Tutkintosääntö

Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2019.

Tutkintosääntö pdf-muodossa

 

Tampereen yliopiston tutkintosääntö

Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2019.
Yliopistolain (558/2009) 26 §:n ja 28 § :n nojalla Tampereen yliopiston konsistori hyväksynyt 23.10.2018

1 LUKU: YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1 § Soveltamisala

Tätä tutkintosääntöä sovelletaan Tampereen yliopistona toimivassa Tampereen korkeakoulusäätiössä (jatkossa Tampereen yliopisto) suoritettaviin tutkintoihin ja niihin kuuluviin opintoihin sekä soveltuvin osin erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksiin ja yleislääketieteen erityiskoulutukseen sekä erillisiin opintoihin ja avoimena yliopisto-opetuksena, erikoistumiskoulutuksena, täydennyskoulutuksena ja tilauskoulutuksena järjestettäviin opintoihin.

Tämä tutkintosääntö yhdessä Tampereen yliopiston johtosäännön ja muiden Tampereen yliopistoa koskevien korkeakoulusäätiön sääntöjen kanssa linjaa Tampereen yliopiston opetuksen, opiskelun ja koulutuksen johtamisen periaatteet.

Se, mitä tässä tutkintosäännössä säädetään tiedekunnista, koskee soveltuvin osin myös muita opetusta antavia yksiköitä.

2 § Sovellettavat säädökset ja määräykset

Yliopistossa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja opiskelijoista on voimassa, mitä yliopistolaissa (558/2009 + muutokset), laissa yliopistolain muuttamisesta (940/2017) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (56/2015) sekä seuraavissa asetuksissa ja laeissa niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen on säädetty ja niiden nojalla määrätty

  • hallintolaki (434/2003)
  • laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003)
  • laki opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä (1058/1998)
  • laki opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta (956/2011)
  • asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (464/1998)
  • opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä (1451/2014)
  • opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä (331/2016)
  • valtioneuvoston asetus yliopistoista (770/2009)
  • valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista (794/2004)
  • valtioneuvoston asetus yliopistojen toiminnassa perittävistä maksuista (1082/2009)

Tampereen yliopiston koulutusta ja siihen liittyvää tukitoimintaa johdetaan Tampereen korkeakouluyhteisön strategian mukaisesti.
Konsistori päättää tutkintosääntöä tarkentavat opetukseen ja tutkimukseen liittyvät säännöt, minkä lisäksi rehtori tai hänen määräämänsä voi antaa yliopiston opetukseen ja tutkimukseen liittyviä ohjeita.

2 LUKU: LAADUNHALLINTA

3 § Koulutuksen kehittäminen sekä laadunhallinta

Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta. Yliopistojen on myös osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin säännöllisesti. Yliopistojen tulee julkistaa järjestämiensä arviointien tulokset. (558/2009, 87 §)

Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota tutkintojen, opetuksen, opintojen ohjauksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeisiin, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen. (794/2004, 28 §).

Tiedekunnat vastaavat tutkinto-ohjelmiensa tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta sekä arvioivat ja kehittävät opetuksen, opintojen ohjauksen ja opiskelun laatua sekä laadun hallintaa.

Tutkinto-ohjelma voi hakea kansainvälistä akkreditointia tai muuta laatuleimaa.

Koulutuksen palauteprosessit ja -järjestelmät edistävät avointa, aktiivista ja vastavuoroista palautekulttuuria, koulutuksen laadunhallintaa ja koulutuksen johtamista. Koulutuksesta kerätään palautetta opiskelijoilta, opettajilta ja sidosryhmiltä, kuten työnantajilta ja alumneilta.

Palautteen antaminen on osa opintojen suorittamista. Opiskelijoiden antama palaute käsitellään ja siitä annetaan vastapalaute.

4 § Hyvä tieteellinen käytäntö

Opiskelussa ja opetuksessa noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä ja hyviä opiskelukäytäntöjä, sekä Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ja yliopiston opiskelun ja tutkimuksen etiikkaa ja tutkimuksen vastuullisuutta koskevia ohjeita.

3 LUKU: KOULUTUKSEN KOKONAISUUS

5 § Koulutukset ja tutkinto-ohjelmat

Yliopistojen koulutusvastuusta säädetään yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) liitteessä, ja koulutusvastuuta täsmennetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä (1451/2014). Tampereen yliopiston sisäisen koulutusvastuun jakautuminen (ohjauksen alat, koulutusalat, tutkinto-ohjelmat ja tutkintonimikkeet) on kuvattu liitteessä 1.

Koulutusvastuunsa piiriin kuuluvilla aloilla tiedekunnat voivat järjestää alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sekä tieteelliseen ja taiteelliseen jatkotutkintoon johtavaa koulutusta. Tutkintoon johtava koulutus toteutetaan tutkinto-ohjelmina.

Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavat tutkinto-ohjelmat ovat yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) tarkoittamia koulutusohjelmia. Alempaan korkeakoulututkintoon johtava koulutus järjestetään kandidaattiohjelmina ja ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus maisteriohjelmina, DI-ohjelmina, arkkitehdin tutkinto-ohjelmana ja lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelmana. Koulutukset voidaan koota tutkinto-ohjelmiksi, jotka sisältävät sekä alempaan korkeakoulututkintoon johtavan tutkinto-ohjelman että yhden tai useamman ylempään korkeakoulututkintoon johtavan tutkinto-ohjelman. Tieteelliseen ja taiteelliseen jatkotutkintoon johtavat tutkinto-ohjelmat järjestetään tohtoriohjelmina. Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden ammatillinen jatkokoulutus toteutetaan erikoisalakohtaisina koulutusohjelmina.

Konsistori päättää tutkinto-ohjelman perustamisesta tiedekuntaneuvoston ehdotuksesta. Tutkinto-ohjelman perustamisen yhteydessä todetaan koulutuksesta vastuullinen tiedekunta.

Konsistori päättää tutkinto-ohjelman lakkauttamisesta tiedekuntaneuvoston ehdotuksesta. Kun tutkinto-ohjelma lakkautetaan tai tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma muuttuu oleellisesti, yliopiston tulee järjestää sen opiskelun aloittaneille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa kesken olevat opinnot loppuun kohtuullisen siirtymäkauden aikana. Tiedekuntaneuvosto päättää siirtymäkauden järjestelyistä, jollei siirtymäkaudesta ole muuta säädetty tai määrätty. Lakkautettuun koulutukseen liittyvä opiskeluoikeus päättyy siirtymäkauden päätyttyä.

Kun yliopiston tutkinto-ohjelma lakkautetaan, yliopisto voi sopia toisen yliopiston kanssa opiskelijoiden siirtymisestä suorittamaan samaa tutkintoa kyseisessä yliopistossa. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus jäädä kolmen vuoden ajaksi tutkinto-ohjelman lakkauttamisesta suorittamaan tutkintoa siihen yliopistoon, jonka tutkinto-ohjelma lakkautetaan, ottaen huomioon yliopistolain 41 § :n 1-4 momentissa säädetty opiskeluoikeuden kesto. Opiskeluoikeuden siirtymiseen sovelletaan yliopistolain 41 §:n 5 momenttia (940/2017, 7 b§).

Tutkinto-ohjelmien opintosuunnista, tohtoriohjelmien mahdollisista tutkimusaloista sekä erillisen opintokokonaisuuden perustamisesta tai lakkauttamisesta päättää asianomaisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto.
Kotimaisten tai ulkomaisten korkeakoulujen kanssa yhteistyössä järjestettävistä tutkinto-ohjelmista sekä muista yhteiskoulutuksista sovitaan erillisellä sopimuksella. Yhteistyössä toteutettavissa tutkinto-ohjelmissa toimii korkeakoulujen yhteinen suunnitteluryhmä.

6 § Jatkuva oppiminen

Yliopisto järjestää avointa yliopisto-opetusta, erikoistumiskoulutusta ja täydennyskoulutusta sekä tuottaa koulutus- ja kehityspalveluja.

Tiedekunnat ja muut opetusta antavat yksiköt voivat ottaa opiskelijoita erikoistumiskoulutukseen, täydennyskoulutukseen, suorittamaan erillisiä opintoja sekä avoimeen yliopisto-opetukseen.

Tampereen yliopistossa (tai sen edeltäjissä) ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelle voidaan myöntää alumniopiskelijan erillinen opiskeluoikeus.

Avoimen yliopisto-opetuksen ja erillisten opintojen maksujen osalta noudatetaan, mitä valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen toiminnasta perittävistä maksuista (1082/2009) sekä asetuksen muutosten nojalla päätetään. Alumniopinnot ovat maksuttomia Tampereen yliopistosta valmistumista seuraavan lukuvuoden loppuun asti. Tämän jälkeen opinnot ovat maksullisia.

7 § Opetussuunnitelmatyö

Konsistori päättää Tampereen yliopiston opetussuunnitelmatyön yhteiset periaatteet.

Opetussuunnitelmatyötä varten kullekin tutkinto-ohjelmalle nimetään työryhmä, jossa on jäseninä opettajia, opiskelijoita ja koulutuksen tukipalveluiden edustajia sekä tarpeen mukaan muita asiantuntijoita. Opetussuunnitelmatyötä tehdään yhdessä muiden tutkinto-ohjelmien ja tiedekuntien kanssa.

Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja oppimisen arvioinnin siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa (558/2009, 40 §). Lukuvuodelle mitoitettu opintojen laajuus on noin 60 opintopistettä. Opetussuunnitelman tulee mahdollistaa ympärivuotinen opiskelu.

8 § Opetussuunnitelma ja opetustarjonta

Opetussuunnitelma on osaamisperustainen opetuksen, opintojen suunnittelun ja ohjauksen väline. Opetussuunnitelmatyön yhteiset periaatteet ja tavoitteet -ohje antaa raamit Tampereen yliopiston opetussuunnitelmatyölle.
Opetussuunnitelmaan sisällytetään ne tiedot, jotka ovat tarpeellisia opetuksen, opintojen ohjauksen, opiskelijoiden opintojen suunnittelun ja opintojen sujuvan etenemisen sekä osaamisen arvioinnin ja opintosuoritusten rekisteröinnin kannalta. Opetussuunnitelmassa kuvataan opiskelijan saavuttama osaaminen ja tutkinnon tai erillisen opintokokonaisuuden rakenne.

Tiedekuntaneuvosto hyväksyy tiedekunnan opetussuunnitelmat kolmeksi lukuvuodeksi. Seuraavana lukuvuonna voimaan tulevat opetussuunnitelmat hyväksytään helmikuun loppuun mennessä.

Yliopisto voi järjestää opetusta yhteistyössä toisen korkeakoulun kanssa tai hankkia sitä toiselta korkeakoululta. Opetusyhteistyössä noudatetaan mitä laki yliopistolain muuttamisesta (940/2017) määrää.

Tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmiin varataan tilaa vapaasti valittaville opinnoille, vastaavasti vapaasti valittavia opintoja järjestetään muiden tutkinto-ohjelmien ja tiedekuntien opiskelijoille.

Yliopiston lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Opetussuunnitelman mukaista opetusta voidaan antaa myös kesäkuukausina. Kesäopetukseen osallistuminen ei kuitenkaan saa olla edellytys tutkinnon suorittamiselle. Seuraavan lukuvuoden opetustarjonnasta päättää tiedekuntaneuvosto tutkinto-ohjelmien esityksestä maaliskuun loppuun mennessä.

Opiskelijoiden tulee ilmoittautua toteutuksille yliopiston ohjeiden mukaisesti. Mikäli toteutukseen ilmoittautuu opiskelijoita enemmän kuin sille voidaan ottaa, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Ryhmään otetaan ensin opiskelijat, joille opintojakso on opiskeluoikeuden ja siihen liittyvän opetussuunnitelman mukaan pakollinen. Tiedekunnat ja opetusta antavat erillisyksiköt voivat antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista. Etusijajärjestys on saatettava etukäteen opiskelijoiden tietoon.

9 § Opetus- ja tutkintokieli

Yliopiston opetus- ja tutkintokielenä on suomi (558/2009,11 §). Muuta kuin suomen kieltä käytetään opetuksessa siten kuin opetussuunnitelmassa ilmoitetaan.

Muutoin opiskelijan oikeudesta käyttää opintosuorituksessa muuta kuin suomen kieltä päättää opintojakson vastuuhenkilö.

4 LUKU: OPISKELUOIKEUS

10 § Opiskelijaksi ottaminen

Valittaessa uusia tutkinto-opiskelijoita opiskeluoikeus myönnetään sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon, pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon, pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon tai tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon. Opiskelijat valitaan tutkintoon johtaviin tutkinto-ohjelmiin.

Tiedekuntaneuvosto päättää perusteista, joiden mukaan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneelle ja vain siihen opiskeluoikeuden saaneelle opiskelijalle voidaan antaa oikeus jatkaa opiskelua ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi.

Jatkotutkintoon hyväksytylle annetaan opiskeluoikeus tohtorin tutkintoon tai, milloin siihen on erityistä syytä, pelkästään jatkotutkintona suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon. Opiskeluoikeus tohtorin tutkintoon sisältää opiskeluoikeuden lisensiaatin tutkintoon.

Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden ammatilliseen jatkokoulutukseen hyväksytyille annetaan opiskeluoikeus yleislääketieteen erityiskoulutukseen, erikoislääkärin koulutukseen tai erikoishammaslääkärin koulutukseen.

11 § Opiskeluoikeuksia koskevat rajaukset

Opiskelijalla voi kerrallaan olla voimassa vain yksi samaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tai tieteelliseen, taiteelliseen tai ammatilliseen jatkotutkintoon johtava opiskeluoikeus Tampereen yliopistossa.

Uutta opiskeluoikeutta ei myönnetä vastaavan sisältöisenä saman koulutusalan tutkinnon tai koulutuksen suorittamiseen, jonka hakija on jo suorittanut, ellei tiedekunnan valintaperusteista muuta johdu.

Erillishaussa tai toisesta korkeakoulusta siirto-opiskelijaksi hyväksytty opiskelija voi ottaa Tampereen yliopistossa vastaan vain yhden opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta.

12 § Opiskeluoikeuden peruuttaminen

Tiedekuntaneuvosto voi peruuttaa myönnetyn opiskeluoikeuden, mikäli ilmenee, että opiskeluoikeutta haettaessa on annettu virheellisiä tai puutteellisia tietoja, joilla on voinut olla vaikutusta valinnan tulokseen.

13 § Opiskeluoikeuden kesto

Yliopistolain 40–43 §:ssä on määritelty alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteelliset suorittamisajat ja säädetty opiskeluoikeuden keston rajoittamisesta.

Opiskelijan katsotaan aloittaneen tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija vastaanottaa kyseiseen tutkintoon johtavan opiskelupaikan Tampereen yliopistossa.

Tutkintojen suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opiskelupaikan ennen 1.8.2015 vastaanottaneiden osalta tutkintojen suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Opiskelupaikan 1.8.2015 jälkeen vastaanottaneiden kohdalla tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi.

Mikäli tutkintoa ei ole suoritettu yliopistolain 41 §:ssä säädetyssä ajassa, on opiskelijan haettava opinnoilleen lisäaikaa. Dekaani voi myöntää lisäaikaa opintojen loppuun suorittamiseksi.

Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa tai myönnetyssä lisäajassa, samoin kuin opiskelija, jolle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi (558/2009, 43 §).

Erikoislääkärikoulutuksen opiskeluoikeuden kesto on 10 vuotta ja erikoishammaslääkärikoulutuksen 6 vuotta pl. suu- ja leukakirurgian koulutusohjelma, jossa opiskeluoikeuden kesto on 10 vuotta.

Jatkotutkinnon ohjeellinen suorittamisaika on päätoimisilla jatko-opiskelijoilla neljä vuotta. Sivutoimisilla jatko-opiskelijoilla suorittamisaika voi olla pidempi.

Opiskeluoikeus myönnetään määräajaksi ja sisällöllisesti rajattuna, kun kysymys on avoimista yliopisto-opinnoista tai erillisistä opinnoista taikka tutkintokoulutuksesta, joka toteutetaan kertaluontoisena tai määräaikaisena.  

14 § Lukuvuosi-ilmoittautuminen

Säilyttääkseen opiskeluoikeutensa opiskelijan on lukuvuosittain ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi yliopiston määräämällä tavalla.

Opiskelija, joka laiminlyö lukuvuosi-ilmoittautumisen, menettää opiskeluoikeutensa (558/2009, 39 § ja 43 §).

Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi yliopiston ohjeiden mukaisesti.

Lukuvuosi-ilmoittautuminen ei koske opiskelijoita, jotka osallistuvat tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.

15 § Opiskeluoikeuden muutos

Alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskeleva voi hakea tutkinto-ohjelman tai opintosuunnan vaihtoa. Hakiessaan vaihtoa opiskelija esittää henkilökohtaisen opintosuunnitelman uuden tutkinto-ohjelman tai opintosuunnan mukaisesti. Tutkinto-ohjelman tai opintosuunnan vaihtaminen muuttaa myös opiskelijan opiskeluoikeuden vastaamaan uutta tutkinto-ohjelmaa. Päätöksen vaihdosta tekee yhdenvertaisin perustein vastaanottavan tutkinto-ohjelman vastuutiedekunnan dekaani.

Jatko-opiskelija voi hakea tohtoriohjelman vaihtoa tai tohtoriohjelman sisällä tutkimusalan vaihtoa. Tutkimussuunnitelma arvioidaan ja päätöksen vaihdosta tekee tohtoriohjelman vastuutiedekunnan dekaani.

16 § Opiskeluoikeuden passivointi ja päättyminen

Opiskelijan, joka on vastaanottanut opiskelupaikan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ennen 1.8.2005, opiskeluoikeus voidaan passivoida, jos hän ei kolmena peräkkäisenä edeltävänä lukuvuotena ole suorittanut opintoja Tampereen yliopistossa. Opiskelijan opiskeluoikeus säilyy ja se voidaan palauttaa dekaanin päätöksellä tutkinnon loppuun suorittamista varten. Kun opiskelijan opiskeluoikeus on passivoitu, hän ei voi tehdä lukuvuosi-ilmoittautumista, eikä hänelle voida kirjata opintosuorituksia.

Tutkinto-opiskelijan opiskeluoikeus päättyy, kun hän on suorittanut opiskeluoikeuden perusteena olevan tutkinnon tai myönnetty opintoaika päättyy. Tutkinto-opiskelija voi luopua opiskeluoikeudestaan ilmoittamalla asiasta kirjallisesti.

5 LUKU: OPISKELIJAVALINTA

17 § Opiskelijavalinta

Rehtori päättää tiedekuntaneuvostojen esityksestä yliopistoon vuosittain alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa sekä pelkästään alempaa tai pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan otettavien uusien opiskelijoiden määrästä kuten myös aineenopettajien pedagogisiin opintoihin otettavien opiskelijoiden määrästä.

Tiedekuntaneuvosto käsittelee vuosittain tieteellistä ja taiteellista jatkotutkintoa suorittamaan otettavien uusien opiskelijoiden tavoitemäärät.

Konsistori seuraa opiskelijavalinnoille asetettujen tavoitteiden toteutumista ja antaa tarvittaessa tiedekunnille yleisohjeet valintojen kehittämislinjoista.

Tiedekunta tai tieteenala voi sopia yhden tai useamman yliopiston kanssa, että opiskelijoiden valinta suoritetaan näiden yliopistojen yhteistyönä.

Tiedekunta vastaa opiskelijavalinnan toteuttamisesta yhdessä yliopiston hakijapalveluiden kanssa.

18 § Valinta alempaan, alempaan ja ylempään tai vain ylempään korkeakoulututkintoon

Pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon, sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon tai vain ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka täyttää yliopistolain 37 §:ssä määritellyn hakukelpoisuuden. Lisäksi opiskelijaksi voidaan ottaa myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Opiskelijavalinnassa hyväksytty opiskelija saa opiskeluoikeuden vain alempaan korkeakoulututkintoon, sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon tai vain ylempään korkeakoulututkintoon.

Tiedekunta voi edellyttää ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi otetun henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.

Opiskelijavalintapäätöksen tekee dekaani.

19 § Valinta erikoistumiskoulutukseen

Erikoistumiskoulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut.

Opiskelijavalintapäätöksen tekee dekaani.

20 § Valinta jatkotutkintoon tai ammatilliseen jatkokoulutukseen

Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka täyttää yliopistolain 37 §:ssä määritellyn hakukelpoisuuden.
Yliopisto voi edellyttää tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.

Jatko-opiskelijoita valittaessa otetaan kelpoisuuden ohella huomioon hakijoiden opinto- ja tutkimussuunnitelmat sekä tiedekunnan voimavarojen riittävyys jatkokoulutukseen liittyvän opetuksen ja tarvittavan ohjauksen järjestämiseen.

Tiedekuntaneuvosto päättää tarkemmin tieteellisiin ja taiteellisiin jatkotutkintoihin sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 56/2015 mukaiseen ammatilliseen jatkokoulutukseen ottamisen edellytyksistä ja valinnan perusteista, ellei toisin ole säädetty tai määrätty.

Dekaani hyväksyy tiedekuntaan otettavat jatko-opiskelijat.

6 LUKU: OPISKELU

21 § Opintojen suorittaminen ja voimassaolo

Opiskelija työskentelee itsenäisesti ja osallistumalla opetukseen kehittyy asiantuntijaksi sekä jäsentää omaa asiantuntijuuttaan ja osaamistaan tutkinnon ja siihen kuuluvien opintokokonaisuuksien sekä opintojaksojen osaamistavoitteiden mukaisesti.

Tutkintoon myönnetty opiskeluoikeus sisältää oikeuden opetussuunnitelmassa mainittujen tutkintoon kuuluvien opintojen suorittamiseen. Tutkintoon voidaan sisällyttää vapaasti valittavia opintoja myös muista tiedekunnista ja muista korkeakouluista.

Tutkintojen suorittamisen aikana tehdyt opintokokonaisuudet, opintojaksot, opinnäyte, kypsyysnäyte sekä kielitaidosta saadut merkinnät ja jatkotutkintojen opintosuoritukset eivät pääsääntöisesti vanhene ja ne lasketaan alkuperäisen laajuisina tutkintoihin.

Tiedekuntaneuvosto päättää tarkemmista opintosuoritusten voimassaolon ja vanhenemisen perusteista.

22 § Opintojen ohjaus ja henkilökohtainen opintosuunnitelma

Yliopistolain 40 §:n mukaisesti yliopisto järjestää opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa.
Opintojen ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan oppimisprosesseja, opiskeluvalintojen tekemistä, opintojen ja tutkimuksen sujuvaa etenemistä suunnitellussa aikataulussa ja akateemiseksi asiantuntijaksi kasvua sekä kiinnittymistä yliopisto- ja opiskelijayhteisöön.

Osana opintojen ohjausta alempaa ja/tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija tekee henkilökohtaisen opintosuunnitelman kullekin tutkinnolle ja päivittää sitä. Jatko-opiskelija tekee tutkimus- ja opintosuunnitelmat ja päivittää niitä. Opintosuunnitelmassa opiskelija esittää tutkintoonsa sisältyvät opintokokonaisuudet ja opintojaksot sekä niiden suoritusajankohdat, mahdollisen kansainvälistymisosion suorittaminen mukaan luettuna.

Mikäli opiskelija haluaa poiketa tutkinto-ohjelmalle hyväksytystä opetussuunnitelmasta, on hänen hyväksytettävä opintosuunnitelmansa erikseen. Jokainen opiskelija saa tukea opintosuunnitelman ja tutkimussuunnitelman laatimisessa ja päivittämisessä.

Tiedekunnissa annetaan tarkemmat ohjeet henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laatimisesta, hyväksymisestä ja HOPS-ohjauksesta tutkinto-ohjelmissa.

23 § Opintosuoritusten tai muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukeminen

Hyväksilukuja voidaan tehdä koska tahansa opintojen aikana läsnä olevalle opiskelijalle, jolla on opiskeluoikeus Tampereen yliopistoon.

Hyväksilukea voi suomalaisissa ja ulkomaalaisissa korkeakouluissa suoritettuja opetussuunnitelman mukaisia opintoja ja muuten saavutettua osaamista, joka vastaa tutkinnon tai sen osan osaamistavoitteita. Osaaminen on aina todennettava ja arvioitava.

Opiskelijavalinnan perusteena olleesta tutkinnosta ei voida tehdä opintojen hyväksilukuja. Aiemmin suoritetusta tutkinnosta voidaan hyväksilukea vain Tampereen yliopistossa suoritettavan tutkinnon opetussuunnitelman mukaisia pakollisia opintoja. Opinnäytetyötä ja siihen sisältyvää kypsyysnäytettä ei voida hyväksilukea.

Konsistori antaa yhteiset linjaukset opintojen hyväksiluvusta ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Lisäksi tiedekuntaneuvostot voivat antaa tiedekunta- tai tutkinto-ohjelmakohtaisia tarkennuksia.

24 § Ennakollinen hyväksiluku ja ristiinopiskelu ammattikorkeakoulujen kanssa

Läsnä oleva tutkinto-opiskelija voi suorittaa tutkintoonsa soveltuvia opintoja ammattikorkeakoulussa, joka on Tampereen yliopiston yhteistyökumppani. Yhteistyöstä tehdään erillinen korkeakoulujen välinen sopimus.

Näiden opintojen suorittamiseen opiskelijalle annetaan automaattisesti erillinen opiskeluoikeus. Mikäli yhteistyöammattikorkeakoulussa suoritettavat opinnot ovat ennakolta sovittu hyväksiluettavaksi opiskelijan tutkintoon, ei opiskelijan tarvitse erikseen hakea opintojen hyväksilukua. Nämä opinnot on kuvattu Tampereen yliopiston tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa tai opetustarjonnassa. Tampereen yliopiston läsnä olevalle tutkinto-opiskelijalle rekisteröidään erillinen opiskeluoikeus yhteistyökorkeakoulussa suoraan Tampereen yliopiston opiskeluoikeuden perusteella ennen opintojen alkua.

25 § Opintojen etenemisen seuranta

Tutkinto-opiskelijoiden opintojen etenemistä seurataan opintojen eri vaiheissa. Seurantatietoa hyödynnetään opiskelijoiden opintojen ohjauksessa ja koulutuksen kehittämisessä.

26 § Jatko-opiskelijan opiskelu ja ohjaus

Jatko-opiskelijalle nimetään vastuuohjaaja ja vähintään yksi muu ohjaaja sekä mahdollinen seurantaryhmä. Vastuuohjaaja vastaa jatko-opiskelijan tutkinnon kokonaisuudesta ja ohjausjärjestelyistä. Vastuuohjaajan, muiden ohjaajien ja seurantaryhmän välisestä työnjaosta sovitaan erikseen. Jatko-opiskelijan ohjauksen periaatteista annetaan erilliset määräykset.

Vastuuohjaajan tulee olla Tampereen yliopistoon työsuhteessa oleva väitöstutkimuksen alaa edustava professori, tenure track -urapolussa oleva henkilö tai dosentti. Erityisestä syystä vastuuohjaajaksi voidaan nimetä myös henkilö, joka ei ole työsuhteessa Tampereen yliopistoon, mutta tekee tutkimusta Tampereen yliopiston tutkimusyhteisössä. Muiden ohjaajien tulee olla tohtorin tutkinnon suorittaneita.

Aiemmin jatkotutkintona suoritettuun lisensiaatintutkintoon sisältyvät opinnot voidaan hyväksilukea osaksi tohtorin tutkintoa, mikäli ne vastaavat tutkinnon tai sen osan osaamistavoitteita.

Mikäli jatko-opiskelija ei edistä väitöskirjaansa ja muita opintojaan, hänet voidaan siirtää tiedekunnan tohtoriohjelmasta yleiseen tohtoriohjelmaan.

7 LUKU: ARVIOINTI, OPINNÄYTTEET JA TUTKINTOTODISTUS

27 § Opintosuorituksen arviointi

Opintosuorituksia arvioidaan, jotta saadaan tietoa osaamistavoitteiden saavuttamisesta. Oppimista tulee mahdollisuuksien mukaan arvioida myös opetuksen ja opintosuoritusten tekemisen aikana. Arviointi voi kohdistua osaamistavoitteiden saavuttamisen lisäksi oppimisprosesseihin.

Opintosuoritusten arvioinnin perusteet ovat julkisia.

Opintosuorituksia voidaan kirjata vain läsnä olevaksi ilmoittautuneelle opiskelijalle, jolla on asianmukainen opiskeluoikeus. Opiskelija voi suorittaa vain opiskeluoikeutensa mukaisia opintoja./p>

Mikäli opintojen suorittaminen edellyttää ennalta määriteltävissä olevaa osaamista, opiskelijoiden osaamisen taso arvioidaan luotettavalla menettelyllä.

Opintosuorituksen arvioinnista vastaa opintojaksosta vastaava opettaja. Opintosuoritus voi koostua yhdestä tai useammasta osasuorituksesta. Opettajan ollessa esteellinen tai tilapäisesti estynyt dekaanin tai yksikön johtajan on määrättävä toinen henkilö opintosuorituksen arvioijaksi. Opintosuoritukset on arvioitava ja tulokset tallennettava 21 päivän kuluessa siitä, kun opintosuoritus on jätetty tai viimeistään täytynyt jättää arvioitavaksi. Opintosuorituksen arvioinnissa dekaani tai yksikön johtaja voi myöntää perustellusta syystä poikkeuksen määräaikaan. Tästä poikkeuksesta tulee ilmoittaa etukäteen opiskelijoille.

Kesäkuun 1. päivän ja elokuun 31. päivän välisenä aikana järjestettyjen arviointien tulokset voidaan julkistaa 5 momentissa määrättyä pidemmän ajan kuluessa.

Opintosuoritus hylätään, mikäli opiskelija toimii vilpillisesti. Menettelystä vilppiä epäiltäessä annetaan erillinen ohje. Vilpistä seuranneeseen hylkäämiseen opiskelija voi pyytää oikaisua tämän tutkintosäännön 31 §:ssä mainitulla tavalla.

Ennen opintosuorituksen arviointia voidaan käyttää tekstin alkuperäisyyden tunnistusjärjestelmää yliopiston ohjeiden mukaisesti.

Opintosuoritusten arvioinnista annetaan erillinen ohje.

28 § Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvä opinnäyte

Tiedekuntaneuvosto päättää opinnäytteiden arviointiperusteista.

Alempaan korkeakoulututkintoon sisältyvän opinnäytteen tarkastaa ja hyväksyy yliopistoon työsuhteessa oleva henkilö, jonka tulee olla vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut.

Ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvän opinnäytteen hyväksyy dekaani kahden tarkastajan yhteisen lausunnon ja arvosanaehdotuksen perusteella. Vähintään toisen tarkastajan tulee olla työsuhteessa Tampereen yliopistoon. Molempien tarkastajien tulee olla vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Erityisestä syystä dekaani voi määrätä toiseksi tarkastajaksi yliopiston ulkopuolisen henkilön.

Vapaasti valittavina opintoina suoritettavien syventävien opintojen opinnäytteen hyväksyy dekaani vähintään yhden tarkastajan lausunnon perusteella.

Opinnäytteiden arviointiprosessia edeltää opinnäytteen tarkastaminen tekstin alkuperäisyyden tunnistusjärjestelmällä. Opinnäytteiden käytännöistä ja hyväksymisprosessista, käsikirjoituksen alkuperäisyyden tarkastamisesta sekä kypsyysnäytekäytännöistä annetaan erillinen ohje.

29 § Lisensiaatintutkimus

Lisensiaatintutkimuksen hyväksyy tiedekuntaneuvosto kahden tarkastajan lausuntojen perusteella. Tarkastajien tulee olla tohtorin tutkinnon suorittaneita.

30 § Väitöskirja

Väitöskirja on omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys. Väitöskirja on tekijän kirjoittama yhtenäinen työ tai tiedekuntaneuvoston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakenttää käsitteleviä kokonaisuuksia ja niistä laadittu yhteenveto. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

Taiteellinen väitöstutkimus koostuu taiteellisesta tai käytännöllisestä ja reflektiivisestä osasta. Väitöstutkimuksen taiteellinen tai käytännöllinen osa voi olla joko itsenäinen taiteellinen työ tai sarja taiteellisia töitä sekä omasta taiteellisesta työskentelystä nousevien menetelmien ja käsitteiden kokeilua tai tutkimista muulla tavoin. Taiteellisen tai käytännöllisen työn ja siihen liittyvän reflektiivisen osan tulee yhdessä muodostaa taiteilijan kehitystä kuvaava, tukeva ja edistävä kokonaisuus.

Väitöskirjan käsikirjoituksen tulee käydä läpi tekstin alkuperäisyystarkistus ennen kuin työ voidaan jättää esitarkastukseen.

Tiedekuntaneuvosto tai tiedekuntaneuvoston määräämänä dekaani tai varadekaani nimeää väitöskirjan esitarkastajat ja vastaväittäjän.

Esitarkastajien ja vastaväittäjän tulee olla yliopiston ulkopuolisia, puolueettomia tohtorin tutkinnon suorittaneita kokeneita asiantuntijoita. Teatteritaiteen alalla vähintään toisen esitarkastajan ja vastaväittäjän on oltava tohtorin tutkinnon suorittanut ja toinen voidaan nimetä taiteellisten ansioiden perusteella. Asiantuntijoilla ei saa olla yhteisjulkaisuja väittelijän kanssa kolmen edellisen vuoden aikana. Asiantuntijoiden esteellisyydestä säädetään hallintolaissa (434/2003, 27-29 §)

Esitarkastajien tehtävänä on antaa lausunto siitä, onko käsikirjoituksella sellainen tieteellinen tai taiteellinen arvo, että tiedekuntaneuvosto voi antaa luvan sen esittämiseksi väitöskirjana. Esitarkastaja antaa lausuntonsa seuraavia vaihtoehtoja käyttäen: Esitarkastaja a) esittää väittelyluvan myöntämistä, b) esittää väittelyluvan myöntämistä pienten korjausten jälkeen (jolloin vastuuohjaaja tarkistaa tehdyt muutokset), c) vaatii merkittäviä korjauksia ja uuden esitarkastuksen tai d) ei esitä väittelyluvan myöntämistä.

Väitöskirjan on oltava nähtävänä julkisesti vähintään 10 vuorokautta ennen väitöstilaisuutta.

Tiedekuntaneuvosto voi nimittää kutakin väitösprosessia varten arviointitoimikunnan. Tiedekuntaneuvosto hyväksyy ja arvioi väitöskirjan vastaväittäjien kirjallisten lausuntojen, mahdollisen arviointitoimikunnan arvosanaehdotuksen, esitarkastuslausuntojen sekä muiden kirjallisten huomautusten perusteella. Tekijälle on annettava tilaisuus kirjallisesti antaa vastine lausuntoihin ja huomautuksiin tiedekunnan määräämässä kohtuullisessa ajassa. (558/2009, 44)
Väitöskirjan arviointiin tiedekuntaneuvostossa voivat ottaa osaa professorit ja tohtorintutkinnon suorittaneet tiedekuntaneuvoston jäsenet, joita on kokouksessa oltava läsnä vähintään kolme.

31 § Arvosanat

Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvät opintosuoritukset arvioidaan hyväksytyiksi (HYV) tai hylätyksi (HYL). Hyväksytystä suorituksesta annetaan arvosana, jollei ole perusteltua syytä olla antamatta arvosanaa. Arviointiasteikko on viisiportainen. Arvosanat ovat 1 (=välttävä), 2 (=tyydyttävä), 3 (=hyvä), 4 (=kiitettävä) ja 5 (=erinomainen).

Toisen kotimaisen kielen kielitaito arvioidaan asteikolla hyvät taidot, tyydyttävät taidot, hylätty.

Hyväksytyn arvosanan (HYV tai 1) saamiseksi opiskelijan tulee osoittaa arvioinnissa sellaista osaamista, mikä mahdollistaa opintojen jatkamisen opetussuunnitelman mukaisesti. Vain erittäin perustellusta syystä opetussuunnitelmaan voidaan kirjata, että opintojaksolle osallistuminen edellyttää tiettyä arvosanaa jostain vaadittavasta edeltävästä opintojaksosta.

Opintokokonaisuuden arvosana muodostuu siihen kuuluvien opintojaksojen opintopistemäärällä painotetusta keskiarvosta. Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvät opinnäytteet on yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:n ja 15 §:n mukaisesti arvioinnin kannalta samanlainen opintosuoritus kuin muutkin opintojaksot, ja siitä annettu arvosana otetaan aineopintojen ja syventävien opintojen opintokokonaisuudesta arvosanaa annettaessa huomioon samalla tavalla kuin muidenkin opintojaksojen arvosanat.

Lisensiaatintutkimus arvioidaan asteikolla hyväksytty, hylätty.

Väitöskirja arvioidaan asteikolla kiittäen hyväksytty, hyväksytty, hylätty.

Arvioijan esteellisyydestä säädetään hallintolaissa 434/2003, 27–28 §.

32 § Tutkintotodistukset

Yliopisto antaa tutkinto-opiskelijalle hakemuksesta tutkintotodistuksen, kun kaikki tutkintoon vaaditut opinnot on suoritettu.

Tutkintotodistuksesta ja sen liitteistä käy ilmi tutkintonimike, koulutusala, tutkinto-ohjelma, tutkinnon keskeinen sisältö, opintokokonaisuuksien arvosanat, tutkintoon mahdollisesti sisältyvä erikoistumiskoulutus sekä opiskelijan osoittama kielitaito.

Tutkintotodistuksen myöntää dekaani.

Tutkintotodistus annetaan sekä suomeksi että englanniksi. Tutkintotodistuksen kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, Diploma Supplement, annetaan vain englanniksi.

Tampereen yliopisto antaa opiskelijalle tarvittaessa otteita opintosuoritusrekisteristä opiskeluaikana.

33 § Tutkinnon suorittaminen oivallisesti

Tiedekunta voi päättää, että sen tutkinto-ohjelmista alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon valmistuneille myönnetään oivallisuus-maininta, mikäli maininnan kriteerit täyttyvät.

Oivallisuusmaininta voidaan antaa valmistuneelle, mikäli hänen opintosuoritustensa opintopisteillä painotettu, pyöristämätön keskiarvo on vähintään 4,00 ja tutkintoon kuuluva opinnäytetyö on suoritettu vähintään arvosanalla 4 sekä opiskelija on valmistunut tutkinnon tavoitteellisessa suoritusajassa. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa yliopistolain (2009/558) mukaisia poissaoloja.

Oivallisuusmaininnan saaminen alemmassa tai ylemmässä korkeakoulututkinnossa edellyttää, että opiskelija on suorittanut vähintään 40 op Tampereen yliopistossa asteikolla 1-5 arvioituja opintojaksoja.

8 LUKU: TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ

34 § Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön

Opiskelijoilla ja henkilökunnalla on oikeus turvalliseen, yhdenvertaiseen sekä tasa-arvoiseen opiskelu- ja työympäristöön.

Yliopisto voi hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut järjestysmääräykset, joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä yliopistoyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöissä tai muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa yliopistoyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa yliopiston omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta yliopiston tiloissa ja sen alueella. (558/2009, 41 a §)

35 § Oikaisu ja muutoksenhaku

Opiskelija voi pyytää oikaisua opintosuorituksen arviointiin, opinnäytetöiden arviointiin, opintojen hyväksilukuun, päätökseen koskien lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi ja päätökseen koskien opinto-oikeuden palauttamista.

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen sekä syventäviin opintoihin sisältyvän opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointi- ja oikaisumenettelystä on voimassa mitä niistä on yliopistolain (558/2009) 44 §:ssä, 82 §:ssä, 83 §:ssä ja 84 §:ssä säädetty.

Asianosainen voi tehdä yliopiston johtosäännön 15 §:n 8 kohdan mukaisesti tiedekuntaneuvostolle kirjallisen oikaisupyynnön väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen tai niitä vastaavan opin- tai taidonnäytteen arvioinnista 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Syventäviin opintoihin sisältyvän opinnäytteen tai vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön voi tehdä kirjallisesti oikaisupyynnön tiedekuntaneuvostolle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Muiden kuin 2 momentissa mainittujen opintosuoritusten arviointiin tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua, arvioinnista sen suorittaneelta opettajalta ja opintojen tai muulla tavalla osoitetun osaamisen hyväksilukemisesta siitä päätöksen tehneeltä. Aineopintoihin sisältyvän opinnäytteen arviointiin tyytymätön voi tehdä kirjallisesti oikaisupyynnön tiedekuntaneuvostolle.

Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Opiskelijan ilmoittaessa, että hän ei tyydy 1 momentin mukaisen oikaisupyynnön johdosta annettuun päätökseen, tulee päätös perusteluineen antaa kirjallisena tai merkitä päivättynä suorituspapereiden jäljennökseen, joka on annettava opiskelijalle.

5 momentissa mainittujen oikaisupyyntöjen johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua yliopiston johtosäännön 10 §:n mukaisesti asetetulta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kaikki opiskelijaa koskevat asiat käsitellään ilman aiheetonta viivytystä ja päätökset tehdään kohtuullisessa ajassa.

9 LUKU: ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

36 § Oppiarvot

Tampereen yliopiston edeltäjissä kandidaatti-nimisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella on oikeus käyttää maisterin arvoa. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneella on oikeus käyttää ekonomin arvoa. Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta voi myöntää lääketieteen kandidaatin arvoja yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 32 §:n mukaisin edellytyksin.

10 LUKU: VOIMAANTULO- JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

37 § Voimaantulo

Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1.1.2019.

38 § Siirtymäsäännökset

Opetussuunnitelmakauden pituus on kolme (3) vuotta lukuvuodesta 2020–2021 alkaen. Lukuvuodelle 2019–2020 laaditaan ja hyväksytään opetussuunnitelma siten vain yksivuotiseksi. Siirtymäaika mahdollistaa sen, että opetussuunnitelmatyötä voidaan tehdä uusissa tiedekunnissa yhteisten periaatteiden mukaisesti.

16 §:n mukainen opiskelijan opiskeluoikeuden passivointikäytäntö astuu voimaan 1.1.2020 niiden osalta, joita se ei ole aiemmin koskenut.

Ne ylempiin korkeakoulututkintoihin sisältyvät opinnäytteet, jotka on jätetty tarkastettavaksi ennen 1.1.2019 ja joille on määrätty yksi tarkastaja, hyväksyy dekaani yhden tarkastajan lausunnon perusteella.

Alempaan korkeakoulututkintoon sisältyvien opinnäytteiden käsikirjoitusten alkuperäisyyden tarkastus otetaan käyttöön viimeistään 1.8.2019 niiden tutkinto-ohjelmien osalta, joissa se ei ole aiemmin ollut käytössä.

Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvästä opinnäytteestä annettu arvosana otetaan aineopintojen ja syventävien opintojen opintokokonaisuudesta arvosanaa annettaessa huomioon samalla tavalla kuin muidenkin opintojaksojen arvosanat 1.8.2019 alkaen niiden tutkinto-ohjelmien osalta, jota periaate ei ole aiemmin koskenut.

Englanninkielinen tutkintotodistus annetaan kaikista suoritetuista tutkinnoista, kun uusi opintotietotietojärjestelmä on otettu käyttöön tältä osin.

Kaksi ohjaajaa tai vastuuohjaaja ja seurantaryhmä nimetään niille jatko-opiskelijoille, joiden opiskeluoikeus alkaa 1.8.2019 tai sen jälkeen.

Lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjojen hyväksymistä ja arviointia koskien annetaan erilliset siirtymäsäännöt.