Suurhyökkäys kohti Tamperetta jatkuu

Tampereen valtausliike 15.3-6.4.1918.

Svinhufvud palaa Suomeen

24. 3. Senaatin puheenjohtaja Svinhufvud saapui Vaasaan. Svinhufvudin pako oli alkanut Helsingistä 3.3. jäänmurtajalla Tallinnaan. Sieltä hän siirtyi Berliinin, josta Tukholman kautta Tornioon, ja sieltä Vaasaan. Svinhufvud otettiin innolla vastaan: joka asemalla pidettiin tervehdyspuheita ja soittokunnat soittivat.

Tampere eristetään

24. 3. Eversti Wilkmanin joukot valtasivat Lempäälän ja katkaisivat punaisten rautatieyhteydet etelään. Lempäälän isännyydestä käytiin tiukkoja taisteluja seuraavina päivinä, mutta valkoisten puolustus piti. Radan katkaisu oli Tampereen valtauksen kannalta ratkaisevaa; sillä estettiin lisäjoukkojen tuonti Tampereelle ja estettiin punaisten pako Helsingin puolustusta vahvistamaan. Kaksi päivää myöhemmin viimeinen kiskoyhteys Tampereelle meni poikki, kun valkoisen armeijan Satakunnan ryhmä katkaisi Porin radan. (Tampereen valtausliike)

24. 3. Amerikkalainen valtuuskunta seikkaili Porin rintamalla, yrittäen saada sotivat osapuolet neuvotteluun taistelujen lopettamiseksi, huonolla menestyksellä. Porvoolaisen Tiedonantajan mukaan amerikkalaiset olivat "pöyristyneitä valkolahtareiden verenhimosta".

25. 3. Kuvat: Lehti-ilmoituksia Kansan Lehdestä 25.3.1918.

26. 3. Mannerheim antoi käskyn, jonka mukaan Tampereen valloituksessa antautuvaa on kohdeltava sotavankina: teloitukset kiellettiin.

Vapaudenlaina

27. 3. Senaatti päätti tarjota merkittäväksi ns. vapaudenlainan. Sen suuruudeksi määrättiin 200.000 markkaa. Sillä kustannettiin "vapaustaistelusta johtuvia menoja".

Verinen kiirastorstai

28. 3. Tampereen "verinen kiirastorstai". Ankarissa taiteluissa punaiset ajettiin kantakaupungin tuntumaan. Piiritysrengas kiristyi entisestään (Tampereen valtausliike), mutta se maksoi valkoisille kovan hinnan. Päivän aikana kaatui pelkästään Kalevankankaalla 30 jääkäriä ja ruotsalainen prikaatikin koki ennätystappiot jouduttuaan tiiviissä muodossa aukealla paikalla yllättäen voimakkaan tulituksen kohteeksi.

Leipäviljasta pulaa

28. 3. Senaatti määräsi ruokaviljapulan takia puolet siemeniksi varatusta rukiista takavarikkoon.

Viikon kysymys

28. 3. Sosiaalidemokraatti-lehti kysyi: kumpi armeija voittaa? Vastaus oli jo valmiiksi mietitty: "jos punakaarti säilyttää rohkean taistelutarmon, se voittaa petomaisen porvariston ja sen tunnottomat johtajat." Tällä haluttiin kohottaa mielialaa, joka oli laskenut huonosti edenneen sodan vuoksi.

28. 3. Hugo Salmela, punakaartin kyvykkäimpiä johtajia, menehtyi Tampereella arvoituksellisessa käsikranaattilaatikon räjähdyksessä. Kun Tampere jäi saarroksiin, Salmela jäi käytännössä yksin johtamaan kaupungin puolustusta. Salmelan ainoa ongelma ei ollut valkoinen armeija; omien joukkojen masennus ja ailahteleva taistelumieli ja johtajien juopottelu lisäsivät taakkaa. Hugo Salmela ei ollut saanut minkäänlaista sotilaskoulutusta. Ammatiltaan hän oli näyttelijä.

Karjalaa liitetään Suomeen

29. 3. Everstiluutnantti Malmin järjestämässä kokouksessa Uhtualla allekirjoitti yli 300 paikallista asukasta Suomen hallitukselle osoitetun adressin, jossa pyydettiin päästä Suomen alamaisuuteen.

Määräyksiä ja kieltoja

25. 3. Kiellettin Helsingissä "kortinpeluu ja kaikenlainen uhkapeli".

23. 3. Pusulan pitäjässä kiellettin suksilla liikkuminen.

26. 3. Espoon elintarvikelautakunta kielsi karjanrehun "poisviennin ja kuljetuksen" Espoon kunnan ulkopuolelle.

26. 3. "Nykyisen sotatilan vuoksi kiellän ilman minulta saatua lupaa pitämästä mitään salaista tahi julkisia kokouksia." -Kajaanin suojeluskuntien päällikkö kapt. Hilèn

26. 3. "Onnettomuuksien välttämiseksi yleisöä kielletään liikkumasta heikoilla jäillä" -Porvoon järjestyslaitos.

26. 3. "Bentsiinin niukkuuden vuoksi bentsiinillä käytettävien venemoottorien käyttö kielletty." -Pohjois-Savon ja Kajaanin suojeluskuntapiirien vt. Päällikkö Majuri A.W. Kihlström. (huomaa että tuohon aikaan seudun järvet olivat vielä tiukasti jäässä).

27. 3. "Muiden vainajien kuin vapaustaistelun uhreina kaatuneiden siirtäminen rautateitse haudattavaksi toiselle paikkakunnalle kuin missä kuolema on tapahtunut ei ole luvallinen ilman suojeluskunnan lupaa" -Kajaanin suojeluskunta

27. 3. Sotkamon piirin nimismies asetti piirinsä polkupyörät myyntikieltoon.

29. 3. Helsingin biljardi-kahvilat määrättiin suljettaviksi.

---

Lähteet ja kirjallisuus

Suomen asetuskokoelma
Aamulehti
Kansan lehti
Ilkka
Sosiaalidemokraatti
Suomen itsenäistymisen kronikka. Jyväskylä 1992.
Suomi 75: Itsenäisen Suomen Historia. Jyväskylä 1991.
Lappalainen Jussi T., Itsenäisen Suomen synty. Jyväskylä 1977.
Suomen vapaussota 1918. Kartasto ja tutkimusopas. Porvoo 1995.
Soikkanen Hannu, Kansalaissota dokumentteina 2. Helsinki 1969.
Rinta-Tassi Osmo, Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena. Helsinki 1986.
Manninen Turo, Vapaustaistelu, kansalaissota ja kapina. Jyväskylä 1982.
Suomen vapaussota vuonna 1918. Helsinki 1923.
Ylikangas Heikki, Tie Tampereelle. Porvoo 1996.

Kirjallisuusluettelo

---

Tekijä: Janne Kurkinen <jk60747@uta.fi>

---

Etusivulle