ULA-KUUNTELIJAN LAITTEISTO
Näille sivuille olen kerännyt informaatiota ULA-DX-kuuntelussa
käytettävästä laitteistosta eli pääasiassa vastaanottimista
mutta jonkinverran myös antenneista ja muista lisälaitteista.
ULA-kuuntelussa kuten missä tahansa radion kuuntelussa parhaan
tuloksen takaavat hyvä ja vastaanotin ja antenni. Huonolla radiolla
ei kuule heikkoja asemia, muttei myöskään hyvällä vastaanottimella
jos antenni on huono. Oma merkityksensä on tietenkin myös kuuntelupaikalla
ja kokemuksella, mutta tässä yhteydessä ne jätetään sivummalle.
VASTAANOTIN
Hyvän radion kaksi tärkeintä ominaisuutta ovat herkkyys ja
selektiivisyys. Herkällä radiolla heikot asemat kuuluvat luettavasti
jo silloin kun epäherkällä radiolla kuuluu vielä pelkkää kohinaa.
Selektiivisyydellä tarkoitetaan vastaanottimen erottelukykyä
eli sitä kuinka hyvin se pystyy erottelemaan vierekkäisillä taajuuksilla
lähettävät asemat.
Selektiivisyyteen voidaan vaikuttaa suotimilla eli filttereillä. Ne vaikuttavat siihen kuinka leveää taajuuskaistaa vastaanotin kuuntelee. Tavallisissa ULA-radioissa suotimien leveys on yleensä 200-300kHz joskus jopa enemmän. Käytännössä tämä tarkoittaa vaikkapa sitä, että 300kHz:n suotimilla kuunneltaessa taajuutta 95,5MHz, kuuluvat asemat taajuuksilta 95,4 ja 95,6MHz yhtä hyvin. ULA-DX-kuuntelussa varsin optimaaliseksi suotimien leveydeksi on havaittu 110kHz ja monet kuuntelijat ovatkin itse vaihtaneet vastaanottimiinsa kapeampia suotimia.
Kolmas varsinkin viime vuosina korostunut vastaanottimen ominaisuus on dynamiikka eli signaalin kesto. Hyvän dynamiikan omaava vastaanotin kestää myös lähiasemien erittäin voimakkaat signaalit kuunneltaessa suunta-antenneilla eikä aiheuta harhatoistoja toisille taajuuksille kuuntelua häiritsemään. Näiden vastaanottoominaisuuksien lisäksi tulee vastaanottimen muu varustelu, joista selvästi tärkeimmäksi on viime vuosina muodostunut RDS. RDS-koodien tulo on aiheuttanut pienen vallankumouksen ULA-kuunteluun. Kun aiemmin asemaa saattoi joutua kuuntelemaan pitkiä aikoja ennenkuin sen sai tunnistettua, voi RDS-koodin avulla aseman tunnistaa yleensä sekunneissa taajuudelle tulosta.
ULA-DX-vastaanottimeksi kelpaa periaatteessa mikä tahansa radio, joka täyttää yllä luetellut vaatimukset. DX-kuuntelijat suosivat nykyisin eri hifi-valmistajien laadukkaampia RDS-viritinmalleja. Hyviksi todettuja merkkejä ovat mm. Sony, Onkyo, Technics jne. RDS:n lisäksi tärkeimpiä vaadittavia ominaisuuksia on nuppiviritys, joka ikävä kyllä puuttuu monista uusista viritinmalleista. Virittimien hinnat liikkuvat nykyisin noin tuhannesta markasta lähelle neljää tuhatta. Itse kuuntelen nykyisin Sonyn SA5ES -virittimellä, joka on Sonyn viritinmalliston lippulaiva ja nykyisellä euron kurssilla varsin kallis lähes 3500mk:n vastaanotin.
ANTENNI
Antennin merkitystä ei ULA-kuuntelussa kuten muussakaan radion kuuntelussa voi liikaa korostaa. Kesän hyvillä Es-keleillä asemia voi kuulla pelkällä piiska-antennillakin, mutta ne heikoimmat asemat jäävät sillä kuitenkin useimmiten kuulematta. ULA-kuuntelijat suosivat asemanmetsästyksessä monielementtisiä suunta-antenneja, joita kansan suussa usein myös haraviksi kutsutaan.
Yleensä käytetyt suunta-antennit ovat ns. yagi-antenneja. Suunta-antennin etuna on sen suuntaavuus ja käännettävyys, jolloin voidaan vahvistaa juuri halutusta suunnasta tulevia signaaleja ja heikentää muiden suuntien asemia. Yleisimmin käytössä ovat 8- ja 4-elementtiset yagi-antennit. Kaupallisten yagi-antennien hinnat liikkuvat 200-800 markan välillä koosta riippuen. Jos kokemusta ja taitoa löytyy, antenneja voi rakennella myös itse.
ULA-vastaanoton kannalta tärkeä tekijä on myös radiolähetteen polarisaatio. Esimerkiksi Suomessa YLE käyttää yleensä vaaka-
ja paikallisradiot pystypolarisaatiota. Tämä vaikuttaa olennaisesti
käytettävän antennin valintaan ja siksi monet kuuntelijat käyttävätkin erikseen vaaka- ja pystypolari- soituja antenneja. Polarisaatiolla on merkitystä nimenomaan silloin kun kuunnel- laan asemia tropokeleillä jolloin signaalit taittuvat troposfäärissä säilyttäen polari- saationsa. Es-keleillä
polarisaation merkitys taas on pieni sillä heijastuessaan ylemmän ilmakehän Es-pilvestä ULA-lähetteen polarisaatio sekoittuu varsin sattuman- varaisesti. Silti Es-keleilläkin toisen asemat saattavat kuulua paremmin toisella polari- saatiolla, jolloin kahden eri polarisaatiossa olevan antennin käytöstä on apua.
|
|
Omat yagi-antennini kylmänä talvipäivänä. Ylinnä 6-elementtinen yagi pystypolarisaatiossa. Alla 4-elementtinen yagi vaakapolarisaatiossa.
|
|
