arviointilomakkeen löydät Lomakkeet-sivun kohdasta Opinnäytteet.
Kandidaatintutkielman suorittaminen täydentävinä opintoina
Menetelmäopas määrällisille aineistoille

Ohjeita psykologian kandidaatintutkielman tekoon

Psykologian kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava kandidaatintutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte. Tutkielma laaditaan kandidaatin tutkielmaseminaarissa, joka kestää kevätlukukauden ajan. Kandidaatintutkielma arvostellaan asteikolla 1–5 ja sen laajuus on 10 op.

Osaamistavoitteet

Tutkielmaseminaarin suoritettuaan opiskelijalla on käsitys tutkimusprosessin eri vaiheista (ongelman rajaaminen, hypoteesien muotoileminen, tiedonkeruu- ja analyysimenetelmien valitseminen, aineiston kerääminen ja tutkimusaineiston raportoiminen), valmiudet itsenäiseen tiedonhankintaan ja pienimuotoisen empiirisen tutkimuksen toteuttamiseen itsenäisesti. Lisäksi opiskelija on harjaantunut seminaariryhmässä tieteelliseen keskusteluun.

Sisältö

Tutkielmaseminaarissa tehdään pienimuotoinen tutkimus opettajan ohjauksessa ja kirjoitetaan siitä empiirinen tutkimusraportti, joka hyväksytään psykologian kandidaatin tutkinnon opinnäytteeksi. Raportin laajuus on noin 15 sivua. Tutkielman aihe määräytyy ryhmää ohjaavan opettajan asiantuntemuksen perusteella ja tutkielma voidaan tarvittaessa tehdä myös valmiista aineistosta. Tutkielma tehdään yksilö- tai parityönä.

Tutkielman raportoinnissa käytetään soveltuvin osin pro gradu -tutkielmien ohjeistusta. Ohjeissa annetaan sisällöllisiä ohjeita siitä,

a) mitä hyvä johdanto sisältää
b) mistä tutkimuksen menetelmät -kappaleen tulisi koostua
c) kuinka tulokset raportoidaan ja havainnollistetaan kuvioin ja taulukoin sekä
d) mitä hyvän pohdinnan pitäisi sisältää.
e) Lisäksi käsitellään lähteiden merkitsemistä tekstiin ja lähdeluettelon laatimista.

Palauttaminen ja arviointi

Kandidaatintutkielma palautetaan kahtena kappaleena. Sen tarkastaa opintojaksosta vastaava opettaja ja hyväksyy tieteenalayksikön johtaja opettajan tekemän arvioinnin perusteella. Arvioinnissa (asteikolla 1–5) käytetään lomaketta, josta saa yksityiskohtaisempaa tietoa arvioinnin perusteista.

Arvioitua ja hyväksyttyä alempaan korkeakoulututkintoon sisältyvää opinnäytettä ei voi uusia (opintojen arviointisääntö 8§).

Kandidaatintutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tieteenalayksikön johtokunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan henkilökohtaisesti tietoonsa.

Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.

Tiedekuntaneuvoston oikaisupyynnön johdosta tekemästä tutkielman arvostelua koskevasta päätöksestä ei voi valittaa (yliopistolaki 558/2009, 84§).

Kypsyysnäyte

Opiskelijan on kirjoitettava tutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteen sisällön (ts. aiheeseen perehtyneisyyden) tarkastaa tutkielman ohjaaja ja kieliasun Kielikeskuksen suomen kielen tarkastaja. Jos kypsyysnäytteen kieliasu on hylätty, kypsyysnäyte on kirjoitettava uudelleen ja tarkastutettava uudelleen suomen kielen opettajalla. Kypsyysnäytteen kieliasun tulee olla hyväksytty ennen kuin koko kandidaatintutkielman voi jättää tarkastettavaksi.

Kypsyysnäyte suoritetaan kandidaatintutkielman laatimisprosessin aikana siten, että kypsyysnäytteenä tarkastetaan kandidaatintutkielman johdanto-osa tai osa siitä. Kypsyysnäytteen tulee olla yhtenäinen tekstikokonaisuus (3–5 s.), jolla on otsikko ja selkeä rakenne (aloitus, käsittelyosa ja lopetus). Kypsyysnäytteen sisällön ja otsikon tulee vastata toisiaan. Tutkielman otsikko ei siis välttämättä sovi kypsyysnäytteen otsikoksi sellaisenaan. Kypsyysnäytteen kirjoittamisessa (mm. lähdeviitteiden merkinnässä) noudatetaan oppiaineen tutkielmaohjeita.

Sosiaalityön tutkinto-ohjelma

Sosiaalityön tutkinto-ohjelma, Pori

Terveystieteiden tutkinto-ohjelma

Tähän on tekeillä tekstiä.