Seuraavilla riveillä on tarkoitus käydä läpi ULA-DX-kuuntelua pääpiirteitä vakavamman harrastajan näkökulmasta. ULA-kuuntelijan kulta-aikaa ovat kesäkuukaudet ja tässä artikkelissa keskitytäänkin nimenomaan kuunteluun kesällä Es-keleillä. En tässä yhteydessä käsittele erityisemmin Es-kelien teoriaa tai syntytekijöitä. Todettakoon kuitenkin että vielä nykyäänkin tuntuu puuttuvan perustutkimus, jonka perusteella Es-kelien syntyä pystyisi edes jossain määrin ennustamaan. Viime aikoina on harrastajapiireissä puhuttu niin meteorien kuin ukkosrintamienkin vaikutuksesta Es-kelien syntyyn, mutta mitään kovin vedenpitävää teoriaa ei tällekään pohjalle ole syntynyt. Ylemmän ilmakehän sääilmiöistä ei yksinkertaisesti liene tarpeeksi tietoa, jotta Es-pilvien synty pystyttäisiin pätevästi selittämään. Es-kelien synty ja ennustaminen voisi olla mainio gradun aihe jollekin meteorologian opiskelijalle, sillä empiirisestä havaintomateriaalista ei ole pulaa.

Yleistäen voidaan sanoa että Es-kelejä esiintyy Suomessa touko-elokuussa valoisaan vuorokauden aikaan. Edellinen yleistys on jotakuinkin yhtä pätevä kuin ranskan kielioppisäännöt, sillä siihen on helppo löytää poikkeuksia. Esimerkkinä epätavalliseen vuodenaikaan osuneesta Es-etenemisestä käy 3. helmikuuta 1996 havaittu Es-skippi. Kelien aikana esim. Tampereella oli pakkasta noin -10°C. Kokemukseen perustuen Es-keleistä voi sanoa, että ne esiintyvät varsin yleisesti kahden tai jopa useamman päivän putkina. Es-skippi voi alkaa aluksi varsin vaatimattomasti ja heikoin signaalein, mutta voimistua seuraavana päivänä voimakkaaksi koko päivän kestäväksi keliputkeksi ja tarjota vielä kolmantena päivänä ns. rääppiäiskelit. "Keliputken" jatkuessa ja heijastavan Es-pilven liikkuessa myös kelien suunta voi siirtyä vähitellen Venäjältä läpi Euroopan Brittein saarille. Yleisimmin kelien suunta tuntuu kulkevan idästä länteenpäin mutta toisinaan käy myös niin. että kelit hyppäävät nopeasti vaikkapa Ranskasta Balkanille. Tämä tosin saattaa johtua siitä, että Euroopan yläpuolella on yhtäaikaa useampia Es-pilviä, joista signaalit pääsevät heijastumaan. Useampipäiväisiä keliputkia havaittiin kesällä 2000 mm. 9-13 kesäkuuta ja 10-13 sekä 24-25 heinäkuuta. Hieman heikompi Es-skippi ajoittuu usein aamupäivään tai iltaan ja heikkenee vähitellen keskipäivän jälkeen tai auringon laskiessa. Voimakkaimmillaan Es-asemia kuuluu läpi päivän ja toisinaan aamupäivän keli jatkuu pienen siestan jälkeen illalla suuntautuen usein eri alueelle kuin aamupäivällä. Toisinaan Es-kelit jäävät myös tulematta. Täysin ilman Es-kelejä ei ole tiettävästi suomalaisen ULA-kuuntelun historiassa minään kesänä jääty, mutta esimerkiksi vuosien 1997 ja 1999 heinäkuut olivat erittäin huonoja Es-kuukausia.

Verrattaessa ULA-kuuntelua vaikkapa keskiaaltokuunteluun löytyy molemmista plussia ja miinuksia. Tavallisen ihmisen näkökulmasta kelit ULA-alueella esiintyvät ns. inhimilliseen aikaan. Toisaalta tammikuussa aamuyöllä keskiaaltoja päivystämään nouseva kuuntelija voi harjoittaa harrastustaan varsin häiriöttä, kun taas kesäkuukausina päiväsaikaan normaalin elämän DX-kuuntelulle aiheuttamat "häiriötekijät" ovat voimakkaimmillaan. Kuten mainittua Es-keleille on ominaista vielä keskiaaltokelejäkin huomattavasti vaikeampi ennustettavuus. Tämän takia esimerkiksi ULA-peditionien eli kuunteluretkien järjestäminen on hankalaa sillä Es-kelien osuminen peditionin ajankohdaksi on täysin onnenkauppaa. Laitteistonsa puolesta ULA-kuuntelua on halpaa AM-kuunteluun verrattuna. Suurin osa ULA-kuuntelijoiden käyttämistä vastaanottimista irtoaa kaupasta 1000-3000 markan hintaan. ULA-vastaanottimia saa siis hyvän liikennevastaanottimen hinnalla 4-5 kappaletta! Toki kodinkone tai hifi-liikkeestä ostetut ULA-vastaanottimet vaativat pientä modifiointi, esim. kapeampien suotimien vaihtoa, mutta modifikaatioille on yleensä tarvetta myös kalliissa AM-puolen liikennevastaanottimissa. Tehokkaaseenkin ULA-kuunteluun soveltuva 8-elementtinen yagi-antenni löytyy pienellä etsimisellä noin 500 markan hintaan. Se vaatii luonnollisesti alleen sopivan maston tai vastaavan sijoituspaikan, mutta on silti varsin helppo pystyttää verrattuna keskiaaltokuuntelun vaatimiin satojen metrien lanka-antenneihin.

RDS-tekniikan tuloa ULA-kuuntelun apuvälineeksi ei voi liikaa korostaa. Vilkaisu esim. yli viiden vuoden takaisiin Tampereen ULA-lokeihin riittää: Vaikka kuuntelijoita on ollut enemmän ja kelitkin ovat olleet kohdallaan, ei lokien pituus yllä lähellekään nykyisiä. RDS:n merkitys korostuu erityisesti kuunneltavien asemien nopeassa tunnistamisessa ja kiinnostavien asemien suodattamisessa tavallisten valtakunnallisten- ja ketjuasemien seasta. Vaikka DX-kuuntelun 'oppikirjan' mukaan asema on identifioitu vasta kuullun asemakuulutuksen perusteella, käytännössä asema on RDS-koodin avulla usein sataprosenttisesti tunnistettavissa sekuntien sisällä taajuudelle tulosta. Näin voidaan nopeasti etsiä bandilta kiinnostavat asemat ja keskittyä niihin, kun taas ilman RDS-toimintoa aikaa kuluu runsaasti kuuntelijalle ennästään tuttuja ja ns. hilseasemia kuunneltaessa. Toki myös Euroopan ULA-asemista saatavissa oleva informaation on koko ajan lisääntynyt esim. Internetin tarjoamien mahdollisuuksien myötä. ULA-dixailijan raamattu Timo Leponiemen ansiokkaasti kokoama European FM Handbook ei ikävä ole ilmestynyt pariin vuoteen, mutta toiveita on että kirjasta saataisiin koottua uusi ajantasalla oleva versio ensi vuodeksi. Unohtaa ei kuitenkaan edelleenkään voi oman kuuntelupaikan ULA-bandin tuntemusta. On tärkeä tietää mitkä taajuudet ovat koti-QTH:ssa vapaita ja mitkä varattuja, sillä Murphyn lain mukaan YLE lähettää italomusaa italokeleillä ja serbialaista kansanmusiikkia jugokeleillä.

ULA-kelien ennustamattomuuden takia kelien havaitseminen vaatii säännöllistä päivystystä. Itse olen hoitanut kelien päivystyksen jo parina kesänä pitämällä vastaanotintani auki lähes tauotta kesäkuukausien ajan. Tämä ei luonnollisestikaan tarkoita jatkuvaa radion vieressä istumista. Vastaanottimeni oli viritettynä jollekin ULA-bandin alapäässä olevalle tyhjälle taajuudelle. Jos jokin Es-asema taajuudelle nousi jäi sen RDS talteen vastaanottimen muistipaikkaan ja näytölle, josta se oli nähtävissä kun itse kuuntelija sattui paikalle. Näin ei kuitenkaan taattu sitä, että itse kuuntelija olisi paikalla juuri kelien aikana. Tähän pulmaan auttaa parhaiten kahden tai useamman kuuntelijan kelirinki, jossa kuuntelijat välittömästi Es-keliä havaitessaan informoivat muita. Kelirinkiä on kokeiltu myös Internetissä, mutta käytännössä Es-kelien intensiivisen luonteen vuoksi normaali puhelin- tai tekstiviestihälytys toimii parhaiten - kelit havaittuaan monikaan ei uhraa aikaansa tietokoneen käynnistämiseen ja Internet-yhteyden ottamiseen.